Tähtineule suljettuna – pipo ja lapaset

Tähtineule suljettuna – pipo ja lapaset

Tähtineule suljettuna neuleena, eli pipo ja lapaset kummitytölle joululahjaksi.

 

Tähtineule suljettuna – pipo ja lapaset

Neuloin keväällä itselleni tupsupipon tähtimäisellä pintaneuleella. Piposta tuli niin kiva, että päätin käyttää samaa mallia, kun yksi kummitytöistäni pyysi niin kauniisti minua neulomaan hänelle vaaleanpunaisella tekoturkistupsulla varustetun talvipipon. Niinpä kummitytön joululahjasta löytyi tänä vuonna mm. valkoinen tähtineulepipo ja lapaset. Ja pipossa oli tietenkin vaaleanpunainen tekoturkistupsu (joka on tälläkin kertaa hankittu Nappinjasta).

Sopivasti tässä joulun alla edellisen tähtipipon kommenteissa kyseltiin tähtikuvioisen pintaneuleen tekemisestä suljettuna neuleena, ja lupasin vähän koittaa avata sitä tarkemmin kun nyt joka tapauksessa olin neulomassa uuden pipon samalla pintaneuleella. Dropsin ohjeessa pintaneule nimittäin neulotaan tasona, ja myös tähtipintaisella neuleella tehty Velvet Morning -pipo on neulottu tasona. Itse en juurikaan tykkää saumojen ompelusta, joten koitan tehdä neuleet aina mahdollisimman saumattomina. Siksi tämäkin pintaneule piti soveltaa suljetuksi neuleeksi. Ei se onneksi kovin hankalaa ollut, tässä neuleessa kun joka tapauksessa joka toinen kerros on sileää neuletta. Joka toisella ei-sileällä kerroksella kerroksen ensimmäinen ja viimeinen silmukka poikkeaa normaalista mallineuleesta, mutta muuten neuleen pystyi tekemään samoin kuin tasona neulottaessa. Tietenkin piti vain muistaa nurjan puolen kerroksia neuloessa neuloa ”nurin päin”, eli oikeat silmukat nurjina ja nurjat oikeina, ja myös silmukoiden järjestys päinvastoin kuin ohjeessa. 

Tähtineule suljettuna neuleena.

Selitystä selventääkseni tein neuleesta myös ruutupiirroksen. Kuvan saa aukeamaan suurempana klikkaamalla kuvaa. Kuvassa neulomissuunta on siis oikealta vasemmalle ja kaikki kerrokset neulotaan oikealta puolelta.

Tähtikuvioinen tupsupipo

Tupsupipo tähtineule-pinnalla.

Tupsupipo tähtineule-pinnalla. Pipoon meni lankaa muistaakseni noin 60 grammaa.

Nämäkin tähtipintaiset neuleet on neulottu kaksinkertaisella Drops Baby Merino -langalla, sillä mielestäni ”talvipipon” pitää olla melko paksu. Halusin myös mahdollisimman puhtaanvalkoisen langan vaaleanpunaiselle tupsulle kaveriksi, joten langaksi valikoitui Baby Merinon sävy 01 eikä Big Merinon luonnonvalkoinen. Neuloin ensin pipon, sillä arvelin sen olevan helpompi. Neuleet menivät keväällä 4 vuotta täyttävälle kummitytölle, joten katselin suuntaa antavia silmukkamääriä 3-6 -vuotiaiden pipoista.

Resorin tein 72 silmukalla 4 mm puikoilla (2o, 2n -joustinneuleella), ja siitä tein noin 8-10 cm korkean. Pintaneulekuviota varten lisäsin 8 silmukkaa ja vaihdoin puikot hieman paksumpiin (5 mm). Neuloin pintaneuletta sen verran, että resorin taittamisen jälkeen pipon korkeus oli noin 16-18 cm. Kavennukset tein niin, että ensin kavensin kuviokerroksella nurjat silmukat pois, sitten kavensin loput kavennettavat silmukat neulomalla aina 2 oikein yhteen, jäljelle jäi muistaakseni 8 silmukkaa. Kavennuskerrosten väliin neuloin aina yhden kerroksen ilman kavennuksia. Kavennukset jäävät tupsun alle piiloon kun ne on tehty riittävän lyhyellä välillä. Näissä Nappinjan tupsuissa on valmiina kumilenkki tupsun kiinnittämistä varten, joten ompelin pipon sisäpuolelle napin, jonka ympärille vedin tupsun kumilenkin. Näin tupsua ei tarvitse ommella kiinni, vaan sen voi helposti irrottaa pesun ajaksi.

Tähtikuvioset lapaset

Lapasten silmukkamäärät aiheuttivat hieman enemmän päänvaivaa, sillä en ollut kai koskaan aikaisemmin neulonut tuon paksuisia lasten lapasia, paitsi yhdet, jotka tein nuorimmalle kummitytölleni nyt syksyllä. Enkä tietenkään muistanut silmukkamääriä, sillä en kirjoittanut niitä muistiin.

Lapasten mitat otin Klompelompe Lystilapasten ohjeesta (kirjassa Klompelompe Talvilapset), sillä se ohje oli sopivasti hollilla parin muun neuletyön takia (niistä lisää myöhemmin). Silmukkamääriä en ohjeesta saanut eripaksuisen langan vuoksi. Resorin päätin neuloa 28 silmukalla (1o, 1n -joustinneuletta), tein siitä noin 4-5 cm korkuisen. Resorin jälkeen vaihdoin puikot 5 mm paksuisiin, ja lisäsin kämmenselän puolelle 2 silmukkaa (16+14 silmukkaa yhteensä).

Lapasten tähtineule jatkuu myös kärkikavennusten ajan.

Lapasissa tähtineule jatkuu myös kärkikavennusten ajan.

Kämmenselän puolella tein pintaneuletta, ja lapasten kämmenpuolet on tehty kokonaan sileällä neuleella. Peukalon aukon tein siinä vaiheessa, kun olin neulonut resorin jälkeen noin 3 cm. En normaaleista tavoistani poiketen tehnyt peukalokiilaa, vaan valitsin helpomman tavan sen vuoksi, että en ollut ihan varma miten saisin oikean kokoisen kiilan tehtyä, enkä jaksanut alkaa pohtimaan, sillä joulu lähestyi uhkaavasti. Lapasen korkeus oli noin 10-11 cm + resori ennen kärkikavennuksia. Kärkikavennukset tein 1. ja 3. puikkojen alussa ja 2. ja 4.puikkojen lopussa, ensin joka toisella kerroksella 3-4 kertaa, ja sitten joka kerroksella. Pintaneulepuolelle tuli yksi kavennuskerta enemmän kuin sileälle puolelle, sillä siellä oli kaksi silmukkaa enemmän. Lapasiin meni lankaa arviolta noin 40 grammaa.

Kummityttö oli ilmeisesti tykännyt neuleista, ja ne olivat juuri sopivat! Säätkin muuttuivat juuri sopviasti hieman talvisemmiksi juuri joulun aikaan. Tänään talvipipolle ja lapasille varmaan oli jo hyvinkin käyttöä, sillä ulkolämpötila taitaa ensimmäisiä kertoja tänä talvena olla -5 ja -10 asteen välillä.

Drops Wind Down -pusero Merino Extra finesta

Drops Wind Down -pusero Merino Extra finesta

Drops Wind Down -puseron raglansaumoissa on kauniit pitsiraidat.

 

Drops Wind Down -pusero Merino Extra Finesta

Drops Wind Down -pusero on yksi niistä neulemalleista, jotka pääsevät heti ensisilmäyksellä unelmaneulelistalle, eli sille listalle jolla on kaikki ne neuleet, jotka haluan jossain vaiheessa toteuttaa. Tähän neuleeseen ihastuin heti, kun sen ohje julkaistiin pari vuotta sitten (ohje täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=7826&sid=1685&cid=11). Ohjeenmukainen lanka on Drops Merino Extra Fine, ja olinkin haaveillut neulovani itselleni puseron tästä ihanan pehmeästä merinovillalangasta. Hankin langatkin jo valmiiksi, että joskus ehtiessäni pääsen heti neulomaan puseron itselleni. Työlistalle tuli kuitenkin koko ajan uusia neuleita, jotka piti tehdä ensin. Langat odottivat lipaston laatikossa valmiina, ja aina välillä kävin ihailemassa niitä siellä. Ajan myötä aloin kuitenkin epäillä, että onko lankojen keltainen värisävy kuitenkaan oikea tähän puseroon, ja keväällä 2020 päätin, ettei se ole. Neuloin keltaisista langoista Drops Lemon Pie -puseron muunnelman.

Vaaleanpunainen unelma

Loppukesästä keksin haluavani tämän puseron Pohjois-Suomeen ja -Norjaan suuntautuvalle lomamatkalle mukaan, ja värikin oli selvä: Suloinen puuteriroosa (väri 40). Niinpä hankin langat ja aloin neuloa. Ehkä noin viikkoa ennen reissua. Tälläkään kertaa en aikonut tehdä puseroa ihan ohjeen mukaan, tässäkin ongelmana oli alaspäin levenevä malli. Halusin puserosta aika tyköistuvan, joten tein puseron kainaloihin asti ohjeenmukaan, ja kainaloista alaspäin kavensin puseroa vyötäröä varten, ja lisäsin silmukoita taas hieman helmaa kohti. Hihat tein kokonaan ohjetta seuraamatta sen mukaan, mikä tuntui hyvältä. Ohjeenmukaisessa puserossa on 3/4 -pituiset hihat, ja sekä hihansuut että helma on viimeistelty ainaoikein neuleella kuten kaula-aukon reunuskin. Tähän puseroon neuloin täyspitkät hihat ja viimeistelin helman ja hihansuut 2o, 2 n -joustinneuleella.

Puseroa en ehtinyt saada valmiiksi ennen matkaa, helma ja toinen hiha ehtivät valmiiksi, mutta toinen hiha jäi kesken. Päättelin kaikki pääteltävissä olevat langat ja ompelin merkin helmaan sillä toiveella, että jos saisin paidan valmiiksi reissussa. Pusero lähti toki mukaan reissuun, automatkoilla oli hyvä neuloa toista hihaa eteen päin. Siis aina silloin kun ei itse ajanut, tai malttoi olla katselematta maisemia. Tai ei se maisemienkaan katselu aina ollut este neulomiselle, helppoa neulettahan pystyy hyvin neulomaan katsomatta työtä. Muistelisin saaneeni hihan valmiiksi kotimatkalla, ja päättelyt tein kotona matkan jälkeen. Valmis pusero oli kokonaisuutena (väri ja neulemalli) ehkä kaunein villapusero mitä minulla on ikinä ollut – ainakin tähän mennessä. Lankaa puseroon meni ihan vähän alle 450 grammaa ja se on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla. Resorit tein 3 mm puikoilla.

Käyttökokemuksia

Ensimmäistä kertaa pusero oli virallisesti käytössä 12.8.2020, tämän jälkeen sille on ollut kovasti käyttöä. Tykkään käyttää toimistolla neuleita, sillä palelen aika helposti etenkin jos istuu pitkiä aikoja koneen ääressä. Sopivina syyspäivinä villapuseron lisäksi ei tarvitse takkia ulkoillessakaan. Villapusero ei kaipaa pesua niin usein kuin monet muut vaatteet (ellei sitten hanki tahroja puseroon), mutta sen kannattaa antaa levätä ja tuulettua käyttökertojen välillä, niin se pysyy hyvänä.

Itse pesen puseroita ehkä vähän useammin kuin olisi tarve, sillä pusero venyy jonkin verran käytössä (käytänössä helma ja hihat lyhenevät ja levenevät), ja puseron saa parhaiten palautettua alkuperäisiin mittoihinsa kosteana. Tähän voisi auttaa se, että antaisi puseron oikeasti levätä vähintään vuorokauden käyttökertojen välissä. En vain usein jaksa odottaa niin kauan. Pusero säilyy hyvänä pesusta huolimatta, kun muistaa kiinnittää huomiota pariin asiaan: Villalle sopiva pesuaine ja hellävarainen pesu. Dropsin merinovillalangat on käsitelty konepesun kestäviksi (varovainen 40 asteen pesu), mutta itse suosittelen silti pesukoneen käsinpesu- tai villaohjelmaa. Tämä pusero, kuten muutkin luonnonmateriaaleista valmistetut neuleet, nukkaantuu käytössä jonkin verran erityisesti hankaukselle altistuvista kohdista, mutta nukkaharjalla tai vastaavalla puseron saa siistiksi jälleen.

Valmis Drops Wind Down -pusero! Vyötteen ja hihan välissä olevan kukan verran jäi lankaa yli.

Valmis Drops Wind Down -pusero! Vyötteen ja hihan välissä olevan kukan verran jäi lankaa yli.

Tein puseron helmasta hieman lyhyemmän ja tyköistuvamman kuin ohjeessa.

Tein puseron helmasta hieman lyhyemmän ja tyköistuvamman kuin ohjeessa.

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista lahjaksi kaksivuotiaalle veljenpojalle.

 

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Veljenpoika täytti maaliskuussa 2 vuotta, ja päätin neuloa hänelle lahjaksi villasukat, sillä olin kuullut niille olevan tarvetta. Dropsin malleista Drops Mr Fish ja Drops Miss Fox -sukkamallit ovat niin hauskoja, että haluisin neuloa niistä toiset. Kalasukat valitsin siksi, että kotoa löytyi sopivan värisiä jämälankoja niitä varten. Sukkien suomenkielinen ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=7301&sid=1685&cid=11.

Ohjeenmukainen lanka on Drops Alpaca, mutta halusin tosiaan hyödyntää kotoa löytyviä jämälankoja, joista suunnilleen oikean paksuisia olivat Drops Fabel (pääväri, eli tumma harmaa) sekä Gjestalin Maija (valkoinen). Löytyi vielä joku tuntematon vaaleamman harmaa sukkalanka (ainakin se oli sukkalankapussissa), joka on aavistuksen paksumpaa, mutta kuitenkin riittävän käyttökelpoista. Arvelisin, että se saattaisi olla Novitan Nallea. Lisäksi silmiä ja suuta varten oli mustaa Fabelia, jota jäi yli näistä sormikkaista ja mustista joustinneulesukista.

Neuloin sukat kokonaan 2,5 mm puikoilla. Taisin tehdä sukat vähän summassa kahden koon välimuodoksi, ja tarkistin välillä jalkapohjan mitan pojan äidiltä. Lankaa meni yhteensä noin 35 grammaa, josta harmaata Fabelia noin 20 g, Maijaa n.10 g ja harmaata tuntematonta lankaa noin 5 grammaa sekä pätkä mustaa Fabelia. Mietin ensin, että jätänkö silmät ja suut tekemättä, sillä sukat olivat kauniit ilmankin, mutta tein ne kuitenkin, sillä arvelin 2-vuotiaan ilahtuvan niistä.

Koronarajoitusten/-suositusten vuoksi en voinut viedä lahjaa perille henkilökohtaisesti, joten lähetin ne postissa. Poika oli kuulemma iloisena vetänyt heti ”siilit” jalkaan, kun oli saanut paketin auki. Ja mikäs siinä, kyllähän nuo yhtä hyvin voivat olla siilit kuin kalatkin. Olivat kuulemma juuri sopivatkin, onneksi keväällä oli vielä vähän villasukkakelejä, sillä ensi syksynä ne eivät todennäköisesti enää mahdu jalkaan.

Drops Mr Fish - sukat jämälangoista (pääasiassa Drops Fabel).

Drops Mr Fish – sukat jämälangoista. Sukan varret ja kirjotut silmät ja suut Drops Fabelia, joka kuuluu samaan lankaryhmään kuin ohjeenmukainen Drops Alpaca.

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -puseron hihat ovat kaunista pitsineuletta.

 

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Ihastuin tähän puseromalliin heti kun se julkaistiin 2020 kevät-kesämallistosta. Lisäsin neuleen suosikkilistalleni (ohje löytyy täältä!), mutta en ajatellut että toteuttaisin sitä kovinkaan pian. Viimeisimmän lankatäydennyskuorman mukana tuli kuitenkin painettuja mallistoesitteitä, ja siellä on iso kuva puserosta, joka vain lisäsi intoa kyseisen puseron neulomiseen. Siinä oli myös tulossa sopiva väli itselleni neulomiseen parin (eri) veljentyttären neuleen välissä. Klompelompe Pitsipitkikset olivat valmistumassa, ja samasta kirjasta löytyvän mekon neulomista varten tarvitsi valita lanka ja tarkistaa neiti 3,5-vuotiaan mitat (mekosta tulossa esittely myöhemmin – nyt se on vielä puikoilla). Pohdin siis tovin neulonko puseron luononnvalkoisena vai vaaleanpunaisena, sillä tuo Drops Safranin aavikkoruusu-värisävy on niin houkutteleva. Päädyin kuitenkin valkoiseen – arvelin sen olevan monikäyttöisempi.

Ohjeeseen paremmin perehdyttyäni yllätyin vähän helman levenemisestä, ja koska edelleen epäilen levenevän puseron sopivuutta itselleni, päätin muokata ohjetta helman osalta. Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, ja pohdin hetken aloittaisinko paidan M- vai L-koossa, jotta siitä tulisi istuva sekä ylhäältä että rinnan kohdalta. Valitsin L-koon, että pusero on sopiva rinnanympäryksestä ilman mitään temppuja. Kaula-aukon kokoa voi tarvittaessa vähän säätää kiristämällä sen jälkikäteen langan avulla pienemmäksi. Jälkeen päin ajatellen olisi ehkä voinut tehdä tuon kaula-aukon ainaoikein reunuksen 2,5 mm puikoilla, mutta nyt tein ainoastaan hihan reunukset niillä. Muutoin pusero on neulottu kokonaan 3 mm puikoilla.

Omat muutokset ja huomiot ohjeesta

Ohjetta oli mielestäni helppo noudattaa, pitiskuvionkin oppi yllättävän nopeasti. En yleensä jaksa merkkailla lisäyskohtia neuleeseen, ja en tehnyt niin tässäkään tapauksessa, kyllä ne näin selvissä kohdissa muistaa muutenkin. Kainaloihin asti pusero on siis neulottu täysin ohjeen mukaan, kainaloiden jälkeen tein vielä yhdet ohjeenmukaiset lisäykset, mutta loppuosa on vähän sovellettua. Kavensin neuletta muutamia kertoja rinnan alta, ja neuloin loppuosan helmasta suorana. Kyljissä olevia pitsikuvioita neuloessa joiduin hieman pähkäilemään ohjeen kanssa, sillä näytti että A4-ruutupiirroksen puolivälissä on virhe. Ensimmäisessä kavennuskohdassa puuttui langankierrot. Silmukkamäärät eivät täsmänneet ilman niitä, joten tein kierrot, ja ajattelin kysyä niistä myöhemmin ohjeen kommenteissa. Kysyminen kuitenkin unohtui, ja paidan valmistuttua huomasin, että joku muu olikin jo kysynyt asiasta. Ohje on nyt korjattu, joten niistä ei tarvitse enää huolehtia.

Neuloin helmasta hieman pidemmän kuin missään ohjeen koossa olisi ollut, jotta saan puserosta mieluisamman mittaisen itselleni. Lankaa puserooni meni 215 grammaa. Kaula-aukkoa piti tosiaan hieman kiristää, jotta se ei lerpata niin paljoa. Ei se haittaisi, vaikka se olisi vieläkin aavistuksen tiukempi, mutta aika kiva siitä tuli. Ja helpompi tosiaan tehdä näin, kuin että vaihtaisi puseron kokoa kesken neulomisen tai keksisi muita kommervenkkejä yläosan istuvuuden parantamiseksi. En tiedä kuinka paljon tilanteeseen olisi vaikuttanut, jos olisin neulonut kaula-aukon reunuksen ohuemmilla puikoilla.

Koska lankaa oli vielä reilusti jäljellä, mietin ensin teenkö hihoista hieman pidemmät. Päädyin kuitenkin tekemään ohjeenmukaisen mittaiset, sillä hihat ovat aika väljät, ja ajattelin, että ne saattaisivat olla vähän hassut pidempinä. Tällainen minihihainen pusero on sitä paitsi mukavan kesäinen. L-koosta johtuvan väljyyden vuoksi neuloin reunukset hihoihin 2,5 mm puikoilla, ja sain hihoihin näin aavistuksen puhvihihamaisuutta. Viimeistelin puseron kosteiden pyyhkeiden välissä, pitäisi ehkä silittää se, sillä helman reunus tahtoo hieman kiertyä.

Valmis pusero

Tavoilleni uskollisena itselleni neulottu pusero jäi joksikin aikaa odottamaan ennen kuin päättelin langat ja ompelin merkin paikoilleen – tuttuun paikkaan vasemmalle puolelle puseron helmaan. Jostain syystä tuo päättely ei vain yhtään ole minun juttuni, onneksi tässä mallissa ei ollut kovin paljon pääteltäviä lankoja. Tässä taisi myös hieman mietityttää, että pidänkö puserosta loppujen lopuksi vai en. Ja että onko tuollainen puuvillalangasta neulottu lyhythihainen pusero millekään säälle oikein sopiva – onko se kuumalla ilmalla liian lämmin, mutta viileämmällä liian kylmä? Lopulta kuitenkin viimeistelin puseron ja se valmistui kesäkuun alussa.

Jonkin aikaa (varmaan viikon verran),  ihailin puseroa henkarissa ennen kuin uskaltauduin pukemaan sen oikeasti päälleni. Toki olin ennen viimeistelyä tarkastanut pariinkin kertaan, että se on sopiva, mutta sovituskertoja ei lasketa. Pusero on mukavan tuntuinen päällä, eikä edes kovin pahasti läpinäkyvä pitsineuleesta ja väristä huolimatta. Parin käyttökerran kokemuksella ainakin toimistossa se on ihan hyvä neule myös hellesäällä. Viileämpiä päiviä tässä viime aikoina ei ole oikein ollut, joten sitä puolta ei vielä ole pystynyt testaamaan. Mutta kaikenkaikkiaan siis oikein mukavan tuntuinen neule, muitakin (kesä)neuleita Safranista voisi siis hyvin tehdä. Ehkä en kuitenkaan ihan samanlaista puseroa tee tuosta vaaleanpunaisesta Safranista, mutta syynä ei ole se, etten pitäisi tästä puserosta, vaan se, että mallistossa on niin paljon muitakin sellaisia neuleita jotka haluan neuloa, etten viitsi tehdä itselleni kahta samanlaista. Yksi takkimallinen neule erityisesti kiinnostaisi, katsotaan joko tälle kesälle ehtisi puikoille toinenkin Safran-neule.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Kesäinen toimistoasu.

Kesäinen toimistoasu.

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks -pitsisukat neuloin Novita Nalle -langasta ja joustinneulesukat Drops Fabelista.

 

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Lomareissujen ja koronasuositusten vuoksi en ollut nähnyt mummoa ja pappaa koko maaliskuun aikana, mutta halusin tervehtiä ja ilahduttaa heitä jotenkin, joten neuloin heille villasukat. Tiesin papalle mieluisan sukkavärin olevan musta tai muu tumma väri, joten päätin neuloa hänen sukkansa mustasta Drops Fabel -langasta. Mummon ”toiveväristä” oli vaikeampi päästä selvyyteen, varsinkin kun en halunnut kysyä asiaa häneltä itseltään. Itse pidän yleensä eniten punaisesta (ja sattumoisin minulla oli kotona oikein kauniin sävyistä punaista Novita Nalle -lankaa), joten päätin neuloa mummon sukat siitä. Saisinpa taas vähän omaa lankavarastoa hyödynnettyä.

Katselin Garnstudion sivuilta sukkamalleja, ja löysinkin sieltä kauniin sukkamallin mummon sukkiin. Drops Neptunia Socks -pitsisukkien ohje löytyy täältä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4962&sid=1685&cid=11. Papan sukat taas päätin neuloa ”omasta päästä”, sillä Garnstudion ohjeista ei löytynyt yksiäkään sopivan näköistä varpaista aloitettavia sukkia. Koronasuositusten vuoksi tosiaan en voinut käydä sovittamassa sukkia heille (ja yllätyksen pilaamista peläten en voinut varmistaa tarkkoja jalkojen mittoja etukäteen), joten vein heidän kuistilleen sukkapaketin ja lupasin pienentää tai suurentaa sukkia tarpeen mukaan.

Drops Neptunia -sukat Novitan Nallesta

Novita Nalle on aavistuksen paksumpaa kuin Drops Fabel, mutta langanvaihto onnistui silti ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Tiesin mummon jalan kooksi noin 37-38, joten koon valinta ei ollut ongelma. Muistan erään iäkkäämmän asiakkaan toivoneen sukista mieluummin vähän liian löysiä kuin ihan tiukkoja, joten tämän huomioiden otin näihin sukkiin silmukkamäärän 38/40 -koosta ja jalkapohjan pituuden tein kokojen 35/37 ja 38/40 välimuodoksi. Neptunia-sukat aloitetaan varresta, joten pyrin myös kiinnittämään huomiota siihen, ettei silmukoiden luomisreunasta tule liian tiukka. Käytin silmukoiden luomiseen 4 mm puikkoja,

vaikka neulomalla luodut silmukat eivät mielestäni kiristäkään yhtä helposti kuin ns. perinteisellä tavalla luodut silmukat. Muuten neuloin sukat 3 mm puikoilla, ja niistä tuli mielestäni juuri sen kokoiset kuin pitikin. Myös mummo sanoi sukkien olleen sopivat.

Kiila- ja kärkikavennusten sijainnin vuoksi tuntui, että varpaita lähinnä olevat reunimmaiset pitsineulekuviot jäävät vähän varpaiden alle, mutta en tiedä onko sillä käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin jos tekisin sukat itselleni, tekisin ne todennäköisesti niin, että jalan alla ja päällä olisi sama määrä silmukoita kiilakavennusten jälkeen. 38 -kokoisiin Drops Neptunia Socks -pitsineulesukkiin meni noin 60 grammaa Novita Nalle -lankaa.

Joustinneulesukat Drops Fabelista

Papalle neuloin joustinneulesukat Drops Fabelista Mummo Ankka -tyylillä, eli varpaista aloittaen. Papan kengän koosta ei oikein ollut varmuutta, mutta arvelin, ettei hänenkään jalkansa ole kovin iso. Päätin neuloa sukat noin 40/42-kokoisiksi, sillä pienimuotoisessa gallupissa se oli voittaja-arvio. Seuraava haaste näissä sukissa oli, että minkä kokoiset sukat pitää tehdä, että ne ovat noin 40/42 kokoiset, jos ei käytä sukkiin mitään ohjetta. Ja varsinkin se, että kuinka pitkä jalkapohjasta pitää neuloa Fabelilla ennen tiimalasikantapään lyhennettyjä kerroksia. Vertailin Novitan (varpaasta varteen) ja Garnstudion ohjeita, ja lisäksi googletin sukkakokojen senttimittoja, että sain jonkinlaisia suuntaviivoja sukkien neulomiseen.

Istuvuuden parantamiseksi neuloin jalkaterän päälle 2o, 2n -joustinneuletta. Neuloin ensin sukat kokonaan 3 mm puikoilla (molemmat valmiiksi), vaikka tuntuikin, että niistä tuli aivan liian isot. Sitten vein sukat näytille isälle, ja pyysin häntä arvioimaan, ovatko sukat sopivat vai liian isot papalle. Vastauksesta ei oikein päässyt selvyyteen, joten varmuuden vuoksi purin molemmat sukat melkein kärkeen asti, ja neuloin ne uudelleen 2,5 mm puikoilla. Näin sain sukista hieman pienemmät, ja mielestäni ne näyttivät sopivammilta. Lankaa näihin sukkiin meni noin 45 grammaa, eikä näitäkään pyydetty pienentämään tai suurentamaan.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvia.