Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista lahjaksi kaksivuotiaalle veljenpojalle.

 

Drops Mr Fish -sukat jämälangoista

Veljenpoika täytti maaliskuussa 2 vuotta, ja päätin neuloa hänelle lahjaksi villasukat, sillä olin kuullut niille olevan tarvetta. Dropsin malleista Drops Mr Fish ja Drops Miss Fox -sukkamallit ovat niin hauskoja, että haluisin neuloa niistä toiset. Kalasukat valitsin siksi, että kotoa löytyi sopivan värisiä jämälankoja niitä varten. Sukkien suomenkielinen ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=7301&cid=11

Ohjeenmukainen lanka on Drops Alpaca, mutta halusin tosiaan hyödyntää kotoa löytyviä jämälankoja, joista suunnilleen oikean paksuisia olivat Drops Fabel (pääväri, eli tumma harmaa) sekä Gjestalin Maija (valkoinen). Löytyi vielä joku tuntematon vaaleamman harmaa sukkalanka (ainakin se oli sukkalankapussissa), joka on aavistuksen paksumpaa, mutta kuitenkin riittävän käyttökelpoista. Arvelisin, että se saattaisi olla Novitan Nallea. Lisäksi silmiä ja suuta varten oli mustaa Fabelia, jota jäi yli näistä sormikkaista ja mustista joustinneulesukista.

Neuloin sukat kokonaan 2,5 mm puikoilla. Taisin tehdä sukat vähän summassa kahden koon välimuodoksi, ja tarkistin välillä jalkapohjan mitan pojan äidiltä. Lankaa meni yhteensä noin 35 grammaa, josta harmaata Fabelia noin 20 g, Maijaa n.10 g ja harmaata tuntematonta lankaa noin 5 grammaa sekä pätkä mustaa Fabelia. Mietin ensin, että jätänkö silmät ja suut tekemättä, sillä sukat olivat kauniit ilmankin, mutta tein ne kuitenkin, sillä arvelin 2-vuotiaan ilahtuvan niistä.

Koronarajoitusten/-suositusten vuoksi en voinut viedä lahjaa perille henkilökohtaisesti, joten lähetin ne postissa. Poika oli kuulemma iloisena vetänyt heti ”siilit” jalkaan, kun oli saanut paketin auki. Ja mikäs siinä, kyllähän nuo yhtä hyvin voivat olla siilit kuin kalatkin. Olivat kuulemma juuri sopivatkin, onneksi keväällä oli vielä vähän villasukkakelejä, sillä ensi syksynä ne eivät todennäköisesti enää mahdu jalkaan.

Drops Mr Fish - sukat jämälangoista (pääasiassa Drops Fabel).

Drops Mr Fish – sukat jämälangoista. Sukan varret ja kirjotut silmät ja suut Drops Fabelia, joka kuuluu samaan lankaryhmään kuin ohjeenmukainen Drops Alpaca.

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -puseron hihat ovat kaunista pitsineuletta.

 

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Ihastuin tähän puseromalliin heti kun se julkaistiin 2020 kevät-kesämallistosta. Lisäsin neuleen suosikkilistalleni (ohje löytyy täältä!), mutta en ajatellut että toteuttaisin sitä kovinkaan pian. Viimeisimmän lankatäydennyskuorman mukana tuli kuitenkin painettuja mallistoesitteitä, ja siellä on iso kuva puserosta, joka vain lisäsi intoa kyseisen puseron neulomiseen. Siinä oli myös tulossa sopiva väli itselleni neulomiseen parin (eri) veljentyttären neuleen välissä. Klompelompe Pitsipitkikset olivat valmistumassa, ja samasta kirjasta löytyvän mekon neulomista varten tarvitsi valita lanka ja tarkistaa neiti 3,5-vuotiaan mitat (mekosta tulossa esittely myöhemmin – nyt se on vielä puikoilla). Pohdin siis tovin neulonko puseron luononnvalkoisena vai vaaleanpunaisena, sillä tuo Drops Safranin aavikkoruusu-värisävy on niin houkutteleva. Päädyin kuitenkin valkoiseen – arvelin sen olevan monikäyttöisempi.

Ohjeeseen paremmin perehdyttyäni yllätyin vähän helman levenemisestä, ja koska edelleen epäilen levenevän puseron sopivuutta itselleni, päätin muokata ohjetta helman osalta. Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, ja pohdin hetken aloittaisinko paidan M- vai L-koossa, jotta siitä tulisi istuva sekä ylhäältä että rinnan kohdalta. Valitsin L-koon, että pusero on sopiva rinnanympäryksestä ilman mitään temppuja. Kaula-aukon kokoa voi tarvittaessa vähän säätää kiristämällä sen jälkikäteen langan avulla pienemmäksi. Jälkeen päin ajatellen olisi ehkä voinut tehdä tuon kaula-aukon ainaoikein reunuksen 2,5 mm puikoilla, mutta nyt tein ainoastaan hihan reunukset niillä. Muutoin pusero on neulottu kokonaan 3 mm puikoilla.

Omat muutokset ja huomiot ohjeesta

Ohjetta oli mielestäni helppo noudattaa, pitiskuvionkin oppi yllättävän nopeasti. En yleensä jaksa merkkailla lisäyskohtia neuleeseen, ja en tehnyt niin tässäkään tapauksessa, kyllä ne näin selvissä kohdissa muistaa muutenkin. Kainaloihin asti pusero on siis neulottu täysin ohjeen mukaan, kainaloiden jälkeen tein vielä yhdet ohjeenmukaiset lisäykset, mutta loppuosa on vähän sovellettua. Kavensin neuletta muutamia kertoja rinnan alta, ja neuloin loppuosan helmasta suorana. Kyljissä olevia pitsikuvioita neuloessa joiduin hieman pähkäilemään ohjeen kanssa, sillä näytti että A4-ruutupiirroksen puolivälissä on virhe. Ensimmäisessä kavennuskohdassa puuttui langankierrot. Silmukkamäärät eivät täsmänneet ilman niitä, joten tein kierrot, ja ajattelin kysyä niistä myöhemmin ohjeen kommenteissa. Kysyminen kuitenkin unohtui, ja paidan valmistuttua huomasin, että joku muu olikin jo kysynyt asiasta. Ohje on nyt korjattu, joten niistä ei tarvitse enää huolehtia.

Neuloin helmasta hieman pidemmän kuin missään ohjeen koossa olisi ollut, jotta saan puserosta mieluisamman mittaisen itselleni. Lankaa puserooni meni 215 grammaa. Kaula-aukkoa piti tosiaan hieman kiristää, jotta se ei lerpata niin paljoa. Ei se haittaisi, vaikka se olisi vieläkin aavistuksen tiukempi, mutta aika kiva siitä tuli. Ja helpompi tosiaan tehdä näin, kuin että vaihtaisi puseron kokoa kesken neulomisen tai keksisi muita kommervenkkejä yläosan istuvuuden parantamiseksi. En tiedä kuinka paljon tilanteeseen olisi vaikuttanut, jos olisin neulonut kaula-aukon reunuksen ohuemmilla puikoilla.

Koska lankaa oli vielä reilusti jäljellä, mietin ensin teenkö hihoista hieman pidemmät. Päädyin kuitenkin tekemään ohjeenmukaisen mittaiset, sillä hihat ovat aika väljät, ja ajattelin, että ne saattaisivat olla vähän hassut pidempinä. Tällainen minihihainen pusero on sitä paitsi mukavan kesäinen. L-koosta johtuvan väljyyden vuoksi neuloin reunukset hihoihin 2,5 mm puikoilla, ja sain hihoihin näin aavistuksen puhvihihamaisuutta. Viimeistelin puseron kosteiden pyyhkeiden välissä, pitäisi ehkä silittää se, sillä helman reunus tahtoo hieman kiertyä.

Valmis pusero

Tavoilleni uskollisena itselleni neulottu pusero jäi joksikin aikaa odottamaan ennen kuin päättelin langat ja ompelin merkin paikoilleen – tuttuun paikkaan vasemmalle puolelle puseron helmaan. Jostain syystä tuo päättely ei vain yhtään ole minun juttuni, onneksi tässä mallissa ei ollut kovin paljon pääteltäviä lankoja. Tässä taisi myös hieman mietityttää, että pidänkö puserosta loppujen lopuksi vai en. Ja että onko tuollainen puuvillalangasta neulottu lyhythihainen pusero millekään säälle oikein sopiva – onko se kuumalla ilmalla liian lämmin, mutta viileämmällä liian kylmä? Lopulta kuitenkin viimeistelin puseron ja se valmistui kesäkuun alussa.

Jonkin aikaa (varmaan viikon verran),  ihailin puseroa henkarissa ennen kuin uskaltauduin pukemaan sen oikeasti päälleni. Toki olin ennen viimeistelyä tarkastanut pariinkin kertaan, että se on sopiva, mutta sovituskertoja ei lasketa. Pusero on mukavan tuntuinen päällä, eikä edes kovin pahasti läpinäkyvä pitsineuleesta ja väristä huolimatta. Parin käyttökerran kokemuksella ainakin toimistossa se on ihan hyvä neule myös hellesäällä. Viileämpiä päiviä tässä viime aikoina ei ole oikein ollut, joten sitä puolta ei vielä ole pystynyt testaamaan. Mutta kaikenkaikkiaan siis oikein mukavan tuntuinen neule, muitakin (kesä)neuleita Safranista voisi siis hyvin tehdä. Ehkä en kuitenkaan ihan samanlaista puseroa tee tuosta vaaleanpunaisesta Safranista, mutta syynä ei ole se, etten pitäisi tästä puserosta, vaan se, että mallistossa on niin paljon muitakin sellaisia neuleita jotka haluan neuloa, etten viitsi tehdä itselleni kahta samanlaista. Yksi takkimallinen neule erityisesti kiinnostaisi, katsotaan joko tälle kesälle ehtisi puikoille toinenkin Safran-neule.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Kesäinen toimistoasu.

Kesäinen toimistoasu.

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks -pitsisukat neuloin Novita Nalle -langasta ja joustinneulesukat Drops Fabelista.

 

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Lomareissujen ja koronasuositusten vuoksi en ollut nähnyt mummoa ja pappaa koko maaliskuun aikana, mutta halusin tervehtiä ja ilahduttaa heitä jotenkin, joten neuloin heille villasukat. Tiesin papalle mieluisan sukkavärin olevan musta tai muu tumma väri, joten päätin neuloa hänen sukkansa mustasta Drops Fabel -langasta. Mummon ”toiveväristä” oli vaikeampi päästä selvyyteen, varsinkin kun en halunnut kysyä asiaa häneltä itseltään. Itse pidän yleensä eniten punaisesta (ja sattumoisin minulla oli kotona oikein kauniin sävyistä punaista Novita Nalle -lankaa), joten päätin neuloa mummon sukat siitä. Saisinpa taas vähän omaa lankavarastoa hyödynnettyä.

Katselin Garnstudion sivuilta sukkamalleja, ja löysinkin sieltä kauniin sukkamallin mummon sukkiin. Drops Neptunia Socks -pitsisukkien ohje löytyy täältä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4962&cid=11. Papan sukat taas päätin neuloa ”omasta päästä”, sillä Garnstudion ohjeista ei löytynyt yksiäkään sopivan näköistä varpaista aloitettavia sukkia. Koronasuositusten vuoksi tosiaan en voinut käydä sovittamassa sukkia heille (ja yllätyksen pilaamista peläten en voinut varmistaa tarkkoja jalkojen mittoja etukäteen), joten vein heidän kuistilleen sukkapaketin ja lupasin pienentää tai suurentaa sukkia tarpeen mukaan.

Drops Neptunia -sukat Novitan Nallesta

Novita Nalle on aavistuksen paksumpaa kuin Drops Fabel, mutta langanvaihto onnistui silti ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Tiesin mummon jalan kooksi noin 37-38, joten koon valinta ei ollut ongelma. Muistan erään iäkkäämmän asiakkaan toivoneen sukista mieluummin vähän liian löysiä kuin ihan tiukkoja, joten tämän huomioiden otin näihin sukkiin silmukkamäärän 38/40 -koosta ja jalkapohjan pituuden tein kokojen 35/37 ja 38/40 välimuodoksi. Neptunia-sukat aloitetaan varresta, joten pyrin myös kiinnittämään huomiota siihen, ettei silmukoiden luomisreunasta tule liian tiukka. Käytin silmukoiden luomiseen 4 mm puikkoja,

vaikka neulomalla luodut silmukat eivät mielestäni kiristäkään yhtä helposti kuin ns. perinteisellä tavalla luodut silmukat. Muuten neuloin sukat 3 mm puikoilla, ja niistä tuli mielestäni juuri sen kokoiset kuin pitikin. Myös mummo sanoi sukkien olleen sopivat.

Kiila- ja kärkikavennusten sijainnin vuoksi tuntui, että varpaita lähinnä olevat reunimmaiset pitsineulekuviot jäävät vähän varpaiden alle, mutta en tiedä onko sillä käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin jos tekisin sukat itselleni, tekisin ne todennäköisesti niin, että jalan alla ja päällä olisi sama määrä silmukoita kiilakavennusten jälkeen. 38 -kokoisiin Drops Neptunia Socks -pitsineulesukkiin meni noin 60 grammaa Novita Nalle -lankaa.

Joustinneulesukat Drops Fabelista

Papalle neuloin joustinneulesukat Drops Fabelista Mummo Ankka -tyylillä, eli varpaista aloittaen. Papan kengän koosta ei oikein ollut varmuutta, mutta arvelin, ettei hänenkään jalkansa ole kovin iso. Päätin neuloa sukat noin 40/42-kokoisiksi, sillä pienimuotoisessa gallupissa se oli voittaja-arvio. Seuraava haaste näissä sukissa oli, että minkä kokoiset sukat pitää tehdä, että ne ovat noin 40/42 kokoiset, jos ei käytä sukkiin mitään ohjetta. Ja varsinkin se, että kuinka pitkä jalkapohjasta pitää neuloa Fabelilla ennen tiimalasikantapään lyhennettyjä kerroksia. Vertailin Novitan (varpaasta varteen) ja Garnstudion ohjeita, ja lisäksi googletin sukkakokojen senttimittoja, että sain jonkinlaisia suuntaviivoja sukkien neulomiseen.

Istuvuuden parantamiseksi neuloin jalkaterän päälle 2o, 2n -joustinneuletta. Neuloin ensin sukat kokonaan 3 mm puikoilla (molemmat valmiiksi), vaikka tuntuikin, että niistä tuli aivan liian isot. Sitten vein sukat näytille isälle, ja pyysin häntä arvioimaan, ovatko sukat sopivat vai liian isot papalle. Vastauksesta ei oikein päässyt selvyyteen, joten varmuuden vuoksi purin molemmat sukat melkein kärkeen asti, ja neuloin ne uudelleen 2,5 mm puikoilla. Näin sain sukista hieman pienemmät, ja mielestäni ne näyttivät sopivammilta. Lankaa näihin sukkiin meni noin 45 grammaa, eikä näitäkään pyydetty pienentämään tai suurentamaan.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvia.

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma merinovillasta.

 

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Suunnilleen pari vuotta sitten varasin itselleni keltaista Drops Merino Extra Finea neuloakseni siitä Drops Wind Down -puseron. En kuitenkaan missään vaiheessa ole ehtinyt sitä neulomaan, aina on ollut jotain muuta tehtävänä. Enkä ole ollut ihan varma onko minulla sittenkään käyttöä yksiväriselle keltaiselle neulepuserolle, vaikka väri onkin ihan kaunis. Ja puseron malli myös. Pääsiäisen aikoihin ajattelin vihdoin tyhjentää omaa lankavarastoani näiden kevääseen sopivien keltaisten lankojen osalta ja neuloa niistä itselleni puseron. Wind Down -puseron päätin kuitenkin tehdä jostain neutraalimman värisestä langasta, ja nämä keltaiset päätin hyödyntää Drops Lemon Pie -puseroon, johon keltainen ilman muuta sopii erinomaisesti. Ihan ohjeenmukaista puseroa en kuitenkaan aikonut tehdä, sillä en halunnut alaspäin levenevää puseron helmaa, ja tiesin myös, ettei valkoista lankaa ollut riittävästi (täydennystä tosin on tulossa, mutta en ollut varma ehtiikö täydennyskuorma ajoissa). Niinpä päätin neuloa puseron pääpiirteissään ohjeen mukaan, pienillä omilla muutoksilla. Drops Lemon Pie -puseron ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=8731&cid=11, ohjeenmukainen lanka on Drops Karisma, mutta samaan lankaryhmään kuuluva Merino Extra Fine sopii sen korvaajaksi ilman sen kummempia muutoksia.

Valkoisen langan aiheuttamat muutokset puseroon

Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, joten päätin alkaa neuloa ohjeen mukaan M-kokoista puseroa, ja katsoa miten pitkälle valkoinen lanka riittäisi. Joka tapauksessa puseron helman valkoiset pisteet päätin jättää suosiolla pois, sillä sen lisäksi ettei lanka kuitenkaan riittäisi, ne ovat mielestäni hieman työläitä neuloa, sillä lankajuoksut ovat melko pitkiä (Drops Seiland Jumperin mallista sovelletussa slipoverissa sain siitä nimittäin esimakua). Jos valkoista lankaa jäisi yli kaarrokkeen kuviosta, ajattelin hyödyntää sen tekemällä jonkinlaiset kuviot helmaan ja/tai hihansuihin. Valkoinen lanka riitti kaarrokkeen pääkuvioon hyvin, mutta alkoi osoittaa uhkaavasti loppumisen merkkejä, joten mietin, että jätänkö kaarrokkeen alimman kirjoneulekuvion (ruutupiirros A.5) kokonaan tekemättä, vai mitä teen. Päätin edelleen katsoa kuinka pitkälle lanka riittää, että jos kuvion saisi vaikka puoliksi tehtyä, niin sekin voisi olla ihan kiva. Hihoihin sitä ei kuitenkaan riittäisi, mutta arvelin ettei se haittaa. Lanka riittikin juuri sopivasti kuvion puoliväliin, joten ajattelin jättää kuvion silleen. Löysin kuitenkin vielä yhden pienen jämäerän valkoista merino extra finea, ja sain kuvion tehtyä loppuun saakka. Hihoihin sekään ei kuitenkaan riittänyt. Ja täydennyskuorma ei ehtinyt ajoissa, joten hihoista jäi A.5-kuvio pois.

Muut muutokset

Ohjeenmukainen Drops Lemon Pie -pusero on hieman A-linjainen, eli puseron helma on leveämpi alhaalta kuin kainaloista. Arvelisin, ettei se malli ole paras mahdollinen minulle, joten päätin jättää kahdet viimeiset (pari senttiä kainaloiden alla ja helmassa juuri ennen resoria tehtävät) lisäykset pois. Niiden sijaan kavensin puseroa molemmista kyljistä kolme kertaa neulomalla sekä edessä että takana molemmissa reunoissa 2 silmukkaa yhteen. Noin 10 cm viimeisten kavennusten jälkeen lisäsin 4 silmukkaa (2 molemmissa kyljissä). Helmaresoria varten en lisännyt tai vähentänyt silmukoita, vaan neuloin samalla silmukkamäärällä ohuemmilla puikoilla resorin. Helma sekä sileän neuleen että resorin osalta on hieman pidempi kuin ohjeessa. Lisäksi hyödynsin harmaata lankaa neulomalla resorin viimeisen sentin sillä. Neuloin resorit 6-7 cm korkuisiksi, sillä ne ovat mielestäni mukavan mittaiset.

Hihoista jätin kirjoneuleen kokonaan pois, mutta niihinkin tein 4 viimeistä kerrosta harmaalla langalla. Hihoista neuloin varmaan noin 10 cm ohjeenmukaista pidemmät (hihat saavat mielestäni olla mieluummin liian pitkät kuin liian lyhyet, ja kuvittelen myös, että käteni ovat hieman oletettua pidemmät). Lisäksi kavensin hihoja hieman enemmän kuin ohjeessa. Hihan resorit on tehty 44 silmukalla (ohjeessa 48). Näin sain hihoista itselleni sopivan tuntuiset.

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma

Pusero valmistui noin viikossa, ja siitä tuntui tulevan ihan kiva. Lankaa puseroon meni noin 540 grammaa, josta harmaata on 33 g, valkoista noin 85 g ja loput eli reilu 400 grammaa keltaista. Puseron kaikki resorit on neulottu 3 mm puikoilla ja sileä neule 4 mm puikoilla. Lopuksi viimeistelin puseron silittämällä. Kirjoneulepuserossa tuo keltainen väri ei tunnu ollenkaan niin hallitsevalta kuin mitä arvelin yksivärisessä puserossa sen olevan. Pusero on mielestäni mukavan pirteä ja keväinen, ja arvelen, että sitä tulee vielä tänä keväänä käytettyä (muulloinkin kuin kotona heti puseron valmistuttua ja metsäretkellä seuraavana päivänä), vaikka periaatteessa keskipaksu merinovillalanka tuntuu hieman turhan lämpimältä aurinkoisiin kevätpäiviin. Merinovillalanka on mukavaa neuloa ja se on myös mukava päällä. Mietinkin tässä jo, että minkälaisen puseron tai neuletakin siitä seuraavaksi neuloisin, mutta ehkä taidan kuitenkin jatkaa oman lankavarastoni pienentämistä, ja neuloa vielä näitäkin lankoja aiemmin ostetuista vihreistä Drops Kid Silk -langoista Drops Meredith -kietaisuneuletakin, tai sitten neulon Drops Silver Dream Cardigan -neuletakin Drops Punasta, tai sitten jotain ihan muuta esimerkiksi Novita Rosesta…

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

... ja tuntuu myös!

… ja tuntuu myös!

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Drops Delphos -pusero valmistui juuri sopivasti ennen lomareissua.

 

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Pitsi- ja kirjoneuleinen Drops Delphos -pusero (ohje täällä!) on ollut to do -listallani jo pitkään. Toivoin ja sain siihen langat (Drops Cotton Merino) syntymäpäivälahjaksi vuosi sitten, ja viime kesänä ehdin aloittaa neuleprojektin tilausneuleiden välissä. En tosin hirveän pitkälle ehdistynyt, mutta ehdin kuitenkin aloittaa alimman kirjoneulekuvion ennen kuin oma projekti piti jättää sivuun tilaustöiden ja myöhemmin  joululahjaneuleiden takia. Jossain vaiheessa joulun jälkeen oli yhtäkkiä sellainen tilanne, ettei ollut yhtään isompaa tilaustyötä tehtävänä (tai siis tilauksessa on parikin puseroa, mutta niitä ei ole voitu vielä aloittaa erinäisistä syistä), joten päätin jatkaa jotain omaa neulettani. Tämän puseron lisäksi keskeneräisenä oli ainakin Drops Santorini Blue -pusero, oma sovellus puuvillaneuletakista (lankana Drops Paris) ja vielä suunnitteluasteella (langat jo odottamassa) ainakin pusero Merino Extra Finesta ja neuletakit Drops Punasta ja Drops Kid-Silkistä.

Jatkoin siis Delphos-puseron neulomista, vaikka olin jo luullut saaneeni vähäksi aikaa tarpeekseni kirjoneuleesta. Pusero edistyi pikkuhiljaa, aina sopivissa väleissä neuloin kerroksen tai kaksi. Yhtäkkiä huomasin olevani puserossa jo melko pitkällä, ja aloin miettiä, että tuleekohan siitä edes sopiva. Jännityksellä kokeilin puserontekelettä, en ollut vielä ihan kainaloissa menossa, mutta muistaakseni vartalo-osan kirjoneulekuviot olivat jo valmiina. Olin tehyt puseroa m-koon mitoilla, 3,5 mm puikoilla, ja huomasin, että siitä tulikin kapeampi kuin ohjeenmukainen (kannattaisi varmaan oikeasti välillä tarkistella neuletiheyttä). Onneksi puserosta vaikutti kuitenkin tulevan ihan sopivan oloinen, sellainen rento, mutta ei liian löysä.

Pusero mukaan lomalle

Helmikuun loppupuolella siskoni sai ylipuhuttua minut mukaansa lomareissulle ja varasimme maaliskuun alkuun matkan Teneriffalle. Päätin yrittää neuloa puseron valmiiksi ennen matkaa, sillä arvelin sen olevan aika mukava matkustuspuserona. Jatkoin neulomista, vaikka en ollutkaan ihan varma toteutuuko reissumme, kun uutisia tuli ensin Calima-hiekkamyrskystä (joka sulki kaikki Kanarian lentokentät) ja sitten koronaviruksesta (joka sulki yhden Teneriffalaisen hotellin). Hiekkamyrsky onneksi tosiaan ehti loppua ja koronaviruskaan ei tuntunut siinä vaiheessa levinneen muualle Teneriffalle, joten pääsimme matkalle. Ja sain puseron valmiiksi! 

Drops Delphos -pusero valmiina! Ja vielä pari tuntia aikaa lähtöön!

Drops Delphos -pusero valmiina! Ja vielä pari tuntia aikaa lähtöön.

Maanantai-iltana ennen lähtöä vielä viimeistelin puseron silittämällä ja muistaakseni neuloin kaula-aukon reunuksen valmiiksi. Valkoista lankaa puseroon meni aika tarkalleen 400 grammaa ja vaaleanpunaista noin 40 grammaa.

Seuraavaksi jännitti tietenkin taas, että minkähänlainen puserosta oikeasti tuli. Eritysesti jännitin puseron yläosan kokoa, sillä ohjeenmukaiset mitat tuntuivat minusta erilaisilta, kuin mitä olin aiemmin tehnyt omiin neuleisiini. Olin muistaakseni kokeillut puseroa vielä uudestaan ennen hihojen kiinnittämistä, ja silloin jo huomasin, että yläosa tuntui hieman jännältä. Silittäminen onneksi hieman vaikutti yläosaan, ja puserosta tuli kuin tulikin ihan mukavan tuntuinen. Vaikka tosiaan siinä maanantaina vielä mietin mitä puen matkalle päälle, jos puserosta ei tulekaan hyvää. Meillä oli nimittäin aika pitkä lähes yhtäjaksoinen matkustaminen luvassa, joten vaatteiden piti olla todella mukavat päällä. Matkustimme ensin linja-autolla yöllä lentokentälle, jossa oli kolme tuntia aikaa ennen lennon lähtöä, ja sitten vielä se arvioitu 6,5 tuntia matkustamista lentokoneessa.

Jännitystä matkoihin

Ihan ilman kommelluksia nämäkään matkat eivät tosin menneet, sillä mennessä jouduimme odottamaan linja-autoa yli puoli tuntia ja sitten piti vielä vaihtaa bussia kaksi kertaa matkalla, ensin Viitasaarella ja sitten Jyväskylässä. Onneksi Jyväskylässä olisi ollut aikataulun mukaan niin pitkä pysähdys, että pääsimme kai suunnilleen aikataulussa jatkamaan matkaa lentokentälle. Takaisin tullessa jouduimme tekemään välilaskun Ranskan Bordeauxiin sairaustapauksen vuoksi ja lentomme tuli Helsinkiin noin kaksi tuntia aikataulusta möhässä. Omaan aikatauluuni tämä tosin sopi hyvin, sillä muuten minulla olisi ollut aika pitkä odotusaika ennen bussin lähtöä. Nyt en siis joutunut tappamaan aikaa kentällä tylsistyneenä bussia odotellen, vaan kerkesin juuri sopivasti syödä iltapalan ja pestä hampaat jne rauhassa ennen bussin tuloa.

Huomasin näiden matkojen aikana puseron todella mukavaksi päällä, Cotton Merino -lanka taitaa olla aika täydellinen materiaali tällaiseen neuleeseen. Se on todella pehmeä ja muutenkin miellyttävän tuntuinen iholla. Langasta on myös mukava neuloa. Pusero oli todella hyvä matkustusvaatteena ja tulipa sitä käytettyä lomallakin ainakin yhtenä iltana – se ei ollut liian kuuma, mutta lämmitti kuitenkin auringon laskettua ja illan hieman viilentyessä (eli varmaan noin 20 asteeseen). Puseron kaula-aukko on aika iso, ja mietin ensin puseron yläosan tekemistä uudelleen tai ainakin kaula-aukon reunuksen pienentämistä esimerkiksi tekemällä siihen toisenkin pitsikerroksen. Toisaalta pusero on kuitenkin ihan mukava joten en ainakaan vielä ole tehnyt sille mitään muutoksia. Voi olla että jossain vaiheessa teen kaula-aukon päättelykerroksen uudestaan hieman tiukempana, ja katson kuinka paljon se vaikuttaa kaula-aukon kokoon.

Pusero on todella mukava päällä, tulee varmasti käytettyä muulloinkin kuin lomalla.

Pusero on todella mukava päällä, tulee varmasti käytettyä muulloinkin kuin lomalla.