Huopikkaat (x2) Drops Snow -langasta

Huopikkaat (x2) Drops Snow -langasta

Huopikkaat vauvalle ja aikuiselle.

 

Huopikkaat (x2) Drops Snow -langasta

Vajaa vuosi sitten pienemmän kummipoikani äiti pyysi minua neulomaan pojalle huopatossut. Poika oli tuolloin alle 1-vuotias, eikä osannut vielä kävellä, joten huopatossut olivat hyvät jalkineet talvelle ja keväälle. Langaksi valittiin keskiharmaa Drops Snow (ensimmäiset keräni uudella vyötteellä nimenvaihdoksen jälkeen), mutta valmista ohjetta niin pieniin tossuihin ei löytynyt. Pääsin siis soveltamaan sen itse. Dropsin huovutettujen tossujen ohjeista (esimerkiksi näistä Eiger -tossuista) löytyy onneksi neuletiheydet sekä huovutettuna että huovuttamattomana, joten ei tarvinnut sitä alkaa testaamaan ensimmäisenä. En nimittäin tietenkään muistanut aiemmista tekemistäni tossuista minkä verran ne huopuivat pesukoneessa.

 

HUOM! Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla!

Vauvan tossut

Päätin tehdä huopikkaat sukkamallisena, ettei pohjiin tule saumoja. Varsiin oli ajatus laittaa ”nauhat” koristeeksi ja myös pitämään tossut paremmin jalassa, joten varsi sai jäädä hieman löysäksi. Googlettelin jonkin verran vauvojen/lasten neulottuja huopatossuja, joista sain suuntaa antavia mittoja ja silmukkamääriä, mutta tietenkään kaikki ei mennyt ihan heti putkeen. Ihan tarkkaa muistikuvaa ei ole prosessista, sillä en saanut aikaiseksi kirjoittaa asioita muistiin heti. Muistelisin kuitenkin tehneeni ensin vain yhden tossun malliksi, jotta näkee miten sopiva siitä tulee.

Ensimmäisestä tossusta tuli tietenkin aivan liian iso. Siitä sai kuitenkin hyvin arvioitua minkä kokoiset tossuista pitää tehdä, että saa sopivat. Silmukkamäärät eivät ole enää muistissa, mutta muistaakseni pienensin myös tossun

Vauvan huopikkaat pysyvät paremmin jalassa kiinnitysnauhan ansiosta.

Vauvan huopikkaat pysyvät paremmin jalassa kiinnitysnauhan ansiosta.

varren ympärystä hieman. Toinen yritys olikin onnistuneempi, ja tossuista tuli hyvät. Lankaa pikkutossuihin meni noin 80 grammaa ja lisäksi noin 5 grammaa Novitan puuvillabambua nauhoiksi. Virkatun nauhan pujotin ison neulan avulla paikoilleen valmiiksi huovutettuun tossuun.

Aikuisen huopikkaat

Huovutetustakin neuleesta saa silmukat poimittua. En tosin suosittele sitä, ellei se ole ihan välttämätöntä.

Huovutetustakin neuleesta saa silmukat poimittua. En tosin suosittele sitä, ellei se ole ihan välttämätöntä.

Vauvan ja aikuisen huopikkaat ennen pesukonehuovutusta.

Vauvan ja aikuisen huopikkaat ennen pesukonehuovutusta.

Näistä tossuista tuli suosikkijalkineet talvisille juoksulenkeille.

Näistä tossuista tuli suosikkijalkineet talvisille juoksulenkeille.

Mietin ylimääräiselle pikkutossulle erilaisia käyttötarkoituksia, että saisi senkin hyödynnettyä jotenkin järkevästi. Vaihtoehtoina oli muun muassa tehdä toinen samankokoinen ja antaa tai myydä tossut. Yksittäisenä tossu olisi ollut ihan kätevän oloinen myös patakintaana. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja leikata huopatossun kärjen auki ja katsoa saisinko fiksattua siitä itselleni sopivan. Olin muutenkin suunnitellut tekeväni itselleni taas uudet huopatossut, tällä kertaa ulkokäyttöön tarkoitetut. Mustia olin suunnitellut, mutta päätin harmaidenkin olevan riittävän hillityt. Olin loppukesällä innostunut paljasjalkakengistä, mutta en ollut vielä saanut hankittua talvikäyttöön sopivia, eivätkä jalkani pitäneet nastalenkkareilla juoksemisesta, joten halusin pehmeäpohjaiset huopatossut talvilenkkeilyyn. Olin kokeillut ”villasukkajuoksua” jo aiemmin, ja todennut sen olevan oikein mukavaa sen jälkeen kun pääsee irti ajatuksesta, että on tekemässä jotain luvatonta juoksennellessaan ulkona sukkasillaan. En kuitenkaan halunnut hirveästi herättää huomiota kulkemalla kylillä vain värikkäillä villasukilla /  huopatossuilla, joten neutraalimman väriset tossut olivat siksi työlistalla.

Neuloin siis tähän jo kerran huovutettuun tossuun uuden kärjen ja tein sille parin samoilla silmukkamäärillä, ja toivoin saavani pesun jälkeen omaan jalkaani sopivat tossut. Ja tällä kertaa onnisti. Tossuista tuli sopivan mittaiset, vaikkakin hieman tiukahkot. Ne saa parhaiten jalkaan kenkälusikkaa käyttäen, mutta pysyvätpähän paremmin jalassa juostessakin. Etenkin sitä tossua, jonka varsi oli huovutettu kahteen kertaan, sai venyttää ihan kunnolla pesun jälkeen. Tossut venyvät käytössä hieman, mutta pesukoneessa ne saa taas pienennettyä. Tossut on syytä muistaa venyttää mittoihinsa aina pesun jälkeen, etteivät jää liian pieniksi.

Huopatossut juoksukenkinä

Huopatossut pääsivät kovaan käyttöön kevättalvella 2021, ja tykkäsin niistä kyllä kovasti. Ne eivät ole ollenkaan niin liukkaat jäiselläkään tiellä kun voisi luulla, enkä pelännyt kertaakaan liukastumista niillä lenkkeillessäni. Jalkanikin tykkäsivät niillä juoksemisesta enemmän, joten nastalenkkarit saivat jäädä kaappiin.

Tänä talvena olen ehtinyt käyttää tossuja vasta pariin kertaan, sillä sain syksyllä pienen murtuman jalkapöytääni, ja olen sen takia joutunut käyttämään koko talven ajan tukevampia kenkiä (tässä tapauksessa ne ovat olleet vaelluskäyttöön tarkoitetut paljasjalkakengät). Eilen pääsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kokeilemaan juoksemista, ja ai että se olikin mukavaa! Onneksi oli sopivasti pakkasta, että pystyi ottamaan juoksutossut taas käyttöön. Huopatossulenkeille paras sää nimittäin on oikeasti pakkanen. Ihan parin asteen pakkasella tai nollakelillä ongelmaksi voi muodostua lumen pakkautuminen tossujen pohjiin. Ja mitä lauhempi sää, sitä nopeammin tossut kastuvat.

Eilen lenkkeillessäni oli ehkä noin -8 astetta pakkasta, ja huopatossujen alla minulla oli ohuet merinovillasukat sekä Drops Nordista neulotut ja vahingossa pesukoneessa huovutetut villasukat, eikä jalkoja paleltanut ollenkaan. Kylmemmilläkin ilmoilla olen onnistuneesti lenkkeillyt huopatossuilla, laitan vain enemmän villasukkia alle. Riisun huopikkaat aina heti sisälle tultua ja annan niiden kuivua rauhassa, ettei lumesta johtuva kosteus kastele tossujen sisäpuolia. Seuraavat (omat) huopatossuni voisin tehdä hieman pitemmällä varrella, jotta ne sopivat paremmin talviretkeilyyn ja lumihangessa kahlaamiseen.

Venla-villapaita (RKNITS) Drops Snow -langasta

Venla-villapaita (RKNITS) Drops Snow -langasta

Venla-villapaita Drops Snow -langasta.

 

Venla-villapaita (RKNITS) Drops Snow -langasta

Eräs asiakas tuli alkuvuodesta kyselemään mahdollisuutta joululahjaneuleen tilaamiseen, ja koska hän oli liikkeellä hyvissä ajoin, pystyin ottamaan tilauksen vastaan ja lupaamaan neuleen jouluksi. Puseron malli on Rknitsin Venla, ja sen ohje löytyy täältä.  Paita on sievä, hieman laatikkomainen ja patenttineuleen ja paksun langan ansiosta todella muhkea ja siis varmasti lämmin! Patenttineuletta olen neulonut paljon aiemminkin, mutta tässä käytetty ainaoikein-patentti oli uusi tuttavuus. Hyvien ohjeiden ansiosta sen rytmiin oli helppo päästä, ja neuletta oppi ”lukemaan” nopeasti. Ainaoikein-patenttiin löytyy hyvä ohjevideo Garnstudion sivuilta, eli täältä. Puseroon toivottu väri oli laventeli (54), jota ei vielä tilausta tehdessä , eli helmikuussa 2021, ollut lankakauppani valikoimissa. Otin toivotun värin heti seuraavaan täydennystilaukseen, että lanka varmasti ehtii ajoissa.

Pääsin aloittamaan puseron neulomisen lokakuun lopussa, ja paksusta langasta ja simppelistä mallista johtuen pusero eteni nopeasti. Neuloin puseron joustinneuleiset osuudet 6,5 mm puikoilla ja patenttineuleen 10 mm puikoilla. Otin tavoitteeksi neuloa vähintään yhden kerän verran puseroa eteenpäin joka ilta (neulon tilausneuleetkin vapaa-ajallani), ja vähintään tähän taisin päästäkin. Pusero neulotaan tasona kappaleista, joten saumojen ompeleminen oli kohtuullisen iso homma. Ainakin siihen nähden, että neulon mieluiten puserot suljettuna neuleena ja kaarroketyyppisesti. Jätän siis saumat pois aina kun se on mahdollista. Tässäkin pohdin ensin mahdollisuutta neuloa pusero ilman saumoja, mutta päätin kuitenkin tehdä ohjeen mukaan. Ompelin saumat oikealta puolelta, jotta saan niistä mahdollisimman siistit, ja ainakin joitain saumoja taisin ommella pariinkin kertaan.  M-kokoiseen puseroon meni noin 715 grammaa lankaa.

Viimeistely etikkavedessä

Lopuksi viimeistelin paidan kastelemalla sen etikkavedessä ja kuivattamalla sen tasolla. Etikan pitäisi hieman pehmentää villaa, ja kasteleminen siistii ja tasoittaa pintaa. Muhkean puseron kuivattamiseen sai varata pari päivää aikaa, vaikka heti enimmät vedet puristeltuani rullasinkin puseron pyyhkeiden väliin, jotta saan sen mahdollisimman kuivaksi, tai ehkä paremminkin mahdollisimman vähän märäksi, ennen kuivumaan levittämistä. Märän neuleen käsittelyssä on oltava varovainen, ettei vahingossa venytä neuletta liikaa. Kuivattamisen aikana kääntelin puseroa useampaan kertaan, jotta se kuivuisi mahdollisimman tasaisesti ja hyvin. Tilaaja sai noudettua valmiin puseron lankamyymälästä jo ennen marraskuun puoliväliä ja vaikutti olevan tyytyväinen.

 

Alla olevat kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Ensimmäinen kerä neulottu!

Ensimmäinen kerä neulottu!

Venla-paidan osat valmiina.

Venla-paidan osat valmiina.

Valmis Venla! Kuva otettu ennen etikkavesikäsittelyä.

Valmis Venla! Kuva otettu ennen etikkavesikäsittelyä.

Päivitetty malli Tänkimäätein Eskimo -piposta

Päivitetty malli Tänkimäätein Eskimo -piposta

Päivitetty malli Tänkimäätein Eskimo -piposta on varustettu taittoreunalla.

 

Päivitetty malli Tänkimäätein Eskimo -piposta

Eräs verkkokaupan asiakas oli ihastunut Tänkimäätein Eskimo -pipomalliin, ja halusi tilata itselleenkin muhkean tupsupipon. Onneksi tilausvaiheessa tuli hieman mutkia matkaan, ja asiakas oli yhteydessä asiakaspalveluumme ja hoksasi samalla kysyä mahdollisuutta taitettavaan resoriin. Lupasin tietenkin, että voin tehdä malliksi taittoreunalla varustetun pipon, ja hän voi sitten valita kumpi resorityyppi on hänelle mieluisampi. Tein ensin valkoisen taittoreunaisen pipon päättelyä vaille valmiiksi, ja lähetin siitä ja omasta tupsupipostani kuvan asiakkaalle katsottavaksi. Taitettava resori miellytti tilaajaa enemmän, joten tämän pipomallin työstöä jatkettiin.

Päivitetty Eskimo-pipo on siis muuten samanlainen kuin alkuperäinen muhkea tupsupipo, mutta siihen on neulottu reilusti pidempi / korkeampi resori. Resorissa on keskellä yksi kerros sileää oikeaa, jotta reunan taitos on helpompi saada pysymään siististi paikoillaan. Näissä esiteltävänä olevissa pipoissa taittoreuna on myös ommeltu keskeltä takaa pipoon kiinni parilla pistolla. Tein ensimmäiseen versioon vähän varovaisesti resorin, että lanka varmasti riittää myös tupsuun, mutta resoria jatkettiin kun lankaa oli jäljellä vielä tupsun teon jälkeen. Taitettavan reunan korkeus on noin 6-7 cm. Toiseen samalle asiakkaalle tehtyyn pipoon tein jo valmiiksi ”täyskokoisen” taittoreunan sillä ajatuksella, että tarvittaessa tupsusta tehdään hieman pienempi. Onneksi tupsustakin sai kuitenkin tehtyä ihan riittävän muhkean.

 

Alla olevat kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvia.

Ensimmäinen päivitetty Eskimo-pipo tulossa, tässä versiossa taittoreuna on vielä lopullista versiota matalampi.

Ensimmäinen päivitetty Eskimo-pipo tulossa, tässä versiossa taittoreuna on vielä lopullista versiota matalampi.

Lähetin asiakkaalle kuvan Eskimo-pipon "esi-isästä" ja ensimmäisestä päivitysversiosta, ja hän tilasi piponsa taitettavalla resorilla. Reunusta päätettiin vielä jatkaa hieman korkeammaksi.

Lähetin asiakkaalle kuvan Eskimo-pipon ”esi-isästä” ja ensimmäisestä päivitysversiosta, ja hän tilasi piponsa taitettavalla resorilla. Reunusta päätettiin vielä jatkaa hieman korkeammaksi.

Toinen päivitetty Eskimo-pipo tehtiin suoraan korkeammalla resorilla (reunus taitettuna noin 7 cm korkuinen).

Toinen päivitetty Eskimo-pipo tehtiin suoraan korkeammalla resorilla (reunus taitettuna noin 7 cm korkuinen).

Valkoisen pipon resori purettiin aloituskerroksesta resorin puoliväliin (sileäneuleiseen kerrokseen) asti ja neulottiin uudestaan toiseen suuntaan hieman korkeammaksi. Tässä pipossa joustinneulereunus tulee siis hieman puolipatenttineuleen päälle.

Valkoisen pipon resori purettiin aloituskerroksesta resorin puoliväliin (sileäneuleiseen kerrokseen) asti ja neulottiin uudestaan hieman korkeammaksi.

PS.

Lisäsin taittoreunaisen Eskimo-pipon myös verkkokauppaan saataville, joten pipon voi nyt helposti tilata joko taittoreunalla tai alkuperäisellä resorilla varustettuna. HUOM! Verkkokaupasta tilattavat pipot neulotaan lankamyymälässä hyllyssä olevasta Drops Snow -langasta, eli joku väri saattaa hetkellisesti olla lopussa tai liian vähissä pipoa varten. Eskimo-tupsupipo (taittoreunalla tai ilman) on tilattavissa täältä

Mikäli haluaa tutustua tarkemmin Eskimo -tupsupipon vaiheisiin, vanhoista blogiteksteistä löytyy parikin kirjoitusta: Ensimmäisen Tänkimäätein Eskimo -tupsupipon esittely löytyy täältä ja ensimmäisen virallisen Eskimo-pipon inspiraatio vanhasta blogista, eli täältä.