Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

mennessä | 17.1.2020 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet, Muut asusteet, neulepuserot ja -takit

Merihenkinen raitapaita on neulottu Drops Cotton Merino -langasta.

 

Merihenkinen raitapaita – Kummipojalle neuleita osa 9

Kummipoika on saanut tähän mennessä joka joulu joululahjaksi jonkinlaisen neulepuseron/ -takin tai vastaavan. Vuonna 2019 vuorossa oli Drops Cotton Merino -langasta neulottu raitapaita. Inspiraationa paidalle toimi aikoinaan itselleni Drops Karisma -langasta neulomani raitapaita, kummipojan puseroon vain sovittiin laittavamme resorit sinisiksi, omassa puserossani ne ovat valkoiset. Omassa puserossani on koristeena toisella olalla kolme ankkurinappia, halusin ne siihen ihan muuten vain, raitapaita kun aina on jotenkin merihenkinen. Minulla ei kuitenkaan ollut nappeja enää jäljellä, enkä enää muistanut mistä ne oli tilattu, joten kummipojan paitaan piti keksiä joku muu merihenkinen ratkaisu. Googletin ankkurinappeja, ja paljon erilaisia vaihtoehtoja löytyikin. Mikään ei vain oikein tuntunut oikealta – ennen kuin löysin vanhan hopean värisen ankkurin mallisen napin kankaita.com -verkkokaupasta (tässä linkki). En ollut aivan varma mihin kohti paitaa napin aion kiinnittää, vaihtoehtoina olivat helma ja puseron yläosa, mutta onneksi sitä ei tarvinnut päättää heti.

Mitään varsinaista ohjetta en puseroa varten etsinyt, vaan neuloin sen suunnilleen kummipojan mittojen mukaan. Vähän kasvunvaraa pyrin siihen kuitenkin jättämään. Aloitin puseron neulomisen helman resorista, eli neuloin paidan alhaalta ylöspäin niin saumattomasti kuin mahdollista. Neuloin siis ensin puseron helman kainaloihin asti suljettuna neuleena. Resorin korkeus on noin 6-8 cm ja raidat ovat 4 kerroksen korkuisia. Kerroksen aloituskohta on toisella sivulla, olemattoman sivusauman kohdalla. Värinvaihtokohdista sai mielestäni aika siistit ja huomaamattomat kun teki langanvaihdot niin, että kiersi langat aina samoin päin. Uusi väri otettiin ikään kuin vanhan takaa mukaan neuleeseen, eli langat kierrettiin myötäpäivään. Värinvaihtokohdissa kannattaa myös kiinnittää huomiota lankojen kireyteen, jotta saumakohdasta tulee siistit, eikä värinvaihtokohtiin jää porrastusta. Vartalo-osan jälkeen neuloin hihat suljettuna neuleena samalla opilla kuin vartalo-osankin. Hihoihin lisäsin silmukoita muutaman sentin välein kunnes ne olivat mielestäni riittävän leveät. Mittoja varmistelin välillä parista Dropsin neuleohjeesta (Narvik ja Clever Clark).

 

Kaarrokeyläosa

Toista hihaa neuloessani keksin, että haluan neuloa kaarrokkeeseen yhden sinisen raidan tilalle punaisen, sillä minulla oli punaista Cotton Merinoa jäljellä eräästä aikaisemmasta kummipojan joululahjaneuleesta (lapsen huivikauluspusero). Sinivalkoinen raitaneule on toki merihenkinen, mutta mielestäni yhdellä punaisella raidalla varustettu raitapaita on vieläkin merihenkisempi. Ja pirteämpi. Voi toki silläkin olla vaikutusta, että punainen on ollut lempivärini jo hyvin pitkään. Varmuuden vuoksi kysyin tietenkin luvan punaisen raidan laittamiseen, ja kummipoika hyväksyi ajatuksen. Ankkurinapillekin löytyi näin sopiva paikka – se pitäisi tietenkin kiinnittää punaiseen raitaan puseron etupuolelle.

Neuloin kappaleiden yhdistämisen jälkeen vielä pari sinistä raitaa ennen punaista ja pelkäsin neuloessani, että raita tuli liian ylös. Aloitin kavennukset muistaakseni vasta punaisen raidan jälkeen, tein ne tarkoituksella joka kerroksella hieman eri kohdassa, etteivät kavennukset taita raitoja (kuten raglantyyppisenä tehdyssä omassa raitapaidassani). Punaisen raidan jälkeen tuli vielä pari sinistä raitaa ennen resoria. Mietin ensin, että tekisin puseron kaula-aukkoon niskan korotuksen, mutta puseron kanssa tuli vähän kiire, joten en ehtinyt alkaa miettiä miten sen saisi raitaneuleen kanssa toimimaan vaan jätin sen pois. Kaula-aukon resori, kuten muutkin resorit on neulottu 2 o, 2 n -joustinneuleena 3 mm puikoilla.  Sileässä neuleessa käytin 4 mm puikkoja.

Puseroon meni lankaa yhteensä vajaa 350 grammaa ja pusero on neulottu noin 10-vuotiaalle. Sinistä lankaa meni noin 180 g, valkoista noin 145 g ja punaista noin 5-10 grammaa. Helman resoriin kiinnitin Tänkimäätein-logon. Puseron kanssa tuli tosiaan vähän kiire, sillä tilaustöiden (ja myös tavallisten oikeiden töiden) vuoksi en ehtinyt aloittaa puseron neulomista kovin ajoissa. Jouluaaton vastaisena yönä kinkun paiston ohessa siis viimeistelin puseroa silmät ristissä joskus aamuyöllä. Mutta pusero ehti kuitenkin aatoksi valmiiksi, ja oli kummipojalle sopiva. Hän vaihtoikin puseron heti päälle avattuaan sen lahjapaketista ja tuntui tykkäävän uudesta puserostaan. Punainen raitakin näytti onneksi olevan ihan sopivalla korkeudella. Lupasin tarvittaessa fiksata kaula-aukkoa jotenkin, jos alkaa näkyä tarvetta siihen. Nyt pusero ainakin asettui ihan hyvin ja kaula-aukko näytti sopivalta, mutta käytössä neule aina jonkin verran venyy, joten oli puhe seurata miten kaula-aukolle käy.

Kuvan saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Laivapaita – kummipojalle neuleita osa 8

Laivapaita – kummipojalle neuleita osa 8

mennessä | 16.9.2019 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet, neulepuserot ja -takit

Laivapaita on neulottu Drops Merino Extra Fine -langasta ja kuva on neulahuovutettu huovutusvillasta. Huovutusvillasta osa on Novitan Hahtuvaista, osa paikallisen lammastilan huovutusvillaa ja mahdollisesti joukossa oli vielä jotain muitakin huovutusvilloja.

 

Laivapaita – kummipojalle neuleita osa 8

Vuoden 2018 joululahjaksi oli tarkoitus neuloa kummipojalle Klompelompe Ludvig -paita, väritkin oli jo valittu Drops Baby Merino -langasta. En ollut ehtinyt vielä aloittaa neulomista, kun kummipoika toivoi, että neuloisinkin samanlaisen laivapaidan kuin 2011 jouluksi. Edellisestä laivapaidasta esittely löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/01/kummipojalle-neuleita.html. Puseron ohje on Novitan Syksy 2009 -lehdessä, ja ohjeenmukainen lanka on Novita 7 veljestä. Lanka on kuitenkin liian karheaa herkkäihoiselle kummipojalle, joten tällä kertaa päätin neuloa puseron Merino Extra Fine -langasta, joka on suurinpiirtein saman paksuista kuin 7 veljestä. Väriksi kummipoika valitsi vaalean harmaansinisen (väri 19).

Puseron neulominen sujui ilman ongelmia, tein siitä hieman reilun kokoisen tuolloin 9-vuotiaalle kummipojalle. Neuloin puseron 4 mm puikoilla (resorit pienemmillä) ja siihen meni lankaa 7-8 kerää, eli 350-400 grammaa.  Laivan osat neulahuovutin siten, että ensin neulahuovutin levyt kaikista isommista tarvittavista väreistä. Seuraavaksi leikkasin levyistä tarvittavat palat, ja kiinnitin ne paikoilleen puseroon neulahuovuttamalla. Käytin huovutusalustana superlonlevyä ja neulana ihan tavallisia huovutusneuloja. Huovutusneulainta minulla ei ole, joten pistely meinasi jossain vaiheessa alkaa tuntua työläältä. Alapuolella kuvia prosessista.

Palojen sommittelua paikoilleen.

Palojen sommittelua paikoilleen.

Sisäpuoli kuvan alustavan kiinnittämisen jälkeen.

Sisäpuoli kuvan alustavan kiinnittämisen jälkeen.

Pusero ennen pesukonehuovutusta.

Pusero ennen pesukonehuovutusta.

Ongelmia pesukonehuovutuksessa

Valmis laivapaita. Huovutettu kuva on viimeistelty tikkipistoilla mustalla Merino Extra Finella.

Valmis laivapaita. Huovutettu kuva on viimeistelty tikkipistoilla mustalla Merino Extra Finella.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Varsinainen kuvan kiinnittäminen tapahtui pesukonehuovutuksessa 30 asteessa. Tässä vaiheessa tapahtui jotain asiaankuulumatonta, ja koko pusero huopui. Ilmeisesti langan Superwash – käsittely oli jotenkin viallinen, sillä Merino Extra Finen kyllä pitäisi kestää varovainen 40 asteen pesu. Pesuaine ja -ohjelma kuitenkin olivat sellaiset, joita olen käyttänyt ennenkin. (Reklamoin tuotteesta ja sain hyvityksenä uudet langat). Mietin hetken, että mitä ihmettä puserolle voi tehdä, että siitä saa vielä käyttökelpoisen, sillä ei oikein tehnyt mieli heittää roskiin niin isotöistä neuletta.

Päätin kokeilla puseron pelastamista venyttämällä ja höyryttämällä sitä. Pesukonekäsittelyssä myös joku neulahuovutettu laivan osa oli irronnut paikoiltaan, joten saatuani puseron suunnilleen kuntoon, neulahuovutin kuvaa vielä hieman lisää ja laitoin sen uudelleen koneeseen. Tällä kertaa pusero ei enää kärsinyt pesusta yhtä paljoa, mutta tämänkin pesun jälkeen vielä venyttelin puseroa lisää. Onneksi olin tehnyt puserosta hieman liian suuren, sillä laivapaita kutistui huopuessaan hieman ja oli kummipojalle juuri sopiva. Se ehkä sitten juuri ja juuri riitti viime talveksi, mutta ei siitä sen pitempiaikaista iloa saatu, vaikka se alun perin oli tarkoituksena.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Slipoveri – Kummipojalle neuleita, osa 7

Slipoveri – Kummipojalle neuleita, osa 7

mennessä | 29.12.2017 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet

Kirjoneuleinen slipoveri Merino Extra Fine -langasta.

Slipoveri – kummipojalle neuleita osa 7

Tänä vuonna kysyin kummipojalta toiveita perinteisen joululahjaneuleen suhteen. Ensimmäisenä valittiin värit. Lanka oli itsestään selvästi joku merinovilla, ettei se kutita. Sininen ja valkoinen olivat ensimmäiset ja ainoat väritoiveet, ja eri sinisistä tuo Merino Extra Finen laivastonsininen (väri 27) oli mieluisin. Kun värit oli päätetty, katsoimme B-ryhmän langoilla tehtyjä lasten / poikien neuleita Garnstudion sivuilta. Seiland Jumper hihattomana ja vain kahdella värillä tehtynä oli lopullinen valinta. Sitten vain muokkaamaan ohjetta sopivaksi.

Seiland Jumper on neulottu ylhäältä alaspäin kaarrokkeena, ja arvelin, että slipoveri on helpompi neuloa alhaalta ylöspäin, joten kaikki kuviot piti neuloa ylösalaisin. Ja tietenkin puseron kuusi erilaista kirjoneulekuviota piti tehdä päinvastaisessa järjestyksessä. Yläosan kuvioinnin kehitin itse, koska kummipoika ei halunnut kahta alkuperäisen neuleen ylimääräistä tehosteväriä, enkä viitsinyt tehdä yläosaa kokonaan yksiväriseksi. Kaula-aukon ja hihansuiden kohdalla katsoin vinkkejä muista sopivan kokoisista Drops liivi-/slipoveriohjeista. Ainakin päällisin puolin valmis neule näytti melko sopusuhtaiselta. Käytössä en ole sitä vielä ehtinyt näkemään.

Lankaa slipoveriin meni yhteensä noin 250 grammaa. Tästä sinistä on noin 200 g ja valkoista 50 g. Slipoveri on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla, resoreissa on käytetty 3 mm puikkoja. Kaula-aukon ja hihojen resorit on vain vähän yli 1 cm korkuiset, että ei tarvitsisi aloittaa uutta kerää sinistä väriä. Ei tarvinnut – vielä noin 3 grammaa jäi jäljelle!

Neuletta oli ihan mukava tehdä, ja se valmistui melko nopeasti (kuitenkin viimeistelyt tein perinteisesti vasta ihan viimetipassa, eli aattoaamuna!). Kirjoneuleen kanssa saisi kuitenkin vielä vähän treenata, etenkin tuollaisissa pitemmissä lankajuoksuissa… Ettei tee liian tiukkaa tai löysää neuletta tai jätä liian pitkiä lankajuoksuja, ja etteivät ylimääräiset langat näy neuleen läpi väärissä kohdissa. Tai sitten vain pitää jatkossa tehdä neuleisiin ainoastaan pintaneulekuvioita. 😀 Valmiin työn silittäminen (tai oikeastaan puolivalmiin – silitin neuleen siinä vaiheessa kun kaula- ja hiha-aukkojen resorit enää puuttuivat) oli oikeastaan välttämättömyys, mutta se myös vähän korosti lankajuoksuja, ja sai valkoisen langan jonkin verran näkymään liikaa sinisen joukossa. Hassua kyllä, en huomannut samaa ongelmaa valkoisen langan takaa. Varmaan johtuu siitä, että siellä lankajuoksut olivat automaattisesti lyhyemmät.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Kummipojalle neuleita – osa 6

Kummipojalle neuleita – osa 6

mennessä | 5.2.2017 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet, neulepuserot ja -takit

Julkaistu alunperin vanhassa blogissa.

Kummipojalle neuleita osa 6

Tässä on jäänyt viime aikoina neuleiden esittelyt vähän vähemmälle, ja tämäkin neule on odottanut esittelyvuoroaan jo pari kuukautta. Tässä on siis esittelyssä vihdoin kummipojan viimeisin joululahjaneule. Olen varmaan jo aiemminkin maininnut, että kummipoika on sen verran herkkäihoinen, ettei tavallinen villa ole paras mahdollinen vaihtoehto hänen puseroihinsa. Siksi onkin mielenkiintoista päästä aina kokeilemaan erilaisia lankoja näihin puseroihin. 🙂

Edellisjouluksi (2015) neuloin kummipojalle kirjoneulepaidan Dropsin Merino Extra Fine -langasta, joka oli oikein hyvä valinta. Jouluksi 2016 neulomaani puseroon langat löytyivät omasta vuosien saatossa kertyneestä lankavarastosta, olin ne joskus ostanut alennusmyynnistä, ja nyt vihdoin niille löytyi oivallinen käyttötarkoitus. Kummipoika sai itse valita mieluisen langan muutamista käyttökelpoisista (merinovilla ja puuvilla) vaihtoehdoista, joita löytyy omista varastoistani tai lankakauppani varastoista, ja valinta osui Katian Bombay -lankaan. Lanka on 100 % puuvillaa, ja tuo kyseinen erä oli kauniin vihreä-harmaa-kirjavaa, joten raidat saatiin paitaan luonnostaan. Halusin tehdä langan tyyliin sopivan rennon puseron, joten huppari löytyi pojan joululahjasta. Ja se oli onneksi oikein sopivakin!

Tarkemmat tiedot puserosta

Lankaa puseroon meni hieman yli 300 grammaa, paita on varmaan suunnilleen 120-130 cm kokoinen. Neuloin paidan pääasiassa 4 mm puikoilla (resorit 3 mm) mittojen mukaan. Mittojen lisäksi paidan ”pohjana” käytin Suuri Käsityö 2/2010 -lehdestä löytyviä lapsen puseroiden (mallit 14, 15 ja 17) ohjeita. Tein paidan ilman saumoja, eli suljettuna neuleena ja kaarrokkeella/ raglanhihoilla varustettuna. Paita valmistui aika joutuisasti, ja sitä oli kiva neuloa, koska lanka on laadukkaan tuntuista. Jospa se ei ihan heti nyppyyntyisi käytössä / pesussa. Parasta tietenkin on, että kummipoikakin ilmeisesti tykkäsi paidasta. Huppu varsinkin tuntui olevan mieluinen juttu. 🙂

Kolme sadan gramman kerää ei ihan riittänyt paitaan, onneksi lankaa oli varattuna reilusti. :D

Kolme sadan gramman kerää ei ihan riittänyt paitaan, onneksi lankaa oli varattuna reilusti. 😀

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Kummipojalle neuleita – osa 5

Kummipojalle neuleita – osa 5

mennessä | 28.12.2015 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet, neulepuserot ja -takit

Kirjoneulepusero merinovillasta oli sopivan pehmeä herkkäihoiselle kummipojalle. Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen teksti on nähtävissä täällä: http://tankimaatein.blogspot.com/2015/12/kummipojalle-neuleita-osa-5.html.

 

Kummipojalle neuleita osa 5

Perinteisesti kummipojan joululahjaan käärittiin taas neulepusero. Päivälleen kuukausi sitten annoin puserosta hieman esimakua Norjalaista-postauksessa. Pusero valmistui hyvissä ajoin ennen joulua, Kokopitsisen tilauspuseron vanavedessä, eli seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana päivänä valmistuivat Prinsessa-sukat. Niihin aikoihin oli tuo valmistuvien töiden tahti ihan kiitettävä, sillä näiden töiden jälkeen alle viikon päästä valmistui oma kirjoneulepuseroni. 🙂 Ja yksi vauvan myssy & lapaset -settikin ehti vielä ennen joulua valmiiksi, laitan siitä sitten jossain vaiheessa kuvan tänne.

Kirjoneulepusero merinovillasta

Tähän puseroon meni lankaa (Drops Merino Extra Fine) yhteensä noin 320 grammaa, josta 50 grammaa oli valkoista, ripaus punaista ja loput laivastonsinistä. Pusero on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla. Hihansuiden resorit tein 3 mm ja muut resorit 3,5 mm puikoilla. Puseron ohje löytyy Garnstudion verkkosivuilta, tässä suora linkki ohjeeseen. Pusero tuntui olevan pojalle mieluinen, kuulemma on käyttänyt sitä kovasti. Mutta onhan se toki tehty hänen toiveittensa mukaan. (Ei saa pistellä, ja pitäisi olla sininen – puseron malli ja kuvio katsottiinkin sitten yhdessä).

—

Edit 15.3.2016

Kirjoneulepusero merinovillasta valmiina ja käytössä. Puserosta tuli mukavan rennon kokoinen.

Kirjoneulepusero merinovillasta valmiina ja käytössä. Puserosta tuli mukavan rennon kokoinen.

Logo löytyy helmasta tuttuun tapaan.

Logo löytyy helmasta tuttuun tapaan.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Kummipojalle neuleita – osa 4

Kummipojalle neuleita – osa 4

mennessä | 23.12.2014 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet, neulepuserot ja -takit

Lapsen huivikauluspusero Dropsin Cotton Merino -langasta.

Kummipojalle neuleita osa 4

Perinteisen joululahjaneuleen tekeminen kummipojalle jäi tänä vuonna vähän viime tippaan, joten sama kai se on esitellä pusero täällä heti valmistuttuaan. Tai kyllähän se neule tuossa valmistui jo muutama tunti sitten, mutta tänään kuitenkin. 🙂 Kummipoika ei kuitenkaan käy sitä täältä katsomassa etukäteen.

Viime vuoden neuleesta tuli palautetta, että pusero pistelee, joten tänä vuonna piti etsiä lanka joka ei varmasti kutita eikä pistele. Väritoiveen neuleen suhteen kysyin jo joskus tämän vuoden alussa, ja langatkin ostin hyvissä ajoin – näköjään helmikuussa. Kyseessä on Dropsin Cotton Merino, joka on konepestävä neulelanka (52 % villaa ja 48 % puuvillaa). Lanka on yleisväriltään kirkkaan punainen, mutta kun sitä katsoo tarkasti, siinä on selvästi hieman pinkihtäviä säikeitä punaisen seassa.

Lapsen huivikauluspusero

Tämän vuoden neule on huivikauluspusero raglanhihoilla. Ja tälläkään kertaa minulla ei ollut mitään ohjetta puseroon, se on tehty syksyllä otettujen mittojen perusteella, joten toivoa sopii, että se on sopiva! Tein yläosan kaarrokkeena, ja se ja kaulus olivat ainoat hieman päänvaivaa aihettaneet kohdat. Mutta mittojen perusteella puseron pitäisi olla sopiva, toivottavasti on oikeastikin! 🙂

Pusero on pääasiassa pidennettyä helmineuletta. Helmassa ja hihansuissa on 2 o, 2 n joustinneuleresorit ja kaulus on 1 o, 1 n – joustinneuletta. Helmineuleosuudet ja kaulus on neulottu 4 mm puikolla – vartalo-osa suljettuna neuleena. Helman ja hihansuiden resorit tein 3 mm puikoilla. Hihat neuloin tällä kertaa yhtä aikaa, joten niiden saumat olivat ainoat ommeltavat pidemmät saumat.

Tässä vielä muutama melko huono – liian hämärässä otettu – kuva puserosta. Toivottavasti muistaa joskus ottaa parempia kuvia, nyt enää ei voi, koska paita on jo paketoitu odottamaan huomista. 🙂

Pusero valmis!

Pusero valmis!

Pidennetty helmineule antaa neuleelle mukavan pinnan.

Pidennetty helmineule antaa neuleelle mukavan pinnan.

Huivikaulus näyttää hirveän pieneltä! Mutta jospa tuolta pää mahtuisi.

Huivikaulus näyttää hirveän pieneltä! Mutta jospa tuolta pää mahtuisi…

Muista kummipojalle tekemistäni neuleista olen kertonut seuraavissa postauksissa: Kummipojalle neuleita, Kummipojalle neuleita osa 2 ja Kummipojalle neuleita osa 3.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 🙂

—–

13.2.2015

Tässä vielä pari kuvaa puserosta ihan todellisessä käyttötilanteessa. 🙂

Näyttäsi onneksi aika sopivalta. :)

Näyttäsi onneksi aika sopivalta. 🙂

Helman logo ei tahtoisi millään pysyä paikallaan.

Helman logo ei tahtoisi millään pysyä paikallaan.