Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle. Lanka Drops Alpaca.

 

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Aina välillä tulee selailtua ohjeta Garnstudion sivuilta ihan muuten vaan, ja aika usein sieltä löytyy joitakin niin ihania ohjeita, että pitää ottaa se muistiin ja toteuttaa joskus. Niin kävi myös näiden söpöjen tossujen kohdalla. Lähipiiriin on viime aikoina tullut (ja on edelleen tulossa) jonkin verran vauvoja, joten vauvaneuleet ja -langat ovat olleet aika ajankohtaisia (Hauskaa sinänsä, että tätä postausta kirjoittaessani sain kuvan pari tuntia sitten syntyneestä pienokaisesta, jonka äidin kanssa pidimme käsityötreffejä alkuviikolla). Vauvaneuleet myös valmistuvat aika nopeasti, joten niitä on siksikin kiva tehdä.

Näiden alpakkatossujen ohje siis löytyy Garnstudion sivuilta, tässä linkki kyseiseen ohjeeseen. Tossut on kerrankin toteutettu ihan täysin ohjeen mukaan, eikä se edes ollut kovin vaikeaa. Lanka on Dropsin Alpaca ja tossut on neulottu 2,5 mm koivuisilla sukkapuikoilla. Tossut valmistuivat melko nopeasti ja niitä oli mukava neuloa, varsinkin kun tuo lanka on niin ihanan tuntuista. Tossut ovat ihan kaikista pienintä kokoa, eli 1-3 kk ikäiselle sopivat (ohjeen mukaan). Ja lankaa niihin meni 21 grammaa, toisetkin saman kokoiset siis vielä yhdestä kerästä saisi. Tai sitten jotain muuta pientä ja söpöä.

Tossuissa on nätti pieni pitsivarsi, muuten ne on neulottu pääosin ainaoikein-neuleella. Ei siis mitenkään kovin hankalat neuloa, vaikka saattaisivatkin näyttää siltä. Tossuissa on sauma pohjassa, niihin ei siis tehdä edes kantapäätä, mikä on ilmeisesti usein ”kynnyskysymys” sukkia neuloessa. Kannattaa kokeilla! 🙂 Tällaisia pieniä neuletöitä tehdessä joskus harmittaa, ettei minulla ole mitään näihin sopivaa logoa olemassa, mutta ehkä kaikkea ei tarvitse merkata…

 

 

 

Mallina tietenkin Anne-nukke.

Mallina tietenkin Anne-nukke.

Näyttäisi, ettei lankaa mennyt juuri ollenkaan! Kerästä on noin puolet jäljellä.

Näyttäisi, ettei lankaa mennyt juuri ollenkaan! Kerästä on noin puolet jäljellä.

Tässä on muuten jonkin verran viimeistelyä vailla olevia vauvaneuleita lähes valmiina odottamassa esittelyä. Kävin myös hankkimassa keskiharmaata, valkoista ja sinistä 7 veljestä -lankaa veteraanisukkia varten, koska idea on mielestäni mahtava. Täältä löytyy lisäinfoa sukkaprojektista. Eiköhän neulota 100 vuotiaan Suomen kunniaksi veteraaneille lämmikettä!

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Hupullinen mekko

Hupullinen mekko

Hupullinen mekko – alunperin piti tehdä mekko ilman huppua, mutta suunnitelmat muuttuvat!

Hupullinen mekko Novitan Katri-langasta

Noniin, vihdoin aion kertoa tämän punaisen mekon tarinan. Olen jo aiemmin maininnut siitä ainakin tässä pitsikaarroketunikasta kertovassa postauksessa. Lanka on siis Novitan Katri akryylilankaa, ja tein siitä ensin pikkusiskolleni tunikan. Lankaa jäi yli ihan reilusti, joten totesin saavani siitä vielä itselleni mekon. Ohjetta minulla ei tietenkään ollut, mutta katsoin mallia silmukkamäärien suhteen juuri tuosta kyseisestä pitsikaarroketunikasta. Tein helmasta jonkin verran leveämmän ja aika paljon kavennuksia vyötärölle, sivusaumoihin. Rinnan alle tein nauhakujan langankiertojen avulla. Takakappaletta levensin hieman vyötärö-kainalo välillä, etukappaleessa taas enemmänkin (nauhakujan jälkeen) lisäilemällä silmukoita. Etukappaleen yläosan tein kietaisutyyppisesti. Ja yläosan hihoineen tietenkin kaarroketyylillä. Saumakohtiin laitoin pari nurjaa silmukkaa antamaan ilmettä. Eikä tarvinnut muistaakseni tehdä kuin kaksi kertaa tuo rintamus. Korkeintaan. 🙂

Aluksi tein mekosta huputtoman. Päättelin vain pääntien silmukat muutaman joustinneulekerroksen jälkeen. En kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen, se kaipasi jotain. Joten jätin asian hautumaan ja neuleen käsityökoriin odottamaan. Vuodeksi tai pariksi. 2012 jouluksi halusin saada mekon valmiiksi, joten päätin tehdä siihen hupun. Poimin silmukat pääntieltä ja aloin neuloa. Hupun yläosan tein samaan tyyliin kuin kantapääkavennukset. Ja lopuksi vielä viimeistelin hupun ja kietaisuosan reunuksen joustinneuleella. Ja olin vihdoin tyytyväinen. 🙂

Nahkainen naru ja puuhelmet viimeistelivät mekon ilmeen. Halusin ehdottomasti mustan nahkanauhan, vaikka tiesin, ettei se kestä pesussa kovin hyvänä… Olen edelleen tyytyväinen nahkanauhaan, vaikka se onkin pesussa haalistunut aika paljon. Koska laiskuuttani en ole jaksanut sitä irrottaa mekosta ennen pesua. Mekko on kuitenkin mukava ja edelleen melko ahkerassa käytössä kylmänä vuodenaikana. Väri on IHANA.

Mekko valmis.

Mekko valmis.

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa...

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa…

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

Siskon joululahjaneule (vm. 2012)

Siskon joululahjaneule (vm. 2012)

Jouluna 2012 päätin ilahduttaa myös siskoani neuleella. Itseäni ilahdutin saman joulun alla lopultakin valmistuneella neulemekolla, josta olen jo aiemminkin maininnut. Vieläkään en kerro siitä sen enempää. 😛

Joululahjaneule

Siskolleni tein raidallisen peruspuseron  Gjestalin Maija -langasta. Neiti valitsi itse värit ja toivoi samantyylistä kuin eräs ikivanha H&M:lta ostettu neulepuseroni. Ohjetta ei siis taaskaan ollut, ja kokokin taisi perustua arvioon. Mallitilkkua en ainakaan neulonut, joten katsoin varmaan tapani mukaan tiheyden lankavyötteestä, ja oletin tekeväni samankokoista. Hyvin toimivaksi todettu menetelmä. 😉 Käyttämääni puikkokokoa en muista varmaksi, mutta muistelisin käyttäneeni sileässä neuleessa 4 mm puikkoja (suositus langalle 3-3,5 mm). En kyllä millään muista myöskään paljonko puseroon meni lankaa. Valkoista kuitenkin jäi 50 g ja fuksiaa vajaa 150 g. Nyt kun vielä muistaisi kuinka paljon olin varannut niitä… Tämä pusero valmistui hyvissä ajoin, viimeistään aatonaattona… Ja olisin voinut aivan hyvin pitää sen itsekin, täytyy varmaan kinuta se takaisin, sitten kun jää siskolle pieneksi… 😉

Puserossa on helmassa ja hihansuissa n. 10 cm korkeat resorit joustinneuletta, samoin pääntien parisenttinen resori on 2 o, 2 n -joustinneuletta. Muutoin pusero on kainaloihin asti suorana neulottua sileää neuletta. Väriraidan korkeus on 4 kerrosta. Mukavan pirteä pusero ei ole liian paksua neulosta, koska lanka on suhteellisen ohutta ja käyttämäni puikot taas olivat suositusta paksummat. 🙂

 

 

Fuksiasta Maijasta sai vielä sukat seuraavalle joululle. Sukkien ohje muokattu Novitan 7 veljestä -lehdestä.

Fuksiasta Maijasta sai vielä sukat seuraavalle joululle. Sukkien ohje muokattu Novitan 7 veljestä -lehdestä.

Pitsikaarroketunika

Pitsikaarroketunika

Pitsikaarroketunika kertaa kaksi – tai oikeastaan kolme

Ihastuin aikoinaan Novita Syksy 2009 -lehdessä olleeseen pitsikaarroketunikaan, ja sellainen piti tietenkin saada tehdä. Itselleni ja pikkusiskolle myös, lehdessä oli koot aikuiselle ja lapselle.

Siskon tunikan tein Novitan Katri -langasta. Lanka on 100 % akryyliä, mutta koska punaisen sävy on aivan täydellinen (ja lanka oli todella halpaa), en voinut olla ostamatta. Ja onhan tuo akryyli pehmeää, eikä takuulla pistele herkemminkään kutisevaa ihmistä. Ellei sitten satu olemaan allerginen sille. En muista paljonko Siirin tunikaan meni lankaa, mutta ainakin sitä jäi jäljelle ihan reilusti, sain siitä vielä mekonkin itselleni – mutta siitä lisää joskus myöhemmin. 🙂 Muistaakseni tunika oli sopiva jo silloin pari vuotta sitten kun se valmistui, mutta näyttääpä tuo mahtuvan vieläkin, vaikka hän onkin jo kasvanut pituudessa ohitseni.

Mielestäni tuo tunika käy hyvin sekä housujen että hameen kanssa ja on siten aika monikäyttöinen. Malli on todella helppo, pääasiassa sileää neuletta muutamilla kavennuksilla (aikuisten mallissa). Joustinneulehelmalla ja pitsikaarrokkeella. Kannattaa vaan kiinnittää huomiota kaarrokkeen alussa siihen, ettei luo hihaosan silmukoista liian tiukkoja.

Pitsikaarroketunika Novitan Katri -langasta.

Pitsikaarroketunika Novitan Katri -langasta.

Itselleni tein tunikan Novitan Metsänvihreästä Puro-langasta. Langanmenekki oli muistaakseni 250-300 g ja koko xs tai s. Tai xs/s...

Itselleni tein tunikan Novitan Metsänvihreästä Puro-langasta. Langanmenekki oli muistaakseni 250-300 g ja koko xs tai s. Tai xs/s…

Myöhemmin tein itselleni tunikan vielä Puro-langan Luumupuu-sävystäkin. Sukat ovat Novitan Rose Mohair -lankaa, ja niissä toistuu kaarrokkeen pitsikuvio.

Myöhemmin tein itselleni tunikan vielä Puro-langan Luumupuu-sävystäkin. Sukat ovat Novitan Rose Mohair -lankaa, ja niissä toistuu kaarrokkeen pitsikuvio.

Tästä kaikki alkoi

Tästä kaikki alkoi

Esittelysssä ensimmäinen isompi neuletyöni, eli kummippojan ristiäisiin tekemäni pitsineuletakki. Neule on esitelty alun perin vanhassa blogissa.

Tästä kaikki alkoi

…Tai no, ei nyt ehkä ihan niinkään, koska olin minä käsitöitä harrastanut jo aiemminkin. Neuletyöt oli kyllä rajottunu lähinnä sukkiin, lapasiin ja pipoihin. Siinä vaiheessa kun olin vihdoin saanu käteni toimintakuntoon (rannevaivat esti aika tehokkaasti lähes kaiken toiminnan noin 1,5 vuoden ajan), totesin, että nyt on sopiva aika kokeilla jotain isompaa. Olin jo aikaisemmin löytänyt tämän neuleen ohjeen Novita syksy 2007 -lehdestä, ja ajatellut, että teen sen sitten kun joskus pystyn. Ja loppukesällä 2009 päätin pystyä. Tavoitteena saada neule valmiiksi kummipojan ristiäisiin syyskuulle.

Neuleen tiedot

Kyseessä on siis kietaisumallinen pitsineuletakki puhvimaisilla hihoilla. Lanka on ohjeen mukainen Novita Rose Mohair (nykyisin Novita Rose). Sain neuleen ajoissa valmiiksi, ja se ylläni en todellakaan palellut lämpimänä syyskuun päivänä, vaikka isäni sitä epäilikin leikkimielisesti neuleen ”reikäisyyden” takia. Neule valmistui aika joutuisasti 5 mm puikoilla ja pitsineuletta tehdessä pysyi mielenkiinto yllä, kun ei tarvinnut koko ajan tehdä vain yhtä ja samaa. Tästä sai alkunsa myös pitsi-innostukseni, jolle ei loppua ole näkyvissä. 🙂

Kuvan pitsisukat tein joskus ylijääneestä Rose Mohairista. Tosin jalkaterän osan olen sittemmin neulonut uudestaan 7 veljeksestä, joka kestää hieman paremmin käytössä. :)

Kuvan pitsisukat tein joskus ylijääneestä Rose Mohairista. Tosin jalkaterän osan olen sittemmin neulonut uudestaan 7 veljeksestä, joka kestää hieman paremmin käytössä. 🙂