Villasukat kukkajoustinneulevarrella

Villasukat kukkajoustinneulevarrella

Villasukat kukkajoustinneulevarrella – neulottu varpaasta varteen Novitan 7 veljestä -langasta.

 

Villasukat kukkajoustinneulevarrella

Nämä villasukat on neulottu tilauksesta mittojen mukaan, ohjetta sukkiin ei ollut vaan kehittelin sen itse. Serkkuni vinkkasi minulle Hääräämön sivulta löytyvän kukkajoustinneuleen ohjeesta, ja neule näytti niin kivalta, että halusin kokeilla (ohje ja ohjevideo löytyy täältä: https://www.haaraamo.fi/2018/03/kukkakuvioinen-joustinneule-syntyy-helposti-ilman-apupuikkoa-ohjevideo.html). Siskoni, joka sukat tilasi, hyväksyi sukkiin hieman erilaisen joustinneulevarren (alkuperäinen toive oli sileä jalkaosa ja lyhyt varsi joustinneuletta), joten pääsin taas opettelemaan uuden neulemallin!

Noin 38-39 koon sukat on neulottu Novitan 7 veljestä -langasta, sileäneuleinen osuus 4 mm ja varsi 3 mm sukkapuikoilla. Jalkaterän keskiosassa on 40 silmukkaa, varressa 50. Sukat on aloitettu varpaista 6 silmukalla. Kantapäätä varten lisäsin molemmilla sivuilla 1 x 3 silmukkaa, ja vielä kantapään pidennettyjen kerrosten jälkeen yhden silmukan molemmille puolille. Kukkajoustinneuleen mallikuvio tehdään viidellä silmukalla, joten varteen piti lisätä vielä kaksi silmukkaa. Jos olisin tehnyt sukat itselleni, olisin luultavasti tehnyt varren 45 silmukalla, mutta tuo 50 silmukalla tehty varsi oli hyvä tilaajan mielestä. Varren kukkajoustinneuleen pituus on noin 10 cm. Sukkiin meni lankaa noin 100 grammaa, 50 g / sukka.

Valmis kukkajoustinneule on kaunista, ja näyttää vaikeammalta tehdä kuin mitä se todellisuudessa on. Haastavinta siinä oli tehdä terälehtien lenkit riittävän löysällä, varsinkin kuvion vasemmanpuoleinen lenkki piti muistaa erikseen vetää löysäksi (laitoin peukalon väliin, ettei lenkki pääse kiristymään seuraavaa nurjaa silmukkaa neuloessa). Huomasin myös, että lenkit tahtoivat löysentää koko kerroksen silmukat kuviota neuloessa, mutta tämä ongelma oli helposti ratkaistavissa – kuviokerroksen valmistuttua vedin irrallisen sukkapuikon avulla lenkit löysemmiksi, jolloin ympäröivät silmukat palautuivat normaaleiksi eivätkä ainakaan neuloessa enää löystyneet. Kukkajoustinneule sopisi varmasti todella hyvin myös paksummasta langasta tehtyihin asusteisiin, esimerkiksi paksusta villalangasta (Drops Eskimo tai vastaava) neulottuun pipoon…

Kukkien viimeistelyssä oli hyvä käyttää sukkapuikkoa apuna.

Kukkien viimeistelyssä oli hyvä käyttää sukkapuikkoa apuna.

Tässä kuvassa sukan väri taitaa olla aika lähellä todellista.

Valmiit sukat, väri ei ole todellisuudessa noin kirkas.

Valmiit sukat, väri ei ole todellisuudessa noin kirkas.

Kukkajoustinneuleella sai kivasti ilmettä perussukkiin.

Kukkajoustinneuleella sai kivasti ilmettä perussukkiin.

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa!

Veteraanisukat

Veteraanisukat

Julkaistu alun perin vanhassa blogissa.

Veteraanisukat

Tässä nyt vihdoin olisi esittelyssä ne paljon puhutut veteraanisukat. Tarkoituksena on siis neuloa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikille veteraaneille ja lotille samanlaiset villasukat, joissa päävärinä on harmaa, ja joustinneuleisessa varressa on kaksi raitaa sinisellä ja valkoisella langalla. Sukkamalli ja käytettävät langat on määritelty, jotta sukat olisivat mahdollisimman samanlaiset kaikilla. Enemmän tietoa aiheesta -ja mm. sukan ohje ja lankojen värikoodit- löytyy facebookista, aiheen omalta sivulta: https://www.facebook.com/veteraaneillevillasukat/.

Itse teen sukkia Novitan 7 veljestä -langasta (Muita vaihtoehtoja olisivat Novitan Nalle sekä Nordian Ville ja Vilma), sillä sitä oli helpoiten saatavilla meidän kaupoissamme oikeissa väreissä. Ohjeen suosituskoosta poiketen käytän 3 mm koivupuikkoja (suositus 3,5 mm), sillä käsialani on melko löysä. Tein ensimmäiseksi koon 36 sukan, ja siitä tuli täsmälleen ohjeen mittojen mukainen noilla puikoilla, joten käytän samoja puikkoja myös nyt työn alla oleviin sukkiin.

Lankaa noihin 36-kokoisiin sukkiin meni yhteensä 86 grammaa, josta sinisen ja valkoisen osuus on noin 12-14 grammaa / väri, mikäli kirjevaaka näytti suunnilleen oikein. Ja harmaata lankaa meni siis noin puoli kerää yhteen sukkapariin.

Sukat valmistuvat melko nopeasti, ja torstaisin on kiva käydä kirjastossa neulomassa muitten veteraanisukkaneulojien kanssa. Samalla voi jakaa kokemuksia sukkaprojektista ja toki myös kaikesta muustakin. Meitä on siellä viikoittain ollut eri ikäisiä naisia koolla neulomassa. Mukaan porukkaan vielä mahtuu, ja kirjastolla on myös lahjoituslankoja, joista sukkia voi neuloa. Tervetuloa siis neulomaan kanssamme Pihtiputaan kirjastolle torstaisin klo 16-18!

Veteraanien lisäksi juhlavuoden kunniaksi neulotaan myös vauvoille: Tarkoituksena on lahjoittaa myös kaikille juhlavuonna syntyville vauvoille sukat. Näiden neulomisessa tyyli on vapaampi, ainoastaan värit (sininen ja valkoinen) oli etukäteen määrätty. Lisätietoja tästä projektista löytyy myös facebookista; tässä linkki ryhmän sivulle. Ylimääräiset raitalangat voisi siis hyvin käyttää näihin pikkusukkiin! 😉

Edit 30.1.2017: 

Veteraanisukkia on jo neulottu riittävästi. Kiitos kaikille kanssaneulojille ja etenkin ryhmän perustajille. Vielä suurempi kiitos kuitenkin veteraaneille itselleen!

Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto Novitan Sylvia -langasta.

Harmaa torkkupeitto

Viime vuoden elokuussa kirjoittelin haaveilevani muhkeasta torkkupeitosta, joka olisi tehty unelmaisen pehmeästä villa-silkkilangasta. Virkkasin silloin kokeeksi pari erilaista palaa. Juttu paloista löytyy täältä. Tänä syksynä harmaan sohvani innoittamana päätin vihdoin virkata torkkupeiton loppuun. Peittoon meni 18 isoäidinneliötä ja 17 kukkapalaa, ja koska villa-silkkilankaa oli rajoitettu määrä, virkkasin peittoon reunuksen kaksinkertaisesta 7 veljestä -langasta (kahdella eri harmaalla). Kaikkiaan peittoon meni lankaa noin 900 gramaa, josta 800 on Novitan Sylviaa. Kokoa torkkupeitolle tuli noin 125 x 180 cm, eli ihan hyvän kokoisen siitä sai. 🙂
Kukkapalan muodon vuoksi peitto on aika ilmava, mutta kyllä se silti tuntuu ihan mukavasti lämmittävän. Samoin kukkapalan vuoksi reunuksen tekeminen oli välttämätöntä, niin kuin valmiin torkkupeiton pingottaminenkin. Höyryttämään en sentään jaksanut ruveta, vaikka sekin olisi varmaan tehnyt ihan hyvää. Rajansa kaikella! 🙂
Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Pingotettavana.

Pingotettavana.

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! :)

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! 🙂

———

Edit 11.4.2017:

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi hyvä tehdä jonkinlaiset lisäpalat tai jotain muuta ”täytettä” noiden kukkapalojen ja isoäidinneliöiden väliin, jotta saisi isoimpia aukkoja vähän pienemmiksi. Ehkä vielä jonain päivänä teen sellaisen päivityksen peittoon. Muuten se on kyllä ollut ihan mukava… 🙂 Täytelangaksi sopisi joku pehmeä lanka, ehkäpä Dropsin Baby Merino tai Alpaca, molemmista löytyisi aika hyvän sävyistä harmaata. Vaikka tuo Dropsin BabyAlpaca Silk olisi kyllä koostumukseltaan ylivoimaisen ihana, löytyisiköhän siitä sopivan väristä harmaata…?

Sukkasavotta

Sukkasavotta

Tässäpä varsinainen sukkasavotta!

Sukkasavotta

Sitä on taas alkuvuodesta tullut tehtyä jotain sen eteen, etteivät varpaat palelisi. Lähinnä muiden varpaita olen ajatellut, mutta saivatpa omatkin varpaani ilokseen yhdet uudet ja ihanat villasukat. 🙂 Sain nimittäin tuossa jossain vaiheessa tammikuuta nipun villasukkia kunnostettavaksi, sekä tilauksen yksistä lahjasukista. Lankaostoksillekin siis päästiin tammikuun loppupuolella.

Yksi kunnostettavaksi tulevista sukista,  vappusukka, tosin oli ehjä. Siltä oli vain pari kadonnut teille tietämättömille, joten neuloin sille uuden kaverin. Lankaa onneksi oli vielä jäljellä juuri oikeita sävyjä. Tuon projektin otin ensimmäiseksi työn alle, sillä uuden neulominen kiinnosti enemmän kuin parsiminen. Sitä paitsi ne sukat olivat kaikista lämpimimmät, joten niille olisi varmasti käyttöä kovilla pakkasilla.

Ajatuksena oli neuloa sukkaosa uudestaan kaksiin sukkiin, jotka olin neulonut Nallen marjaretki -langasta (Novita) joskus muutaman viime vuoden aikana. Toisista oli pohja kulunut puhki vain päkiän kohdalta, molemmista sukista. Toisista taas löytyi reiät päkiöiden lisäksi myös kantapäistä. Yhdet sukat aioin vain parsia, jos osaisin, sillä niihin minulla ei olisi ollut oikean väristä lankaa. Ja niitä oli sitäpaitsi parsittu jo aiemminkin. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin neulomaan uusiksi vain toisten marjaretki-sukkien kärkiosat. Toisten marjaretki-sukkien kohdalla päädyin treenaamaan parsimista. Mielestäni parsintajälki ainakin näytti ihan kohtuulliselta, en sitten tiedä miltä ne käytössä tuntuvat. En ole vielä uskaltanut kysyä. 😛

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. :) Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. 🙂 Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! :)

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! 🙂

Uusiakin sukkia tuli tehtyä

Uusia sukkapareja neuloin siis kahdet. Toiset tulivat itselleni, Novitan 7 veljestä Polkka -langasta. Toiset oli tilattu lahjaksi siten, että sukkaosan koko tulisi olla ehkä noin 39-40 ja varsi ei saisi missään tapauksessa painaa eikä kiristää. (Ongelman ratkaisin tekemällä varteen muutaman silmukan enemmän kuin sukkaosaan.) Väritoive oli joku hillitty, sinisen sävyinen ehkä, ja ei välttämättä yksivärinen. Lankojen värejä ei onneksi tarvinnut valita yksin. 😀 Nämä sukat neuloin kaksinkertaisesta Dropsin Fabelista, väreinä yksivärinen tummanharmaa ja liukuvärjätty sini-ruskeakirjava. Harmaa tasapainotti sukkien väriä niin, ettei niistä tullut ihan niin kirjavat kuin Fabelista normaalisti. Ihan mukavan näköset sukista kuitenkin tuli. Ja ilmeisesti heti kerralla oikean kokoisetkin, vaikka hieman sitä jännitinkin etukäteen.
Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat, valmistuivat sopivasti partioleirille!

Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat, valmistuivat sopivasti partioleirille!

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta. Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! :o

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta. Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! 😮

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo (Ruutupipo Drops Karisma -langasta)

Messupipo, eli Elämää  Maaseudulla -messuilla neulottu pipo. Lanka Drops Karisma (molemmat harmaat) ja Novita 7 veljestä (vihreä).

 

Messupipo

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/05/messupipo.html)

Tämä pipo ei ole messupipo siksi, että sitä pidetään messuilla tai varsinkaa messussa, vaan siksi, että se valmistui tänään messuilla. Tai ei ihan kokonaan, mutta neuleosa. Päättelyt ja kirjonnat tein kotona. Logo vielä puuttuu, koska nahkapalat ovat lopussa juuri nyt. Sitä on kyllä onneksi tulossa lisää.

Pihtiputaalla järjestettiin Elämää maaseudulla -messut, ja meilläkin (Pihtiputaan Kiviteos Oy) oli siellä osasto. Eilen oli aika vilkas päivä, mutta tänään oli rauhallisempaa. Varsinkin jäätelön syönnin SM-kisojen, muotinäytöksen ja muiden ohjelmanumeroiden aikaan. Joten onneksi minulla sattui olemaan pipontekele mukana. Pipon neulominen messuilla herätti jonkin verran kiinnostusta. Eräskin mies katseli hetken neulomistani, ja totesi sitten, että hänkin haluaisi oppia tuon taidon. Ja sillä taidolla hän tarkoitti ilmeisesti sitä, että pystyin keskittymään samaan aikaan useampaan asiaan (pipon neulomiseen ja pitsakivien esittelemiseen), hän kun meinasi, että hyvä jos pystyy syömään purkkaa samalla kun kävelee.

Pipon ohje löytyy Novitan Kevät 2013 -lehdestä. Tein pipon pääasiassa Dropsin Karismasta, koska se on hieman pehmeämpää lankaa kuin ohjeen mukainen Novitan 7 veljestä. Tosin vihreät raidat ovat Novitan 7 veljestä -lankaa. Marttojen juhlavuoden erikoisväri, ihanan pirteä vihreän sävy! Lisäksi resorin vaaleamman harmaassa raidassa on Novitan Nallea, heijastinnauhaa ja vielä varmuuden vuoksi myös ohutta heijastinlankaa. Ja kuten kuvista näkyy, heijastin jopa toimii!

Vaaleamman harmaata Karismaa pipoon meni noin 40 grammaa, graffitinharmaata Karismaa meni noin 30 grammaa ja 7 veljestä vihreää ehkä noin 10 grammaa. Pipon pystyraidat on kirjottu ketjupistoilla. Mietin ensin, että tekisinkö pipon kirjoneuleena, mutta päätin kerrankin tehdä ohjeen mukaan.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

Tällainen ruutupipo tällä kertaa.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman harmaan Karisman väriseltä.

(Puhelimen) kameran salamavalo tuo heijastinlangan hyvin esiin. Normaalisti heijastinraita näyttää suunnilleen tuon vaaleamman Karisman väriseltä.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.

Nahkainen logo lisätty 31.5.2014.