Novita Hyvä olo -paita ja housut Drops Baby Merinosta

Novita Hyvä olo -paita ja housut Drops Baby Merinosta

Novita Hyvä olo -paita ja housut valmiina toimitettavaksi asiakkaalle.

 

Novita Hyvä olo -paita ja housut Drops Baby Merinosta

Eräs asiakas kysyi voisinko neuloa hänelle Novitan Hyvä olo -neulesetin, johon kuuluu paita ja housut. Ohjeet neuleisiin löytyvät sekä Novitan verkkosivuilta että Novita 3/2020 Kesäextra -lehdestä. Molemmissa on lankana Novitan Baby Merino. Vertailin langan tietoja Drops Baby Merino -lankaan, ja totesin, että sekä materiaali että sileän neuleen neuletiheys sopisi yhteen Dropsin Baby Merinon kanssa, ainakin minun käsialallani neulottuna. Metrejä Novitan langassa on jonkin verran enemmän, joten laskin metrimäärien perusteella arvion Dropsin Baby Merinon langanmenekiksi. Tarjosin asiakkaalle sekä neuleiden tekemisen ohjeenmukaisilla langoilla (tässä ehtona langan saatavuus ja materiaalikustannukset arviona, mahdolliset toimituskulut asiakkaalle) että vaihtoehtoisesti Dropsin langoista neulottuna (tähän pystyin laskemaan kokonaishinnan arvioimallani lankamäärällä). Asiakas ihastui Dropsin värikarttaan ja tilasi puuterin väriset housut ja tummansinisen paidan. Molemmat S-kokoisina.

Olohousut

Neuloin ensin housut. Lankaa niihin meni noin 420 grammaa, eli hieman enemmän kuin ohjeenmukaisella langalla (ohjeessa lankaa neuvottiin varaamaan 400 g). Neuloin lahkeensuiden taitokset kiinni, ettei tarvitse ommella niitä erikseen viimeistelyvaiheessa. Tarkoittaa siis, että Neulottuani nurjan raidan jälkeen saman määrän kerroksia kuin ennen sitä, taitoin nurjat puolet vastakkain ja poimin luomisreunasta silmukat jotka neuloin yhteen lahkeen yläosan silmukoiden kanssa. Lopputuloksesta tuli mielestäni siisti, luultavasti siistimpi kuin mitä olisin saanut aikaan ompelemalla taitoksen lahkeen sisäpuolelle kuten ohjeessa.

Housuista tuli niin mukavan näköiset että en malttanut olla kokeilematta niitä ennen viimeistelyä. Totesin, että voisin tehdä itsellenikin samantyyppiset olohousut, niin miellyttäviltä ne tuntuivat. Ja niiden neulominen oli myös kivaa ohuehkosta langasta ja sileästä neulepinnasta huolimatta. Rennon malliset housut pysyvät hyvin paikoillaan vyötäröllä olevan nyörin ansiosta. Tarvittaessahan nauhakujaan voisi pujottaa myös kuminauhan, mutta omasta mielestäni tuollainen neulottu nyöri on paremman tuntuinen.

Neuloin housut pääasiassa 3 mm puikoilla, mutta ohjeenmukaiset pienemmillä puikoilla neulottavat kohdat tein 2,5 mm puikoilla.

 

HUOM! Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla!

Novita Hyvä Olo -housut, neulottu Drops Baby Merinosta (väri puuteri, 44).

Novita Hyvä Olo -housut, neulottu Drops Baby Merinosta.

Lähikuvassa lahkeensuu taitettuna.

Lähikuvassa lahkeensuu taitettuna.

Housujen sivuprofiili.

Housujen sivuprofiili.

Lähikuvassa housujen vyötärö ja nauhakuja.

Lähikuvassa housujen vyötärö ja nauhakuja.

Lepakkohihainen paita

Novita Hyvä olo -pusero, lankana Drops Baby Merino (laivastonsininen, väri 13).

Novita Hyvä olo -pusero, lankana Drops Baby Merino.

Paidan lepakkohihojen malli erottuu paremmin tässä kuvassa.

Paidan lepakkohihojen malli erottuu paremmin tässä kuvassa.

Housujen valmistuttua aloitin paidan neulomisen. Paita neulotaan suljettuna neuleena kaula-aukon resorista hihansuihin asti, hihansuiden kohdalla neulotaan pätkä tasona sekä edessä että takana, ja puseron helma neulotaan taas suljettuna neuleena. Sekä lisäykset ennen hihansuita että kavennukset hihansuiden jälkeen tehdään puseron ”sivusaumojen” kohdalla. Lopuksi neulotaan hihansuiden resorit. Neuloin puseron sileäneuleiset osuudet sekä helman resorin 3 mm puikoilla, hihansuissa ja kaula-aukossa käytin 2,5 mm puikkoja. Olisin oikeasti halunnut tehdä myös helman resorin ohuemmilla puikoilla, mutta en mistään saanut tähän hätään 2,5 mm pyöröpuikkoa, ja sukkapuikoilla menee liian hankalaksi noin suuren silmukkamäärän neulominen, joten oli tyydyttävä 3 mm pyöröpuikkoon ja koitettava neuloa mahdollisimman tiukalla käsialalla.

Paitaan meni lankaa noin 375 grammaa (ohjeenmukaisella langalla suositus 350 g). Paita valmistui muistaakseni marras-joulukuun vaihteessa, ja samalla kertaa viimeistelin myös päättelemistä odottavat housut. Ja höyrytin molemmat neuleet, jotta pienet epätasaisuudet neulepinnassa siliävät. Pusero piti lisäksi käsitellä teippiharjalla, sillä olin säilönyt islantilaista villalankaa sen läheisyydessä, ja tummasta sileästä neulepinnasta islantilaislangasta irronneet ”karvat” erottuivat todella selkeästi. Onneksi harjaamisesta oli apua, ja paidasta tuli ihan siistin näköinen.

Drops Wind Down -pusero Merino Extra finesta

Drops Wind Down -pusero Merino Extra finesta

Drops Wind Down -puseron raglansaumoissa on kauniit pitsiraidat.

 

Drops Wind Down -pusero Merino Extra Finesta

Drops Wind Down -pusero on yksi niistä neulemalleista, jotka pääsevät heti ensisilmäyksellä unelmaneulelistalle, eli sille listalle jolla on kaikki ne neuleet, jotka haluan jossain vaiheessa toteuttaa. Tähän neuleeseen ihastuin heti, kun sen ohje julkaistiin pari vuotta sitten (ohje täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=7826&sid=1685&cid=11). Ohjeenmukainen lanka on Drops Merino Extra Fine, ja olinkin haaveillut neulovani itselleni puseron tästä ihanan pehmeästä merinovillalangasta. Hankin langatkin jo valmiiksi, että joskus ehtiessäni pääsen heti neulomaan puseron itselleni. Työlistalle tuli kuitenkin koko ajan uusia neuleita, jotka piti tehdä ensin. Langat odottivat lipaston laatikossa valmiina, ja aina välillä kävin ihailemassa niitä siellä. Ajan myötä aloin kuitenkin epäillä, että onko lankojen keltainen värisävy kuitenkaan oikea tähän puseroon, ja keväällä 2020 päätin, ettei se ole. Neuloin keltaisista langoista Drops Lemon Pie -puseron muunnelman.

Vaaleanpunainen unelma

Loppukesästä keksin haluavani tämän puseron Pohjois-Suomeen ja -Norjaan suuntautuvalle lomamatkalle mukaan, ja värikin oli selvä: Suloinen puuteriroosa (väri 40). Niinpä hankin langat ja aloin neuloa. Ehkä noin viikkoa ennen reissua. Tälläkään kertaa en aikonut tehdä puseroa ihan ohjeen mukaan, tässäkin ongelmana oli alaspäin levenevä malli. Halusin puserosta aika tyköistuvan, joten tein puseron kainaloihin asti ohjeenmukaan, ja kainaloista alaspäin kavensin puseroa vyötäröä varten, ja lisäsin silmukoita taas hieman helmaa kohti. Hihat tein kokonaan ohjetta seuraamatta sen mukaan, mikä tuntui hyvältä. Ohjeenmukaisessa puserossa on 3/4 -pituiset hihat, ja sekä hihansuut että helma on viimeistelty ainaoikein neuleella kuten kaula-aukon reunuskin. Tähän puseroon neuloin täyspitkät hihat ja viimeistelin helman ja hihansuut 2o, 2 n -joustinneuleella.

Puseroa en ehtinyt saada valmiiksi ennen matkaa, helma ja toinen hiha ehtivät valmiiksi, mutta toinen hiha jäi kesken. Päättelin kaikki pääteltävissä olevat langat ja ompelin merkin helmaan sillä toiveella, että jos saisin paidan valmiiksi reissussa. Pusero lähti toki mukaan reissuun, automatkoilla oli hyvä neuloa toista hihaa eteen päin. Siis aina silloin kun ei itse ajanut, tai malttoi olla katselematta maisemia. Tai ei se maisemienkaan katselu aina ollut este neulomiselle, helppoa neulettahan pystyy hyvin neulomaan katsomatta työtä. Muistelisin saaneeni hihan valmiiksi kotimatkalla, ja päättelyt tein kotona matkan jälkeen. Valmis pusero oli kokonaisuutena (väri ja neulemalli) ehkä kaunein villapusero mitä minulla on ikinä ollut – ainakin tähän mennessä. Lankaa puseroon meni ihan vähän alle 450 grammaa ja se on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla. Resorit tein 3 mm puikoilla.

Käyttökokemuksia

Ensimmäistä kertaa pusero oli virallisesti käytössä 12.8.2020, tämän jälkeen sille on ollut kovasti käyttöä. Tykkään käyttää toimistolla neuleita, sillä palelen aika helposti etenkin jos istuu pitkiä aikoja koneen ääressä. Sopivina syyspäivinä villapuseron lisäksi ei tarvitse takkia ulkoillessakaan. Villapusero ei kaipaa pesua niin usein kuin monet muut vaatteet (ellei sitten hanki tahroja puseroon), mutta sen kannattaa antaa levätä ja tuulettua käyttökertojen välillä, niin se pysyy hyvänä.

Itse pesen puseroita ehkä vähän useammin kuin olisi tarve, sillä pusero venyy jonkin verran käytössä (käytänössä helma ja hihat lyhenevät ja levenevät), ja puseron saa parhaiten palautettua alkuperäisiin mittoihinsa kosteana. Tähän voisi auttaa se, että antaisi puseron oikeasti levätä vähintään vuorokauden käyttökertojen välissä. En vain usein jaksa odottaa niin kauan. Pusero säilyy hyvänä pesusta huolimatta, kun muistaa kiinnittää huomiota pariin asiaan: Villalle sopiva pesuaine ja hellävarainen pesu. Dropsin merinovillalangat on käsitelty konepesun kestäviksi (varovainen 40 asteen pesu), mutta itse suosittelen silti pesukoneen käsinpesu- tai villaohjelmaa. Tämä pusero, kuten muutkin luonnonmateriaaleista valmistetut neuleet, nukkaantuu käytössä jonkin verran erityisesti hankaukselle altistuvista kohdista, mutta nukkaharjalla tai vastaavalla puseron saa siistiksi jälleen.

Valmis Drops Wind Down -pusero! Vyötteen ja hihan välissä olevan kukan verran jäi lankaa yli.

Valmis Drops Wind Down -pusero! Vyötteen ja hihan välissä olevan kukan verran jäi lankaa yli.

Tein puseron helmasta hieman lyhyemmän ja tyköistuvamman kuin ohjeessa.

Tein puseron helmasta hieman lyhyemmän ja tyköistuvamman kuin ohjeessa.

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma merinovillasta.

 

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Suunnilleen pari vuotta sitten varasin itselleni keltaista Drops Merino Extra Finea neuloakseni siitä Drops Wind Down -puseron. En kuitenkaan missään vaiheessa ole ehtinyt sitä neulomaan, aina on ollut jotain muuta tehtävänä. Enkä ole ollut ihan varma onko minulla sittenkään käyttöä yksiväriselle keltaiselle neulepuserolle, vaikka väri onkin ihan kaunis. Ja puseron malli myös. Pääsiäisen aikoihin ajattelin vihdoin tyhjentää omaa lankavarastoani näiden kevääseen sopivien keltaisten lankojen osalta ja neuloa niistä itselleni puseron. Wind Down -puseron päätin kuitenkin tehdä jostain neutraalimman värisestä langasta, ja nämä keltaiset päätin hyödyntää Drops Lemon Pie -puseroon, johon keltainen ilman muuta sopii erinomaisesti. Ihan ohjeenmukaista puseroa en kuitenkaan aikonut tehdä, sillä en halunnut alaspäin levenevää puseron helmaa, ja tiesin myös, ettei valkoista lankaa ollut riittävästi (täydennystä tosin on tulossa, mutta en ollut varma ehtiikö täydennyskuorma ajoissa). Niinpä päätin neuloa puseron pääpiirteissään ohjeen mukaan, pienillä omilla muutoksilla. Drops Lemon Pie -puseron ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=8731&sid=1685&cid=11, ohjeenmukainen lanka on Drops Karisma, mutta samaan lankaryhmään kuuluva Merino Extra Fine sopii sen korvaajaksi ilman sen kummempia muutoksia.

Valkoisen langan aiheuttamat muutokset puseroon

Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, joten päätin alkaa neuloa ohjeen mukaan M-kokoista puseroa, ja katsoa miten pitkälle valkoinen lanka riittäisi. Joka tapauksessa puseron helman valkoiset pisteet päätin jättää suosiolla pois, sillä sen lisäksi ettei lanka kuitenkaan riittäisi, ne ovat mielestäni hieman työläitä neuloa, sillä lankajuoksut ovat melko pitkiä (Drops Seiland Jumperin mallista sovelletussa slipoverissa sain siitä nimittäin esimakua). Jos valkoista lankaa jäisi yli kaarrokkeen kuviosta, ajattelin hyödyntää sen tekemällä jonkinlaiset kuviot helmaan ja/tai hihansuihin. Valkoinen lanka riitti kaarrokkeen pääkuvioon hyvin, mutta alkoi osoittaa uhkaavasti loppumisen merkkejä, joten mietin, että jätänkö kaarrokkeen alimman kirjoneulekuvion (ruutupiirros A.5) kokonaan tekemättä, vai mitä teen. Päätin edelleen katsoa kuinka pitkälle lanka riittää, että jos kuvion saisi vaikka puoliksi tehtyä, niin sekin voisi olla ihan kiva. Hihoihin sitä ei kuitenkaan riittäisi, mutta arvelin ettei se haittaa. Lanka riittikin juuri sopivasti kuvion puoliväliin, joten ajattelin jättää kuvion silleen. Löysin kuitenkin vielä yhden pienen jämäerän valkoista merino extra finea, ja sain kuvion tehtyä loppuun saakka. Hihoihin sekään ei kuitenkaan riittänyt. Ja täydennyskuorma ei ehtinyt ajoissa, joten hihoista jäi A.5-kuvio pois.

Muut muutokset

Ohjeenmukainen Drops Lemon Pie -pusero on hieman A-linjainen, eli puseron helma on leveämpi alhaalta kuin kainaloista. Arvelisin, ettei se malli ole paras mahdollinen minulle, joten päätin jättää kahdet viimeiset (pari senttiä kainaloiden alla ja helmassa juuri ennen resoria tehtävät) lisäykset pois. Niiden sijaan kavensin puseroa molemmista kyljistä kolme kertaa neulomalla sekä edessä että takana molemmissa reunoissa 2 silmukkaa yhteen. Noin 10 cm viimeisten kavennusten jälkeen lisäsin 4 silmukkaa (2 molemmissa kyljissä). Helmaresoria varten en lisännyt tai vähentänyt silmukoita, vaan neuloin samalla silmukkamäärällä ohuemmilla puikoilla resorin. Helma sekä sileän neuleen että resorin osalta on hieman pidempi kuin ohjeessa. Lisäksi hyödynsin harmaata lankaa neulomalla resorin viimeisen sentin sillä. Neuloin resorit 6-7 cm korkuisiksi, sillä ne ovat mielestäni mukavan mittaiset.

Hihoista jätin kirjoneuleen kokonaan pois, mutta niihinkin tein 4 viimeistä kerrosta harmaalla langalla. Hihoista neuloin varmaan noin 10 cm ohjeenmukaista pidemmät (hihat saavat mielestäni olla mieluummin liian pitkät kuin liian lyhyet, ja kuvittelen myös, että käteni ovat hieman oletettua pidemmät). Lisäksi kavensin hihoja hieman enemmän kuin ohjeessa. Hihan resorit on tehty 44 silmukalla (ohjeessa 48). Näin sain hihoista itselleni sopivan tuntuiset.

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma

Pusero valmistui noin viikossa, ja siitä tuntui tulevan ihan kiva. Lankaa puseroon meni noin 540 grammaa, josta harmaata on 33 g, valkoista noin 85 g ja loput eli reilu 400 grammaa keltaista. Puseron kaikki resorit on neulottu 3 mm puikoilla ja sileä neule 4 mm puikoilla. Lopuksi viimeistelin puseron silittämällä. Kirjoneulepuserossa tuo keltainen väri ei tunnu ollenkaan niin hallitsevalta kuin mitä arvelin yksivärisessä puserossa sen olevan. Pusero on mielestäni mukavan pirteä ja keväinen, ja arvelen, että sitä tulee vielä tänä keväänä käytettyä (muulloinkin kuin kotona heti puseron valmistuttua ja metsäretkellä seuraavana päivänä), vaikka periaatteessa keskipaksu merinovillalanka tuntuu hieman turhan lämpimältä aurinkoisiin kevätpäiviin. Merinovillalanka on mukavaa neuloa ja se on myös mukava päällä. Mietinkin tässä jo, että minkälaisen puseron tai neuletakin siitä seuraavaksi neuloisin, mutta ehkä taidan kuitenkin jatkaa oman lankavarastoni pienentämistä, ja neuloa vielä näitäkin lankoja aiemmin ostetuista vihreistä Drops Kid Silk -langoista Drops Meredith -kietaisuneuletakin, tai sitten neulon Drops Silver Dream Cardigan -neuletakin Drops Punasta, tai sitten jotain ihan muuta esimerkiksi Novita Rosesta…

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

... ja tuntuu myös!

… ja tuntuu myös!

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Drops Delphos -pusero valmistui juuri sopivasti ennen lomareissua.

 

Drops Delphos -neulepusero Cotton Merinosta

Pitsi- ja kirjoneuleinen Drops Delphos -pusero (ohje täällä!) on ollut to do -listallani jo pitkään. Toivoin ja sain siihen langat (Drops Cotton Merino) syntymäpäivälahjaksi vuosi sitten, ja viime kesänä ehdin aloittaa neuleprojektin tilausneuleiden välissä. En tosin hirveän pitkälle ehdistynyt, mutta ehdin kuitenkin aloittaa alimman kirjoneulekuvion ennen kuin oma projekti piti jättää sivuun tilaustöiden ja myöhemmin  joululahjaneuleiden takia. Jossain vaiheessa joulun jälkeen oli yhtäkkiä sellainen tilanne, ettei ollut yhtään isompaa tilaustyötä tehtävänä (tai siis tilauksessa on parikin puseroa, mutta niitä ei ole voitu vielä aloittaa erinäisistä syistä), joten päätin jatkaa jotain omaa neulettani. Tämän puseron lisäksi keskeneräisenä oli ainakin Drops Santorini Blue -pusero, oma sovellus puuvillaneuletakista (lankana Drops Paris) ja vielä suunnitteluasteella (langat jo odottamassa) ainakin pusero Merino Extra Finesta ja neuletakit Drops Punasta ja Drops Kid-Silkistä.

Jatkoin siis Delphos-puseron neulomista, vaikka olin jo luullut saaneeni vähäksi aikaa tarpeekseni kirjoneuleesta. Pusero edistyi pikkuhiljaa, aina sopivissa väleissä neuloin kerroksen tai kaksi. Yhtäkkiä huomasin olevani puserossa jo melko pitkällä, ja aloin miettiä, että tuleekohan siitä edes sopiva. Jännityksellä kokeilin puserontekelettä, en ollut vielä ihan kainaloissa menossa, mutta muistaakseni vartalo-osan kirjoneulekuviot olivat jo valmiina. Olin tehyt puseroa m-koon mitoilla, 3,5 mm puikoilla, ja huomasin, että siitä tulikin kapeampi kuin ohjeenmukainen (kannattaisi varmaan oikeasti välillä tarkistella neuletiheyttä). Onneksi puserosta vaikutti kuitenkin tulevan ihan sopivan oloinen, sellainen rento, mutta ei liian löysä.

Pusero mukaan lomalle

Helmikuun loppupuolella siskoni sai ylipuhuttua minut mukaansa lomareissulle ja varasimme maaliskuun alkuun matkan Teneriffalle. Päätin yrittää neuloa puseron valmiiksi ennen matkaa, sillä arvelin sen olevan aika mukava matkustuspuserona. Jatkoin neulomista, vaikka en ollutkaan ihan varma toteutuuko reissumme, kun uutisia tuli ensin Calima-hiekkamyrskystä (joka sulki kaikki Kanarian lentokentät) ja sitten koronaviruksesta (joka sulki yhden Teneriffalaisen hotellin). Hiekkamyrsky onneksi tosiaan ehti loppua ja koronaviruskaan ei tuntunut siinä vaiheessa levinneen muualle Teneriffalle, joten pääsimme matkalle. Ja sain puseron valmiiksi!

Drops Delphos -pusero valmiina! Ja vielä pari tuntia aikaa lähtöön!

Drops Delphos -pusero valmiina! Ja vielä pari tuntia aikaa lähtöön.

Maanantai-iltana ennen lähtöä vielä viimeistelin puseron silittämällä ja muistaakseni neuloin kaula-aukon reunuksen valmiiksi. Valkoista lankaa puseroon meni aika tarkalleen 400 grammaa ja vaaleanpunaista noin 40 grammaa.

Seuraavaksi jännitti tietenkin taas, että minkähänlainen puserosta oikeasti tuli. Eritysesti jännitin puseron yläosan kokoa, sillä ohjeenmukaiset mitat tuntuivat minusta erilaisilta, kuin mitä olin aiemmin tehnyt omiin neuleisiini. Olin muistaakseni kokeillut puseroa vielä uudestaan ennen hihojen kiinnittämistä, ja silloin jo huomasin, että yläosa tuntui hieman jännältä. Silittäminen onneksi hieman vaikutti yläosaan, ja puserosta tuli kuin tulikin ihan mukavan tuntuinen. Vaikka tosiaan siinä maanantaina vielä mietin mitä puen matkalle päälle, jos puserosta ei tulekaan hyvää. Meillä oli nimittäin aika pitkä lähes yhtäjaksoinen matkustaminen luvassa, joten vaatteiden piti olla todella mukavat päällä. Matkustimme ensin linja-autolla yöllä lentokentälle, jossa oli kolme tuntia aikaa ennen lennon lähtöä, ja sitten vielä se arvioitu 6,5 tuntia matkustamista lentokoneessa.

Jännitystä matkoihin

Ihan ilman kommelluksia nämäkään matkat eivät tosin menneet, sillä mennessä jouduimme odottamaan linja-autoa yli puoli tuntia ja sitten piti vielä vaihtaa bussia kaksi kertaa matkalla, ensin Viitasaarella ja sitten Jyväskylässä. Onneksi Jyväskylässä olisi ollut aikataulun mukaan niin pitkä pysähdys, että pääsimme kai suunnilleen aikataulussa jatkamaan matkaa lentokentälle. Takaisin tullessa jouduimme tekemään välilaskun Ranskan Bordeauxiin sairaustapauksen vuoksi ja lentomme tuli Helsinkiin noin kaksi tuntia aikataulusta möhässä. Omaan aikatauluuni tämä tosin sopi hyvin, sillä muuten minulla olisi ollut aika pitkä odotusaika ennen bussin lähtöä. Nyt en siis joutunut tappamaan aikaa kentällä tylsistyneenä bussia odotellen, vaan kerkesin juuri sopivasti syödä iltapalan ja pestä hampaat jne rauhassa ennen bussin tuloa.

Huomasin näiden matkojen aikana puseron todella mukavaksi päällä, Cotton Merino -lanka taitaa olla aika täydellinen materiaali tällaiseen neuleeseen. Se on todella pehmeä ja muutenkin miellyttävän tuntuinen iholla. Langasta on myös mukava neuloa. Pusero oli todella hyvä matkustusvaatteena ja tulipa sitä käytettyä lomallakin ainakin yhtenä iltana – se ei ollut liian kuuma, mutta lämmitti kuitenkin auringon laskettua ja illan hieman viilentyessä (eli varmaan noin 20 asteeseen). Puseron kaula-aukko on aika iso, ja mietin ensin puseron yläosan tekemistä uudelleen tai ainakin kaula-aukon reunuksen pienentämistä esimerkiksi tekemällä siihen toisenkin pitsikerroksen. Toisaalta pusero on kuitenkin ihan mukava joten en ainakaan vielä ole tehnyt sille mitään muutoksia. Voi olla että jossain vaiheessa teen kaula-aukon päättelykerroksen uudestaan hieman tiukempana, ja katson kuinka paljon se vaikuttaa kaula-aukon kokoon.

Pusero on todella mukava päällä, tulee varmasti käytettyä muulloinkin kuin lomalla.

Pusero on todella mukava päällä, tulee varmasti käytettyä muulloinkin kuin lomalla.

Islantilaisneule tilaustyönä Drops Karisma -langasta

Islantilaisneule tilaustyönä Drops Karisma -langasta

Islantilaisneule mittatilaustyönä. Lankana Drops Karisma.

 

Islantilaisneule tilaustyönä Drops Karisma -langasta

Tämä islantilaisneule on neulottu mittatilaustyönä asiakkaan toiveiden mukaan. Puseron malli on muokattu Kalastajan vaimon islantilaisneuleesta, asiakkaan toiveesta puseron helmaan ja hihansuihin neulottiin 8 cm joustinneuleresorit ja kaulus ei ole kovin korkea. Sivuhalkiot jätettiin pois. Asiakas halusi puserosta konepesun kestävän, joten langaksi valikoitui Drops Karisma. Kalastajan vaimon puserossa lankana oli Viking of Norwayn Maya Alpaca, ja blogitekstissä mainittiin Drops Brushed Alpaca Silkin olevan samantapainen lanka. Oma arvioni on kuitenkin, että Dropsin langoista Air tai Melody voisivat olla lähimmäksi samanlaisia, sillä Brushed Alpaca Silk on ohuempaa – en tosin ole ”livenä” tutustunut tuohon Maya Alpacaan. Karisma on huomattavasti ohuempaa kuin 7 mm puikoilla neulottava Maya Alpaca, mutta sehän ei ole ongelma, jos silmukkamääriä pystyy soveltamaan.

Kalastajan vaimon ohjeessa ei ollut valmiin neuleen mittoja ollenkaan, joten laskin arvion langan vyötteessä olevan silmukkamäärän ja ohjeen silmukkamäärän perusteella ja sovelsin sen Karismalle. Aloin neuloa puseroa näillä tiedoilla hieman paksummilla puikoilla kuin mitä yleensä Karismalla käyttäsin, jotta puserosta saadaan laskeutuva. Huomasin kuitenkin hyvin pian, että puserosta tulee todennäköisesti aivan liian suuri, vaikka asiakas halusikin vähän ylisuuren puseron. Pyysin siis asiakkaan sovittamaan puseron tekelettä, ja totesimme, että ainakin 10 senttiä saisi ympärysmittaa pienentää. Samalla tarkastelimme muitakin mittoja. Tämän jälkeen pääsin aloittamaan puseron tekemisen alusta.

Tällä kertaa ympärysmitasta tuli asiakkaan toiveiden mukainen ja kun pituutta oli tarkasteltu vielä yhden ylimääräisen kerran, sai senkin sopivaksi. Vartalo-osa on neulottu kokonaan samalla silmukkamäärällä (184 s) ja sen ympärysmitta on noin 100 cm. Hihansuut ovat asiakkaan toiveesta aika tiukat, ne on neulottu suljettuna neuleena alhaalta ylöspäin. Lisäykset on tehty kerroksen alussa ja lopussa (kainalossa silmukoita 60). Hauska yhteensattuma on se, että kun kaikki kappaleet yhdisti yhdelle pyöröpuikolle, silmukkamäärä oli suoraan sopiva kirjoneulekuviolle (184+60+60 =304 silmukkaa -> 38 mallikertaa)!

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla!

Islantilaisneule välisovituksessa. Tämän jälkeen kaula-aukkoa fiksattiin vielä pari kertaa.

Islantilaisneule välisovituksessa. Tämän jälkeen kaula-aukkoa fiksattiin vielä pari kertaa.

Valmis islantilaisneule lähti asiakkaalle juuri ennen itsenäisyyspäivää.

Valmis islantilaisneule lähti asiakkaalle juuri ennen itsenäisyyspäivää.

Kaula-aukko aiheutti vähän päänvaivaa

Vähän etukäteen jännitin, että miten kirjoneulekuvio sopii vaihdetulle langalle korkeutensa puolesta, mutta karrokkeesta tulikin juuri sopivan korkuinen. Kaula-aukon kanssa sitten tulikin säätöä hieman enemmän, sillä ohuemmalla langalla silmukkamäärä oli tietenkin paljon suurempi kaarrokkeen jälkeen kuin mitä ohjeenmukaisella langalla olisi tullut, joten kaula-aukon resoria ei ihan suoraan voinut alkaa tekemään. Asiakas toivoi, että valkoista neuletta olisi ollut hieman korkeammin ennen resoria, mutta kun kokeilimme pariinkin eri kertaan sellaista, tuntui puseron kaarrokekuvio asettuvan väärään kohtaan. Lopuksi päädyimme radikaaliin ratkaisuun ja kavensin nopeasti heti kaarrokkeen jälkeen ja neuloin resorin siis melkein heti kaarrokkeen jatkoksi. Näin kaula-aukon sai toimimaan parhaiten. Tässä viimeisessä vaihtoehdossa ei myöskään tehty niskaosan korotusta, mikä oli ainakin yhdessä välivaiheessa kokeilussa.

Pusero on neulottu pääasiassa 4,5 mm puikoilla, mutta resoreissa käytin 3,5 ja 4 mm puikkoja. Päävärinä on vaalea helmenharmaa (72) ja kaula-aukossa luonnonvalkoinen (01). Kaarrokkeessa on lisäksi beigekirjavaa (54) ja tummaa sinivihreää (37) Karismaa. Harmaata lankaa meni 450 g, valkoista 50 g, beigekirjavaa noin 45 g ja sinistä noin 25-30 grammaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hihan sisäpituus oli 48 cm, ranteen ympärys noin 18 cm ja hihan yläreunan ympärys noin 32 cm. Puseron pituus kainalosta helmaan oli alun perin suunniteltu noin 45 cm pituiseksi, mutta jollain sovituskerralla sekä hihan sisämittaa että helman pituutta kasvatettiin hieman. Valmiin puseron helma taisi olla noin 50 cm pitkä kainalosta alaspäin. Kaula-aukon resori on noin 4 cm korkea. Viimeistelin puseron silittämällä (mahdollisimman matala lämpö ja paljon höyryä).

HUOM!

Kirjasta Islantilaisia neuleita (toim. Védís Jónsdóttir) löytyy hyvä ohje lähes samanlaiseen neulepuseroon (Riddari). Tarjosin vaihtoehdoksi kirjan neuletta, mutta asiakas halusi mieluummin tuon Kalastajanvaimon blogista löytyneen puseron kaltaisen neuleen. Tätä esittelyssä olevaa neuletta ei ole siis neulottu kirjan ohjeen mukaan.