Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto Novitan Sylvia -langasta.

Harmaa torkkupeitto

Viime vuoden elokuussa kirjoittelin haaveilevani muhkeasta torkkupeitosta, joka olisi tehty unelmaisen pehmeästä villa-silkkilangasta. Virkkasin silloin kokeeksi pari erilaista palaa. Juttu paloista löytyy täältä. Tänä syksynä harmaan sohvani innoittamana päätin vihdoin virkata torkkupeiton loppuun. Peittoon meni 18 isoäidinneliötä ja 17 kukkapalaa, ja koska villa-silkkilankaa oli rajoitettu määrä, virkkasin peittoon reunuksen kaksinkertaisesta 7 veljestä -langasta (kahdella eri harmaalla). Kaikkiaan peittoon meni lankaa noin 900 gramaa, josta 800 on Novitan Sylviaa. Kokoa torkkupeitolle tuli noin 125 x 180 cm, eli ihan hyvän kokoisen siitä sai. 🙂
Kukkapalan muodon vuoksi peitto on aika ilmava, mutta kyllä se silti tuntuu ihan mukavasti lämmittävän. Samoin kukkapalan vuoksi reunuksen tekeminen oli välttämätöntä, niin kuin valmiin torkkupeiton pingottaminenkin. Höyryttämään en sentään jaksanut ruveta, vaikka sekin olisi varmaan tehnyt ihan hyvää. Rajansa kaikella! 🙂
Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Pingotettavana.

Pingotettavana.

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! :)

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! 🙂

———

Edit 11.4.2017:

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi hyvä tehdä jonkinlaiset lisäpalat tai jotain muuta ”täytettä” noiden kukkapalojen ja isoäidinneliöiden väliin, jotta saisi isoimpia aukkoja vähän pienemmiksi. Ehkä vielä jonain päivänä teen sellaisen päivityksen peittoon. Muuten se on kyllä ollut ihan mukava… 🙂 Täytelangaksi sopisi joku pehmeä lanka, ehkäpä Dropsin Baby Merino tai Alpaca, molemmista löytyisi aika hyvän sävyistä harmaata. Vaikka tuo Dropsin BabyAlpaca Silk olisi kyllä koostumukseltaan ylivoimaisen ihana, löytyisiköhän siitä sopivan väristä harmaata…?

Sukkasavotta

Sukkasavotta

Tässäpä varsinainen sukkasavotta!

Sukkasavotta

Sitä on taas alkuvuodesta tullut tehtyä jotain sen eteen, etteivät varpaat palelisi. Lähinnä muiden varpaita olen ajatellut, mutta saivatpa omatkin varpaani ilokseen yhdet uudet ja ihanat villasukat. 🙂 Sain nimittäin tuossa jossain vaiheessa tammikuuta nipun villasukkia kunnostettavaksi, sekä tilauksen yksistä lahjasukista. Lankaostoksillekin siis päästiin tammikuun loppupuolella.

Yksi kunnostettavaksi tulevista sukista,  vappusukka, tosin oli ehjä. Siltä oli vain pari kadonnut teille tietämättömille, joten neuloin sille uuden kaverin. Lankaa onneksi oli vielä jäljellä juuri oikeita sävyjä. Tuon projektin otin ensimmäiseksi työn alle, sillä uuden neulominen kiinnosti enemmän kuin parsiminen. Sitä paitsi ne sukat olivat kaikista lämpimimmät, joten niille olisi varmasti käyttöä kovilla pakkasilla.

Ajatuksena oli neuloa sukkaosa uudestaan kaksiin sukkiin, jotka olin neulonut Nallen marjaretki -langasta (Novita) joskus muutaman viime vuoden aikana. Toisista oli pohja kulunut puhki vain päkiän kohdalta, molemmista sukista. Toisista taas löytyi reiät päkiöiden lisäksi myös kantapäistä. Yhdet sukat aioin vain parsia, jos osaisin, sillä niihin minulla ei olisi ollut oikean väristä lankaa. Ja niitä oli sitäpaitsi parsittu jo aiemminkin. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin neulomaan uusiksi vain toisten marjaretki-sukkien kärkiosat. Toisten marjaretki-sukkien kohdalla päädyin treenaamaan parsimista. Mielestäni parsintajälki ainakin näytti ihan kohtuulliselta, en sitten tiedä miltä ne käytössä tuntuvat. En ole vielä uskaltanut kysyä. 😛

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. :) Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. 🙂 Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! :)

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! 🙂

Uusiakin sukkia tuli tehtyä

Uusia sukkapareja neuloin siis kahdet. Toiset tulivat itselleni, Novitan 7 veljestä Polkka -langasta. Toiset oli tilattu lahjaksi siten, että sukkaosan koko tulisi olla ehkä noin 39-40 ja varsi ei saisi missään tapauksessa painaa eikä kiristää. (Ongelman ratkaisin tekemällä varteen muutaman silmukan enemmän kuin sukkaosaan.) Väritoive oli joku hillitty, sinisen sävyinen ehkä, ja ei välttämättä yksivärinen. Lankojen värejä ei onneksi tarvinnut valita yksin. 😀 Nämä sukat neuloin kaksinkertaisesta Dropsin Fabelista, väreinä yksivärinen tummanharmaa ja liukuvärjätty sini-ruskeakirjava. Harmaa tasapainotti sukkien väriä niin, ettei niistä tullut ihan niin kirjavat kuin Fabelista normaalisti. Ihan mukavan näköset sukista kuitenkin tuli. Ja ilmeisesti heti kerralla oikean kokoisetkin, vaikka hieman sitä jännitinkin etukäteen.
Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat, valmistuivat sopivasti partioleirille!

Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat, valmistuivat sopivasti partioleirille!

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta. Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! :o

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta. Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! 😮

Ruutusukat – sukat joita en aikonut tehdä

Ruutusukat – sukat joita en aikonut tehdä

Ruutusukat seuraksi ruutupipolle ja -lapasille. Juttu (Sukat joita en aikonut tehdä) julkaistu alun perin vanhassa blogissa.
 
 

Ruutusukat – sukat joita en aikonut tehdä

Näitä sukkia en todellakaan aikonut tehdä. Tai aioin, mutta en vielä nyt, vaan joskus – ehkä ensi vuonna. Sain tarpeekseni kolmesta langasta samassa neuleessa (ne olivat koko ajan sekaisin), langanpäiden päättelystä (voiko mikään olla sen jännittävämpää?!) ja varsinkin ketjupistoista näissä lapasissa ja pipossa. Lankoja kuitenkin jäi, ja tein sellaisen erehdyksen, etten heti sullonut niitä tuonne lankavaraston perukoille vaan jätin ne lojumaan tuohon käsityökoriin, mistä löytyi myös 3,5 mm sukkapuikot ja muutama sata grammaa punaista Karismaa – odottamassa villapaidaksi päätymistä. No, aikani niitä siinä katseltuani totesin, että kai nuo tuosta täytyy saada pois häiritsemästä, ja tartuin puikkoihin.

 
Ja pääteltäviä langanpäitä todellakin sain aikaan. Sukkiin on käytetty monta kerän loppua. Kolme Dropsin Karismaa ja yhden Novitan 7 veljestä -kerän loput sain sukkiin tungettua. Kahta 7 veljestä ja kahta Karismaa tosin vielä jäikin. (OK, myönnetään, että sitä ”loppuunkäytettyä” 7 veljestä -lankaakin jäi todellisuudessa noin 1,2 metriä…). Tein sukat niin, että varressa käytin Karismaa (kolmea eri harmaata) ja jalkaterässä 7 veljestä -lankaa, koska se on polyamidin ansiosta hieman kestävämpää kuin 100 % villaa oleva Karisma. Vihreät raidat ovat 7 veljestä -langasta.
 
Sukkiin meni lankaa yhteensä noin 150 grammaa, ja näistä tuli vieläpä liian suuret! Nämä ovat todennäköisesti kokoa 37-38. No, jospa ne kutistuisivat pesussa. Sukan varrella on pituutta noin 23 cm resoreineen. Ja varret on tarkoituksella tehty löysemmiksi, lisäsin sileäneuleiseen osuuteen silmukoita. No, nyt ne ovat valmiit, ja NYT laitoin loput langat kaappiin ja jätän sukkien tekemisen ainakin hetkeksi. Ja ketjupistojen! Langanpäitä todennäköisesti joudun päättelemään edelleenkin suunnilleen samaan tahtiin kuin ennenkin.
Nyt saavat ketjupistot riittää! Ainakin vähäksi aikaa...

Nyt saavat ketjupistot riittää! Ainakin vähäksi aikaa…

Vaalean harmaa 7 veljestä riitti juuri sopivasti!!

Vaalean harmaa 7 veljestä riitti juuri sopivasti!!

 
Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.
Ruutupipolle kavereita, eli lapaset samaan tyyliin

Ruutupipolle kavereita, eli lapaset samaan tyyliin

Ruutupipolle kavereita, eli lapaset samaan tyyliin.

 

Ruutupipolle kavereita

 

Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa, juttu löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/10/ruutupipolle-kavereita.html.

 
Tuossa taannoin viime keväänä neuloin messuilla tämän pipon. Kesällä ei pipoa kovin usein tarvinnut käyttää, mutta nyt syksyn tullen ja pipokauden alkaessa alkoi tietenkin häiritä se tosiseikka, ettei minulla ollut pipoon sopivia lapasia. Tokihan pipon ja lapasten täytyy sopia yhteen! Niinpä kaivoin lankavaraston syövereistä harmaata Karismaa ja ihanan vihreää 7 veljestä -lankaa sekä heijastinlankaa ja neuloin lapaset. Eilen marttakerhon kokoontumisessa kirjoin pystyraidat lapasiin ja päättelin loput langat (niitä oli paljon) ja lapaset pääsivätkin heti käyttöön. Ovat ne kyllä söpöt! Ja saattavat olla jopa ihan lämpimät, jos alle pukee toiset lapaset 😉
 
Lapaset tein siis samaan tyyliin kuin pipon – resoriin neuloin mukaan heijastinlankaa ja pystyraidat kirjoin lopuksi ketjupistoilla. Kämmenpuolelle en kirjonut raitoja (jotta tunnistaisin, kumman käden lapanen on kyseessä :P).
Kaksituiskuva lapasista. :P

Kaksituiskuva lapasista. 😛

Kaverikuva. Onnelliset ystävykset!

Kaverikuva. Onnelliset ystävykset!

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

 

PS. Hilla kirjoitti tämän postauksen puolestani, koska minun piti leipoa suklaatorttua.

Oma kommentti postaukseen liittyen (julkaistu 3. marraskuuta 2014 klo 21.57)

”Itse asiassa lapasissa en käyttänyt heijastinlankaa, pipon resorissa sitä kyllä on tehosteena. Lapaset on siis neulottu kahdesta eri värisestä harmaasta Dropsin Karismasta ja Novitan 7 veljestä -langoista 3,5 mm puikoilla. Lankaa meni yhteensä noin 70 grammaa.”

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo, eli Elämää  Maaseudulla -messuilla neulottu pipo. Lanka Drops Karisma (molemmat harmaat) ja Novita 7 veljestä (vihreä).

 

Messupipo

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/05/messupipo.html)

Tämä pipo ei ole messupipo siksi, että sitä pidetään messuilla tai varsinkaa messussa, vaan siksi, että se valmistui tänään messuilla. Tai ei ihan kokonaan, mutta neuleosa. Päättelyt ja kirjonnat tein kotona. Logo vielä puuttuu, koska nahkapalat ovat lopussa juuri nyt. Sitä on kyllä onneksi tulossa lisää.

Pihtiputaalla järjestettiin Elämää maaseudulla -messut, ja meilläkin (Pihtiputaan Kiviteos Oy) oli siellä osasto. Eilen oli aika vilkas päivä, mutta tänään oli rauhallisempaa. Varsinkin jäätelön syönnin SM-kisojen, muotinäytöksen ja muiden ohjelmanumeroiden aikaan. Joten onneksi minulla sattui olemaan pipontekele mukana. Pipon neulominen messuilla herätti jonkin verran kiinnostusta. Eräskin mies katseli hetken neulomistani, ja totesi sitten, että hänkin haluaisi oppia tuon taidon. Ja sillä taidolla hän tarkoitti ilmeisesti sitä, että pystyin keskittymään samaan aikaan useampaan asiaan (pipon neulomiseen ja pitsakivien esittelemiseen), hän kun meinasi, että hyvä jos pystyy syömään purkkaa samalla kun kävelee.

Pipon ohje löytyy Novitan Kevät 2013 -lehdestä. Tein pipon pääasiassa Dropsin Karismasta, koska se on hieman pehmeämpää lankaa kuin ohjeen mukainen Novitan 7 veljestä. Tosin vihreät raidat ovat Novitan 7 veljestä -lankaa. Marttojen juhlavuoden erikoisväri, ihanan pirteä vihreän sävy! Lisäksi resorin vaaleamman harmaassa raidassa on Novitan Nallea, heijastinnauhaa ja vielä varmuuden vuoksi myös ohutta heijastinlankaa. Ja kuten kuvista näkyy, heijastin jopa toimii!

Vaaleamman harmaata Karismaa pipoon meni noin 40 grammaa, graffitinharmaata Karismaa meni noin 30 grammaa ja 7 veljestä vihreää ehkä noin 10 grammaa. Pipon pystyraidat on kirjottu ketjupistoilla. Mietin ensin, että tekisinkö pipon kirjoneuleena, mutta päätin kerrankin tehdä ohjeen mukaan.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman harmaan Karisman väriseltä.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman Karisman väriseltä.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.