Kettupipo

Kettupipo

Löysin tämän suloisen kettupipo -ohjeen kerran sattumalta, ja siitä tuli heti mieleen nuorin veljenpoikani, joten halusin tietenkin tehdä pipon hänelle.

Lanka

Aloitin pipon tekemisen jo joskus syksyllä, samoihin aikoihin kun sain lankamyymälän auki. Tein pipon alun muistaakseni kolme kertaa ennen kuin se oli sopiva (ohjeessa ei ollut tarpeeksi pientä kokoa kaksivuotiaalle, joten piti hieman soveltaa). Oma haasteensa oli myös kettujen langoissa. Ohjeessa käytetty lanka oli Dropsin Lima, mutta koska poika on herkkäihoinen (eikä minulla ole Limaa valikoimissa) päätin tehdä pipon Merino Extra Fine -langasta. Sen värikartasta ei vain löydy ollenkaan oranssia väriä. Big Merinosta ja Fabelista sen sijaan löytyy oikein hyvin kettuun sopivaa lankaa. Toisin kuin Lima, nuo langat ovat kuitenkin eri paksuisia kuin valitsemani Merino Extra Fine.

Mietin siis, että teenkö ketut paksummasta merinosta, kaksinkertaisesta Fabelista, vai jostain muusta poltetun oranssin värisestä langasta, jota minulta löytyy omien kaappien kätköistä (ainakin Novitan 7 veljestä -lankaa löytyisi suunnilleen oikeassa sävyssä lankakaapistani). No, pehmeyden vuoksi valitsin tietenkin Big Merinon. Ja jomman kumman purkamiskerran jälkeen totesin, että koska lanka on monisäikeinen, voin helposti poistaa siitä pari säiettä, jotta saan langasta sopivamman paksuisen. 😀 Kolmannella kerralla sain pipon tehtyä loppuun, ja se tuntui olevan saajalleen sopivakin (ensimmäisellä kerralla se oli aivan liian iso, ja toisella muuten vaan huono). Ajattelin antaa pipon pojalle joululahjaksi, mutta koska en olisi mitenkään ehtinyt tehdä pipoja myös hänen sisaruksilleen jätin kettupiponkin odottamaan. Silmiä vaille valmiina.

Viimeistely

Nyt tässä eräänä päivänä kuulin nuorimman veljenpoikani sanovan, että ”mun kettupipo on jääny Ennin luokse”, joten arvelin, että voisi olla aika tehdä pipo loppuun. Kysyin pojalta, että pitäisikö ketuille tehdä silmät, ja hän oli sitä mieltä, että maanantaina pitäisi, joten seuraavana maanantaina (joka sattui olemaan tällä viikolla) kirjoin ketuille silmukoita jäljentämällä silmät ja kuonot. Ja voi miten ilahtunut pipon saaja oli! Hän oli kuulemma nukkunutkin pipon kanssa! …Ja minä kun olin huolissani kirjomisjäljestä, joka ei ole paras mahdollinen, ja jonka takia ketut mulkoilevat ihan miten sattuu…

Höyrytin pipon, jotta neulepinta hieman tasaantuisi.

Höyrytin pipon, jotta neulepinta hieman tasaantuisi. Tämä kuva on otettu muistaakseni 10.12.2016. Ketut siis saivat odottaa silmiään useamman kuukauden ajan.

Ohjeesta poiketen tein korvien kohdalle lyhennetyillä kerroksilla hieman enemmän korkeutta.

Ohjeesta poiketen tein korvien kohdalle lyhennetyillä kerroksilla hieman enemmän korekeutta. Halusin koittaa riittääkö se pitämään korvat paremmin suojassa,vai onko korvaläpät ainoa vaihtoehto.

Lankaa pipoon meni yhteensä noin 48 grammaa, josta sinistä oli n. 37 g ja oranssia n. 9 g. Lisäksi pienet pätkät mustaa ja valkoista. Pipo on neulottu 4 mm puikoilla (paitsi resori 3 mm).

Lankaa pipoon meni yhteensä noin 48 grammaa, josta sinistä oli n. 37 g ja oranssia n. 9 g. Lisäksi pienet pätkät mustaa ja valkoista. Pipo on neulottu 4 mm puikoilla (paitsi resori 3 mm).

Klikkaamalla kuvaa saat sen aukeamaan suurempana.

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo, eli Elämää  Maaseudulla -messuilla neulottu pipo. Lanka Drops Karisma (molemmat harmaat) ja Novita 7 veljestä (vihreä).

 

Messupipo

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/05/messupipo.html)

Tämä pipo ei ole messupipo siksi, että sitä pidetään messuilla tai varsinkaa messussa, vaan siksi, että se valmistui tänään messuilla. Tai ei ihan kokonaan, mutta neuleosa. Päättelyt ja kirjonnat tein kotona. Logo vielä puuttuu, koska nahkapalat ovat lopussa juuri nyt. Sitä on kyllä onneksi tulossa lisää.

Pihtiputaalla järjestettiin Elämää maaseudulla -messut, ja meilläkin (Pihtiputaan Kiviteos Oy) oli siellä osasto. Eilen oli aika vilkas päivä, mutta tänään oli rauhallisempaa. Varsinkin jäätelön syönnin SM-kisojen, muotinäytöksen ja muiden ohjelmanumeroiden aikaan. Joten onneksi minulla sattui olemaan pipontekele mukana. Pipon neulominen messuilla herätti jonkin verran kiinnostusta. Eräskin mies katseli hetken neulomistani, ja totesi sitten, että hänkin haluaisi oppia tuon taidon. Ja sillä taidolla hän tarkoitti ilmeisesti sitä, että pystyin keskittymään samaan aikaan useampaan asiaan (pipon neulomiseen ja pitsakivien esittelemiseen), hän kun meinasi, että hyvä jos pystyy syömään purkkaa samalla kun kävelee.

Pipon ohje löytyy Novitan Kevät 2013 -lehdestä. Tein pipon pääasiassa Dropsin Karismasta, koska se on hieman pehmeämpää lankaa kuin ohjeen mukainen Novitan 7 veljestä. Tosin vihreät raidat ovat Novitan 7 veljestä -lankaa. Marttojen juhlavuoden erikoisväri, ihanan pirteä vihreän sävy! Lisäksi resorin vaaleamman harmaassa raidassa on Novitan Nallea, heijastinnauhaa ja vielä varmuuden vuoksi myös ohutta heijastinlankaa. Ja kuten kuvista näkyy, heijastin jopa toimii!

Vaaleamman harmaata Karismaa pipoon meni noin 40 grammaa, graffitinharmaata Karismaa meni noin 30 grammaa ja 7 veljestä vihreää ehkä noin 10 grammaa. Pipon pystyraidat on kirjottu ketjupistoilla. Mietin ensin, että tekisinkö pipon kirjoneuleena, mutta päätin kerrankin tehdä ohjeen mukaan.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman harmaan Karisman väriseltä.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman Karisman väriseltä.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.