Vauvan tennarit – kahdet eri langoista virkatut tennaritossut

Vauvan tennarit – kahdet eri langoista virkatut tennaritossut

Vauvan tennarit virkattuina. Vaaleansinisissä lankana Dropsin Cotton Merino ja vaaleanturkooseissa Novitan Puuvilla Bambu.

 

Vauvan tennarit – kahdet eri langoista virkatut tennaritossut

 

Löysin joskus kauan sitten pinterestistä kuvia suloisista virkatuista vauvan ”Converseista” ja ajattelin, että olisi hauska joskus kokeilla virkata tuollaiset. Tänä keväänä/kesänä päätin vihdoin toteuttaa aikeeni. Googlettamalla ”vauvan virkatut tennarit” löysin useampiakin blogeja, joissa oli esittelyssä vastaavia tennaritossuja. Muutamissa oli ohjekin. Päädyin Puikkojen Polut 2 -blogiin (Vauvan lenkkaritossut), sillä siellä oli kuvallinen ohje, ja joku muukin oli omassa blogissaan viitannut siihen ohjeeseen. Ohjeen alkuperä ei ihan tarkalleen selvinnyt blogista, siellä oli vain maininta, ettei ohje ole kirjoittajan oma, vaan sekoitus useammasta mallista. Alkuperäistä ohjetta en etsinnöistä huolimatta löytänyt, joten päätin hyödyntää tätä ohjetta.

Dropsin Cotton Merinosta virkatut tossut

Ensimmäiset tossut virkkasin Drops Cotton Merinosta uusimmalle veljenpojalle kesäkuun alussa. Aloin virkata tossuja 3 mm koukulla ohjeen mukaan, mutta totesin niistä tulevan aivan liian isot vastasyntyneelle (ohjeessa kyllä mainitaankin, että tossut ovat 2-3 kk ikäiselle), joten pienensin niitä hieman. Tein pohjaan muistaakseni 10 ketjusilmukkaa aluksi ja sen perusteella virkkasin pohjat, en muista enää varmaksi jätinkö viimeisen pylväskerroksen pohjasta pois, vai miten muokkasin leveyttä. Tossun pohjista tein noin 8-9 cm mittaiset. Tossuista tuli aika leveät, mutta parempi varmaan niin, kuin että olisivat liian ahtaat.

Myös tossun reunan valkoisesta osasta jätin yhden kiinteiden silmukoiden kerroksen pois. Värilliseen osaan tein vain 3 nauhanreikäkerrosta, eli jätin yhden pylväskerroksen pois. Läppään tein ennen värillisellä langalla aloitettua pylväsosaa yhden kerroksen kiinteitä silmukoita valkoisella langalla. Läpän yläpäähän tein myös yhden kerroksen kiinteitä silmukoita värillisellä langalla. Koristepyörylää en virkannut ollenkaan, vaan laitoin sen sijaan nahkaisen Tänkimäätein

Drops Cotton Merinosta virkatut vauvan tennarit.

Drops Cotton Merinosta virkatut vauvan tennarit.

-logon tossun sisäsivulle.

Nauhat virkkasin ketjusilmukoilla, muistaakseni jonkin verran yli 100 silmukkaa. 120 tai sinne päin. Mittasin tarvittavan pituuden pujottamalla nauhan paikoilleen ja tekemällä päistä rusetin. Kun rusetin sai tehtyä riittävän helposti tarpeeksi kauniiksi, totesin nauhan olevan sopivan mittainen. Lankaa tossuihin meni yhteensä noin 15-20 grammaa per väri.

Novitan Puuvilla Bambusta virkatut tossut

Novitan Puuvilla Bambusta virkatut vauvan tennarit.

Novitan Puuvilla Bambusta virkatut vauvan tennarit.

Heinäkuun alkupuolella pääsin ihailemaan eräiden ystävien pientä poikaa, ja hänellekin vein lahjaksi virkatut tennaritossut. Tällä kertaa hyödynsin kotoa löytyvää lankavarastoani, ja virkkasin tossut joskus vuosia sitten alennusmyynnistä ostamastani Novitan Puuvilla Bambu -langasta. En tiedä onko tämä lanka enää edes tuotannossa, mutta jossain vaiheessa vastaava lanka on ollut nimellä Cotton Bamboo. Toiset tossut oli hieman helpompi virkata, kun tiesi jo valmiiksi minkälaiset tossuista suunnilleen pitäisi saada. Tämä lanka on kuitenkin aavistuksen ohuempaa kuin Dropsin Cotton Merino, joten virkkasin pohjaan aluksi 12 ketjusilmukkaa ( 3 mm koukku). Näin sain tossujen pohista suunnilleen oikean mittaiset (8-10 cm). Leveimmältä kohdalta tossun pohja on noin 5 cm leveä, tässäkin ainakin suunnittelin tekeväni väliin kerroksia kiinteillä silmukoilla, mutta en muista säädinkö niillä vai pylväskerrosten määrällä tossujen pohjasta sopivan kokoiset.

 

Näihin tossuihin virkkasin ohjetta noudattaen pohjan jälkeen kaksi kerrosta valkoisella ennen väriraitaa. Edellisten virkkaamieni tossujen tapaan näihinkin tein läppään ennen värillisiä pylväskerroksia yhden rivin kiinteitä silmukoita valkoisella langalla ja lopuksi värillisellä langalla yhden kiinteiden silmukoiden kerroksen. Samoin nauhanrekiä tein vain kolme per puoli ja nauhat virkkasin ketjusilmukoilla (n. 120 s). Tossuihin meni yhteensä noin 35 grammaa lankaa, eli aikalailla sama määrä kuin edellisiinkin tossuihin.

 

HUOM! Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla!

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma merinovillasta.

 

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Suunnilleen pari vuotta sitten varasin itselleni keltaista Drops Merino Extra Finea neuloakseni siitä Drops Wind Down -puseron. En kuitenkaan missään vaiheessa ole ehtinyt sitä neulomaan, aina on ollut jotain muuta tehtävänä. Enkä ole ollut ihan varma onko minulla sittenkään käyttöä yksiväriselle keltaiselle neulepuserolle, vaikka väri onkin ihan kaunis. Ja puseron malli myös. Pääsiäisen aikoihin ajattelin vihdoin tyhjentää omaa lankavarastoani näiden kevääseen sopivien keltaisten lankojen osalta ja neuloa niistä itselleni puseron. Wind Down -puseron päätin kuitenkin tehdä jostain neutraalimman värisestä langasta, ja nämä keltaiset päätin hyödyntää Drops Lemon Pie -puseroon, johon keltainen ilman muuta sopii erinomaisesti. Ihan ohjeenmukaista puseroa en kuitenkaan aikonut tehdä, sillä en halunnut alaspäin levenevää puseron helmaa, ja tiesin myös, ettei valkoista lankaa ollut riittävästi (täydennystä tosin on tulossa, mutta en ollut varma ehtiikö täydennyskuorma ajoissa). Niinpä päätin neuloa puseron pääpiirteissään ohjeen mukaan, pienillä omilla muutoksilla. Drops Lemon Pie -puseron ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=8731&sid=1685&cid=11, ohjeenmukainen lanka on Drops Karisma, mutta samaan lankaryhmään kuuluva Merino Extra Fine sopii sen korvaajaksi ilman sen kummempia muutoksia.

Valkoisen langan aiheuttamat muutokset puseroon

Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, joten päätin alkaa neuloa ohjeen mukaan M-kokoista puseroa, ja katsoa miten pitkälle valkoinen lanka riittäisi. Joka tapauksessa puseron helman valkoiset pisteet päätin jättää suosiolla pois, sillä sen lisäksi ettei lanka kuitenkaan riittäisi, ne ovat mielestäni hieman työläitä neuloa, sillä lankajuoksut ovat melko pitkiä (Drops Seiland Jumperin mallista sovelletussa slipoverissa sain siitä nimittäin esimakua). Jos valkoista lankaa jäisi yli kaarrokkeen kuviosta, ajattelin hyödyntää sen tekemällä jonkinlaiset kuviot helmaan ja/tai hihansuihin. Valkoinen lanka riitti kaarrokkeen pääkuvioon hyvin, mutta alkoi osoittaa uhkaavasti loppumisen merkkejä, joten mietin, että jätänkö kaarrokkeen alimman kirjoneulekuvion (ruutupiirros A.5) kokonaan tekemättä, vai mitä teen. Päätin edelleen katsoa kuinka pitkälle lanka riittää, että jos kuvion saisi vaikka puoliksi tehtyä, niin sekin voisi olla ihan kiva. Hihoihin sitä ei kuitenkaan riittäisi, mutta arvelin ettei se haittaa. Lanka riittikin juuri sopivasti kuvion puoliväliin, joten ajattelin jättää kuvion silleen. Löysin kuitenkin vielä yhden pienen jämäerän valkoista merino extra finea, ja sain kuvion tehtyä loppuun saakka. Hihoihin sekään ei kuitenkaan riittänyt. Ja täydennyskuorma ei ehtinyt ajoissa, joten hihoista jäi A.5-kuvio pois.

Muut muutokset

Ohjeenmukainen Drops Lemon Pie -pusero on hieman A-linjainen, eli puseron helma on leveämpi alhaalta kuin kainaloista. Arvelisin, ettei se malli ole paras mahdollinen minulle, joten päätin jättää kahdet viimeiset (pari senttiä kainaloiden alla ja helmassa juuri ennen resoria tehtävät) lisäykset pois. Niiden sijaan kavensin puseroa molemmista kyljistä kolme kertaa neulomalla sekä edessä että takana molemmissa reunoissa 2 silmukkaa yhteen. Noin 10 cm viimeisten kavennusten jälkeen lisäsin 4 silmukkaa (2 molemmissa kyljissä). Helmaresoria varten en lisännyt tai vähentänyt silmukoita, vaan neuloin samalla silmukkamäärällä ohuemmilla puikoilla resorin. Helma sekä sileän neuleen että resorin osalta on hieman pidempi kuin ohjeessa. Lisäksi hyödynsin harmaata lankaa neulomalla resorin viimeisen sentin sillä. Neuloin resorit 6-7 cm korkuisiksi, sillä ne ovat mielestäni mukavan mittaiset.

Hihoista jätin kirjoneuleen kokonaan pois, mutta niihinkin tein 4 viimeistä kerrosta harmaalla langalla. Hihoista neuloin varmaan noin 10 cm ohjeenmukaista pidemmät (hihat saavat mielestäni olla mieluummin liian pitkät kuin liian lyhyet, ja kuvittelen myös, että käteni ovat hieman oletettua pidemmät). Lisäksi kavensin hihoja hieman enemmän kuin ohjeessa. Hihan resorit on tehty 44 silmukalla (ohjeessa 48). Näin sain hihoista itselleni sopivan tuntuiset.

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma

Pusero valmistui noin viikossa, ja siitä tuntui tulevan ihan kiva. Lankaa puseroon meni noin 540 grammaa, josta harmaata on 33 g, valkoista noin 85 g ja loput eli reilu 400 grammaa keltaista. Puseron kaikki resorit on neulottu 3 mm puikoilla ja sileä neule 4 mm puikoilla. Lopuksi viimeistelin puseron silittämällä. Kirjoneulepuserossa tuo keltainen väri ei tunnu ollenkaan niin hallitsevalta kuin mitä arvelin yksivärisessä puserossa sen olevan. Pusero on mielestäni mukavan pirteä ja keväinen, ja arvelen, että sitä tulee vielä tänä keväänä käytettyä (muulloinkin kuin kotona heti puseron valmistuttua ja metsäretkellä seuraavana päivänä), vaikka periaatteessa keskipaksu merinovillalanka tuntuu hieman turhan lämpimältä aurinkoisiin kevätpäiviin. Merinovillalanka on mukavaa neuloa ja se on myös mukava päällä. Mietinkin tässä jo, että minkälaisen puseron tai neuletakin siitä seuraavaksi neuloisin, mutta ehkä taidan kuitenkin jatkaa oman lankavarastoni pienentämistä, ja neuloa vielä näitäkin lankoja aiemmin ostetuista vihreistä Drops Kid Silk -langoista Drops Meredith -kietaisuneuletakin, tai sitten neulon Drops Silver Dream Cardigan -neuletakin Drops Punasta, tai sitten jotain ihan muuta esimerkiksi Novita Rosesta…

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

... ja tuntuu myös!

… ja tuntuu myös!

Ainaoikeinneuletakki Drops Paris -langasta

Ainaoikeinneuletakki Drops Paris -langasta

Ainaoikeinneuletakki on neulottu pääasiassa Drops Paris -langasta.

 

Ainaoikeinneuletakki Drops Paris -langasta

Tämä ”omasta päästä”, eli ilman ohjetta neulottu neuletakki on ideoitu ja aloitettu jo vuonna 2018, mutta erinäisistä syistä sen neulominen jäi kesken. Ehdin neuloa helmasta varmaan jonkun parikymmentä senttiä, ennen kuin neule jäi melkein kahdeksi vuodeksi odottamaan. Nyt maaliskuun alussa tehdyn lomamatkan vuoksi olin varmuuden vuoksi karanteenissa ja etätöissä pari viikkoa, vaikka ehdimmekin takaisin Suomeen jo ennen kuin karanteenimääräystä missä tahansa ulkomailla olleille annettiin. Karanteenin ajalle piti keksiä jotain neulomista, sillä tilausneuleita en turvallisuussyistä viitsinyt neuloa (vaikka ilmeisesti virus ei säilykään pehmeillä alustoilla yhtä hyvin kuin esimerkiksi muovilla). No, onneksi kotona on paljon lankaa ja keskeneräisiä tai suunnitteluasteella olevia neuleitakin useampia. Valitsin tämän neuletakin neulottavaksi, sillä ajattelin sen voivan olla ihan mukava toimistoneule keväälle. Karanteenin aikana neuleen saikin kätevästi valmiiksi, tosin päättelyt tein vasta karanteenijakson jälkeen.

Vartalo-osa

Ainaoikeinneuletakki ensimmäistä kertaa käytössä oikeasti.

Ainaoikeinneuletakki ensimmäistä kertaa käytössä oikeasti.

Tämä neuletakki on siis neulottu ilman mitään ohjetta tai edes tarkempaa suunnitelmaa, vielä karanteenin alussakaan en tiennyt minkälainen neuleesta loppujen lopuksi tulee. Neuletakki on neulottu vähän fiiliksen mukaan ja ideoitu sitä mukaa kun neule on edistynyt. Muistiin en tietenkään kirjoittanut mitään, joten tässä nyt vapaasti muistelen miten neuletakki on tehty. Ainaoikeinneuletakki on aloitettu helmasta kaksinkertaisella Drops Safran -langalla (väri 19). Safranilla neuloin 4 kerrosta sileää neuletta reunukseksi ja sen jälkeen vaihdoin valkoiseen Parisiin (väri 16) ja ainaoikeinneuleeseen. Reunus on sileää neuletta, jotta se rullautuisi kivasti (nurjat silmukat päälle päin). Varmuuden vuoksi ompelin vielä luomisreunan kiinni punaisen ainaoikeinneuleen alkuun, joten reunus pysyy siistinä molemmilta puolilta.

Valkoiset raidat ovat 10 kerroksen korkuisia ja siniset (väri 103, dark wash denim) kahden kerroksen korkuisia. Neule on neulottu ilman saumoja, eli tein etu- ja takakappaleet samaan aikaan pitkällä pyöröpuikolla (4,5 mm). Neuloin ensin vajaa 15 cm ilman kavennuksia, ja sitten tein seitsemän kertaa kertaa jokaisessa valkoisessa raidassa sivusauman kohdalla kavennukset neulomalla kaksi kertaa kaksi silmukkaa yhteen, eli joka kavennuskerroksella kavensin yhteensä 4 silmukkaa. Kavennusten jälkeen neuloin yhden valkoisen raidan verran ilman kavennuksia ja lisäyksiä, ja sen jälkeen aloitin lisäykset. Lisäykset tein kavennuksia tiheämmin, lisäsin molemmille sivuilla kaksi silmukkaa kolme tai neljä kertaa kahden valkoisen raidan aikana. Sitten jätin vartalo-osan odottamaan ja neuloin hihat. Vartalo-osan korkeus oli tässä vaiheessa noin 60 cm.

Hihat ja kaarroke

Hihat on neulottu suljettuna neuleena sukkapuikoilla. Aloitin myös ne rullautuvalla Safran reunuksella (4 mm puikot). Hihoissa oli aluksi 32 silmukkaa. Ainaoikeinneuleinen osuus on neulottu 5 mm puikoilla. Hihan lisäykset aloitin noin 12 cm kohdalla ja ensin tein neljä kertaa lisäykset yhden kerran valkoisen raidan aikana ja sitten vielä yhdeksän lisäystä kaksi kertaa raidan aikana (viimeisessä raidassa lisäys on tehty ainoastaan raidan ala-reunassa). Lopussa hihan silmukoita oli siis 58 ja hihan pituus noin 50 cm.

Karroke on aloitettu sinisellä raidalla. En tehnyt varsinaisia kainalokavennuksia, mutta neuloin etu- ja takakappaleiden reunimmaiset silmukat yhteen hihojen reunimmaisten silmukoiden kanssa. Aloitin kaarrokkeen kavennukset toisen valkoisen raidan lopussa kaventamalla muistaakseni joka neljännen silmukan. Toistin kavennuksia fiiliksen mukaan kunnes kaarroke oli haluamani korkuinen ja silmukkamäärä sopivan oloinen kaula-aukkoa ajatellen. Kavennuksia vauhditti myös pelko valkoisen langan riittävyydestä, sillä se on tällä hetkellä kokonaan myymälästäni loppu.

Lähes valmis ainaoikeinneuletakki sovitettavana.

Lähes valmis ainaoikeinneuletakki sovitettavana.

Neuloin viimeiseen valkoiseen raitaan niskan korotuksen lyhennetyillä kerroksilla, eli keskellä takana viimeisessä valkoisessa raidassa on 16 kerrosta normaalin 10 kerroksen sijasta. Kaarrokkeen muun muodon vuoksi korotus ei mielestäni näy juurikaan, ellei ala laskea kerroksia. Lopuksi neuloin taas sen neljän kerroksen punaisen reunuksen.

Viimeistely ja valmis Ainaoikeinneuletakki

Näyttäisi toimivan myös ilman nappeja tai vyötä.

Näyttäisi toimivan myös ilman nappeja tai vyötä.

Lopuksi päättelin kaikki langat ja ompelin kainaloaukot umpeen. Poimin etukappaleiden reunasta (reunasilmukan sisäpuolelta) oikealta puolelta jokaiselta nurjalta kerrokselta yhden silmukan ja neuloin ensin yhden kerroksen oikein reunusta varten. Sitten neuloin viisi kerrosta nurjaa ja päättelin reunuksen. Ompelin reunuksen päättelykerroksen etukappaleen nurjalle puolelle niin, että reunasilmukka jäi reunuksen sisään ja reunus on siisti molemmilta puolilta.

Muistelisin aluksi ajatelleeni, että neuletakkiin ei tule mitään kiinnitystä, mutta jossain vaiheessa kesken neulomisen keksin, että kaksi tai kolme duffelinappia voisi käydä neuleeseen ihan kivasti. Kun neule oli muuten valmis, mietin kiinnitystä vielä uudelleen. Toisaalta vyökin voisi olla ihan kiva, ja toisaalta taas neuletakki voisi olla ihan kiva ilman vyötä tai nappejakin. Päätin toistaiseksi jättää sekä vyön että napit pois, voihan ne sitten lisätä myöhemminkin jos tuntuu tarvitsevan.

Tässä vaiheessa en ollut ollenkaan varma, että tuliko neuleesta ollenkaan käyttökelpoinen, tai edes minulle sopiva. Periaatteessa mittojen puolesta neule on tietenkin sopiva, kun se on tehty omien mittojen mukaan, mutta mutta… Neuletakin malli epäilytti, en ollut varma onko minulla oikeasti käyttöä puolireiteen ulottuvalle puuvillaneuletakille, vaikka neuletakista tulikin mielestäni ihan kivan näköinen. Ja minulle sopivan värinen.

Nyt olen pari päivää käyttänyt neuletta töissä, ja kyllä se tuntuu onneksi ihan käyttökelpoiselta. Vaikka ei sen ehkä ihan näin pitkä tarvitsisi olla. En ollut ajatellut tehdä siitä ihan näin pitkää, mutta neuloin huomaamattani vähän liikaa pituutta helmaan, enkä viitsinyt alkaa purkamaan myöhemmin.

Napeille tai vyölle ei ole välttämätöntä tarvetta, mutta voi olla, että vielä jossain vaiheessa kokeilen minkälaiseksi neule muuttuisi, jos siihen laittaisi napit. Vyötä siihen en todennäköisesti neulo, sillä kokeilin neuletta toisen vyön kanssa ja Ainaoikeinneuletakki oli mielestäni kivempi ilman vyötä.

Lankaa neuletakkiin meni noin 750 grammaa. Tästä sinistä on noin 140 grammaa ja punaista safrania 50-100 grammaa (tarkkaa määrää ei ole tiedossa, sillä en muista minkä verran lankaa oli ennen aloittamista – tässä on nimittäin käytetty ainakin Drops Kamelia -bolerosta ja koukutusta passipussista ylijäänyttä lankaa.

Helistin x 3, virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Helistin x 3, virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Helistin on (yleensä) helppo ja nopea virkkaustyö ja mukava lahja pienokaiselle.

Helistin x 3 – virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Olen viime vuosina virkannut enemmän ja vähemmän pöllöjä, pääasiassa helistimiä ja avaimenperiä (enemmänkin esittelyjä löytyy vanhasta blogista, esim täältä). Mutta virkkasinpa joskus myös yhden isomman pöllöpehmolelun kummipojalle lahjaksi ja kerran kolmesta pöllöstä tuli vaunulelu. Yhteistä näille on kuitenkin se, että mitään ohjetta näihin en ole käyttänyt, mutta idean sain Türin kukkamarkkinoilta Virosta. Tässä esittelyssä taas pari ”omasta päästä” virkattua pöllöhelistintä (taisivat molemmat olla ristiäislahjoja veljen lapsille).

Pöllöjen lisäksi esittelyyn pääsee myös yksi helistin, joka on virkattu ihan oikean olemassa olevan ohjeen mukaan (tosin ohjeessa se ei ollut helistin). Hylkeen/kuutin ohje löytyy Suuri Käsityö 3/2015 -lehdestä. Aioin virkata sen viime keväänä lahjaksi kummitytön ristiäisiin, mutta en jaksanutkaan viimeistellä helistintä, vaan jätin osat odottamaan. Viime syksynä sitten lopulta tein kuutin valmiiksi, ja annoin sen samaiselle kummitytölle nimipäivälahjaksi. Nämä pienet virkatut helistimet (ja avaimenperät) sopivat myös hyvin jämälankojen hyödyntämiseen. Näissä nyt esittelyyn tulevissa helistimissä on käytetty kotoa valmiiksi löytyviä, aloitettuja lankakeriä, joten langanmenekkiä on vaikea sanoa. Reilusti alle 50 grammaa kuitenkin.

Virkattu hylje/kuutti 

Hylkeestä tuli helistin kulkusten ansiosta.

Hylkeestä tuli helistin kulkusten ansiosta.

Kaikki kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Tämän kummitytölle virkatun kuutin/hylkeen ohje löytyi sattumalta Suuri Käsityö 3/2015 -lehdestä. Lanka on jämälankakorista löytynyt puuvillasekoitelanka, 99 % varmuudella Novitan Miami. Pumpulitäytteen lisäksi hylkeen sisällä on yllätysmunan muoviosaan laitettuna pari kulkusta. Silmät ja kuono napeista, suu kirjottu ja rusetti on organzanauhaa. Poskia en viitsinyt hylkeelle laittaa, ettei siinä ole enää enempää mahdollisesti irtoavia osia.

Ihastuin ohjeen kuvaan niin paljon, että halusin itsekin koittaa virkata hylkeen.

Ihastuin ohjeen kuvaan niin paljon, että halusin itsekin koittaa virkata hylkeen.

Pöllöhelistin x 2

Vaaleanpunainen helistin on virkattu keväällä 2017. Ainakin vartalo-osa on kaksinkertaista Drops Safran -lankaa, siivet ovat samasta langasta, mutta en muista teinkö nekin kaksinkertaisesta langasta, todennäköisesti tein. Sininen pöllö on virkattu alkukesästä 2018 Novitan Cotton Bamboo  -langasta. Molemmissa pöllöissä on täytteenä vanua ja kulkunen /kulkusia yllätysmunan muovihylsyn sisällä. Silminä napit, vatsan koristekuviot on kirjottu.

Helmikuussa 2019 päivitin näitä molempia pöllöhelistimiä virkkaamalla niihin kiinnitysnauhat henkseliklipseille. Nyt helistimet saa helposti kiinnitettyä esimerkiksi vaunuihin, ja ne pysyvät paremmin menossa mukana.

Pöllöhelistin Drops Safran -langasta.

Pöllöhelistin Drops Safran -langasta.

Sinisen pöllöhelistimen sai lahjaksi veljenpoika.

Sinisen pöllöhelistimen sai lahjaksi veljenpoika.

Molemmat pöllöt tuunattiin henkseliklipsin avulla. Nyt helistin pysyy helpommin tallessa.

Molemmat pöllöt tuunattiin henkseliklipsin avulla. Nyt helistin pysyy helpommin tallessa.

Alla kollaasissa joitakin muitakin vuosien saatossa virkkaamiani pöllöjä.

Kollaasi aiemmin virkkaamistani pöllöistä. Ja taitaapa seassa olla yksi pupukin.
Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

Merihenkinen raitapaita on neulottu Drops Cotton Merino -langasta.

 

Merihenkinen raitapaita – Kummipojalle neuleita osa 9

Kummipoika on saanut tähän mennessä joka joulu joululahjaksi jonkinlaisen neulepuseron/ -takin tai vastaavan. Vuonna 2019 vuorossa oli Drops Cotton Merino -langasta neulottu raitapaita. Inspiraationa paidalle toimi aikoinaan itselleni Drops Karisma -langasta neulomani raitapaita, kummipojan puseroon vain sovittiin laittavamme resorit sinisiksi, omassa puserossani ne ovat valkoiset. Omassa puserossani on koristeena toisella olalla kolme ankkurinappia, halusin ne siihen ihan muuten vain, raitapaita kun aina on jotenkin merihenkinen. Minulla ei kuitenkaan ollut nappeja enää jäljellä, enkä enää muistanut mistä ne oli tilattu, joten kummipojan paitaan piti keksiä joku muu merihenkinen ratkaisu. Googletin ankkurinappeja, ja paljon erilaisia vaihtoehtoja löytyikin. Mikään ei vain oikein tuntunut oikealta – ennen kuin löysin vanhan hopean värisen ankkurin mallisen napin kankaita.com -verkkokaupasta (tässä linkki). En ollut aivan varma mihin kohti paitaa napin aion kiinnittää, vaihtoehtoina olivat helma ja puseron yläosa, mutta onneksi sitä ei tarvinnut päättää heti.

Mitään varsinaista ohjetta en puseroa varten etsinyt, vaan neuloin sen suunnilleen kummipojan mittojen mukaan. Vähän kasvunvaraa pyrin siihen kuitenkin jättämään. Aloitin puseron neulomisen helman resorista, eli neuloin paidan alhaalta ylöspäin niin saumattomasti kuin mahdollista. Neuloin siis ensin puseron helman kainaloihin asti suljettuna neuleena. Resorin korkeus on noin 6-8 cm ja raidat ovat 4 kerroksen korkuisia. Kerroksen aloituskohta on toisella sivulla, olemattoman sivusauman kohdalla. Värinvaihtokohdista sai mielestäni aika siistit ja huomaamattomat kun teki langanvaihdot niin, että kiersi langat aina samoin päin. Uusi väri otettiin ikään kuin vanhan takaa mukaan neuleeseen, eli langat kierrettiin myötäpäivään. Värinvaihtokohdissa kannattaa myös kiinnittää huomiota lankojen kireyteen, jotta saumakohdasta tulee siistit, eikä värinvaihtokohtiin jää porrastusta. Vartalo-osan jälkeen neuloin hihat suljettuna neuleena samalla opilla kuin vartalo-osankin. Hihoihin lisäsin silmukoita muutaman sentin välein kunnes ne olivat mielestäni riittävän leveät. Mittoja varmistelin välillä parista Dropsin neuleohjeesta (Narvik ja Clever Clark).

 

Kaarrokeyläosa

Toista hihaa neuloessani keksin, että haluan neuloa kaarrokkeeseen yhden sinisen raidan tilalle punaisen, sillä minulla oli punaista Cotton Merinoa jäljellä eräästä aikaisemmasta kummipojan joululahjaneuleesta (lapsen huivikauluspusero). Sinivalkoinen raitaneule on toki merihenkinen, mutta mielestäni yhdellä punaisella raidalla varustettu raitapaita on vieläkin merihenkisempi. Ja pirteämpi. Voi toki silläkin olla vaikutusta, että punainen on ollut lempivärini jo hyvin pitkään. Varmuuden vuoksi kysyin tietenkin luvan punaisen raidan laittamiseen, ja kummipoika hyväksyi ajatuksen. Ankkurinapillekin löytyi näin sopiva paikka – se pitäisi tietenkin kiinnittää punaiseen raitaan puseron etupuolelle.

Neuloin kappaleiden yhdistämisen jälkeen vielä pari sinistä raitaa ennen punaista ja pelkäsin neuloessani, että raita tuli liian ylös. Aloitin kavennukset muistaakseni vasta punaisen raidan jälkeen, tein ne tarkoituksella joka kerroksella hieman eri kohdassa, etteivät kavennukset taita raitoja (kuten raglantyyppisenä tehdyssä omassa raitapaidassani). Punaisen raidan jälkeen tuli vielä pari sinistä raitaa ennen resoria. Mietin ensin, että tekisin puseron kaula-aukkoon niskan korotuksen, mutta puseron kanssa tuli vähän kiire, joten en ehtinyt alkaa miettiä miten sen saisi raitaneuleen kanssa toimimaan vaan jätin sen pois. Kaula-aukon resori, kuten muutkin resorit on neulottu 2 o, 2 n -joustinneuleena 3 mm puikoilla.  Sileässä neuleessa käytin 4 mm puikkoja.

Puseroon meni lankaa yhteensä vajaa 350 grammaa ja pusero on neulottu noin 10-vuotiaalle. Sinistä lankaa meni noin 180 g, valkoista noin 145 g ja punaista noin 5-10 grammaa. Helman resoriin kiinnitin Tänkimäätein-logon. Puseron kanssa tuli tosiaan vähän kiire, sillä tilaustöiden (ja myös tavallisten oikeiden töiden) vuoksi en ehtinyt aloittaa puseron neulomista kovin ajoissa. Jouluaaton vastaisena yönä kinkun paiston ohessa siis viimeistelin puseroa silmät ristissä joskus aamuyöllä. Mutta pusero ehti kuitenkin aatoksi valmiiksi, ja oli kummipojalle sopiva. Hän vaihtoikin puseron heti päälle avattuaan sen lahjapaketista ja tuntui tykkäävän uudesta puserostaan. Punainen raitakin näytti onneksi olevan ihan sopivalla korkeudella. Lupasin tarvittaessa fiksata kaula-aukkoa jotenkin, jos alkaa näkyä tarvetta siihen. Nyt pusero ainakin asettui ihan hyvin ja kaula-aukko näytti sopivalta, mutta käytössä neule aina jonkin verran venyy, joten oli puhe seurata miten kaula-aukolle käy.

Kuvan saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä: