Novita Joulukalenterisukat 2017 Drops Fabelista

Novita Joulukalenterisukat 2017 Drops Fabelista

Novita joulukalenterisukat 2017 kaksinkertaisesta Drops Fabelista.

 

Novita Joulukalenterisukat 2017

Eräs asiakas kysyi pystynkö neulomaan tilauksesta hänelle Novitan vuoden 2017 joulukalenterisukat, joiden ohje on siis nimensä mukaisesti julkaistu vuonna 2017 joulukalenterityyliin. Tietenkin lupasin neuloa sukat hänelle, ja yhteistuumin päätimme vaihtaa ohjeenmukaisen Novita 7 veljestä -langan Dropsin Fabeliin. Oman kokemukseni mukaan Fabel kaksinkertaisena sopii hyvin 7 veljestä -langan korvaajaksi. Väri sai olla luonnonvalkoinen, mikä ohjeessakin taisi olla. Ohje löytyi aiemmin Novitan nettisivuilta (täältä: https://www.novitaknits.com/fi/2017-christmas-calendar-socks-novita-7-veljesta/ohjeet), mutta sivujen uudistamisen myötä en ole enää ohjetta löytänyt. Onneksi kerkesin neuloa sukat valmiiksi asti ennen sivujen uudistumista! Sukat valmistuivat elo-syyskuun vaihteen tienoolla.

Koon 38 sukkiin medium-varrella meni lankaa noin 165 grammaa. Sukat oli mukava neuloa, sillä missään vaiheessa ei päässyt kyllästymään. Lähes jokaisessa ”luukussa” oli erilainen neulekuvio, ainoastaan sukan jalkaterän päällä toistui sama kuviomalli hieman pidempään. Neuloin molemmat sukat yhtäaikaa, mutta en tällä kertaa magic loop -tekniikalla vaan ihan vain kaksilla samankokoisilla sukkapuikoilla.Tästä johtuen minulla on nyt yhden tai kahden vähän isomman jämäkerän asemesta 4 pientä jämäkerää lankaa. Se ei onneksi kuitenkaan ole kovin iso ongelma, yhteensä 4 aloitettua kerää lankaa sukkiin olisi joka tapauksessa mennyt.

 

Kuva valmiista sukista ja omia huomioita

Novita Joulukalenterisukat 2017

Novita joulukalenterisukat vuodelta 2017. Neulottu kaksinkertaisesta Drops Fabelista loppukesällä 2020.

En ole ihan varma johtuiko ohjeesta vai käsialasta vai vaihdetusta langasta, mutta ainakin kantalappuun ja jalkaterän osaan piti mielestäni neuloa hieman enemmän kerroksia, kuin ohjeessa oli, jotta sukista tulisi oikean kokoiset. Muuten en poikennut ohjeesta, tein kuviomalleja pääasiassa perusohjeen mukaisen määrän. Jossain vaiheessa huomasin, että ohjeessa sanallinen ohje ja kuvassa oleva lopputulos näyttivät hieman poikkeavan toisistaan. Olisi varmaan pitänyt neuloa ruutukaavion mukaan omalla tyylillä, mutta sanallista seuraamalla pysyi paremmin kärryillä missä kohtaa olin menossa, joten noudatin sitä. No, eipä tuo taida kovin hirveästi lopputuloksessa näkyä, jälkeenpäin ajateltuna jotkin 3 silmukan kavennukset vain olisi ehkä kannattanut tehdä erilailla kuin sanallisessa ohjeen selityksessä neuvottiin.

Mielestäni sukat ovat kauniit, mutta itselleni en ainakana täsmälleen samanlaisia tekisi. Näissä on minun makuuni vähän liian monta erilaista kuviota yksiin sukkiin, vaikka kuviot kauniita ovatkin. Nypytkään eivät näissä sukissa tuntuneet niin työläiltä kuin edellisessä neuleessa (Klompelompe Tilda -mekko) Tilaaja ei ole vielä päässyt näkemään sukkia (paitsi kuvassa), joten toivottavasti ne ovat hänelle sopivat ja muutenkin mieluisat!

 

(Magic loop -tekniikasta löytyy infoa esimerkiksi Garnstudion ohjevideoissa täällä: https://www.garnstudio.com/video.php?id=120&lang=fi, tai Novitan neulekoulussa täällä: https://www.novitaknits.com/fi/neulekoulu/kahdet-sukat-kerralla-magic-loop-tekniikalla.)

Klompelompe Tilda-kesämekko Drops Muskatista

Klompelompe Tilda-kesämekko Drops Muskatista

Klompelompe Tilda-kesämekko, neulottu ohjeesta poiketen Drops Muskatista.

 

Klompelompe Tilda-kesämekko Drops Muskatista

Toisena Klompelompe Kesälapset -kirjan ohjeista toteutukseen pääsi Tilda-kesämekko, jonka lupasin neuloa veljentyttärelle kesällä syntyvän pikkusisaruksen ristiäisiin. Ohjeenmukainen lanka olisi ollut KlompeLOMPEn oma Tynn Merinoull, joka on paksuudeltaan suunnilleen vastaava, kuin Dropsin A-ryhmän langat. Langaksi kuitenkin valikoitui Drops Muskat, joka B-ryhmän lankana on hieman paksumpi kuin ohjeenmukainen. Vähän siis ohjen silmukkamääriä piti soveltaa, mutta on ihan mukava välillä päästä suorittamaan myös pientä aivojumppaa neulomisen ohella. Mekko on neulottu noin 4 vuotiaan ympärysmitalla ja noin 6-vuotiaan pituudella. Helmasta tein vielä 6-vuotiaan kokoakin pidemmän, sillä neiti on aika pitkä ikäisekseen, ja mekko taas tuntui aika lyhyeltä.

Klompelompe Tilda -mekko neulotaan ylhäältä alaspäin, joten helman pituus oli helppo säätää sopivaksi. Mekon helmaa neuloessa totesin, että jos saisin valita yhden neuleasian, joka jätettäisiin pois kaikista tulevista neuleohjeista, se olisi nyppy. Niin työläältä niiden neulominen tuntui, varsinkin ennen kuin hoksasin, ettei neuletta tarvitse kääntää joka välissä, jos nypyn silmukat neuloo vasemmalta oikealle nurjan puolen kerroksilla. Pitäisi varmaan opetella ihan oikeasti neulomaan myös vasemmalta oikealle, luulisin ainakin neuloneeni ne hieman ”mutkan kautta”, kun en jaksanut kunnolla miettiä miten ne helpoiten saisi tehtyä. Valmiissa työssä nypyt olivat kuitenkin niin somat, että neulomisen työläys ei enää haitannutkaan niin paljoa. (Nytkin puikoilla on neule, johon on muutamia nyppyjä saanut neuloa – vaikka taisinkin kuukausi sitten uhkailla, että en vähään aikaan suostu neulomaan niitä!)

Uudenlainen päättelytapa

Mekko on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla, hihansuiden ja kaula-aukon reunuksissa käytin 3 mm puikkoja. Mekon helman silmukat pääteltiin hauskalla putkimaisella (i-cord) neuleella, johon löytyy norjankielinen ohjevideo www.klompelompe.no -sivustolta. Katsoin sen tietenkin, vaikka kirjassa kyllä on hyvä sanallinenkin ohje päättelyyn. Norjankieli on mielestäni jotenkin hauskaa, joten sen vuoksi halusin katsoa videon ja kokeilla kuinka hyvin sitä ymmärtää keskinkertaisella kouluruotsilla ja jonkin verran norjankielisiä neuleohjeita selanneena. Hyvin neulontatekniikasta pääsee jyvälle, vaikka kieltä ei osaisikaan, videolta paljon paremmin kuin sanallisesta (vieraskielisestä) ohjeesta. Oli mukava kokeilla taas uudenlaista päättelytapaa. I-cord -tekniikalla olen kyllä neulonut paljonkin nauhoja, mutta silmukoiden päättelyyn en ollut sitä koskaan aikaisemmin käyttänyt. Reunasta tuli todella siisti, joten todennäköistä on, ettei tämä kerta kuitenkaan jäänyt viimeiseksi.

Lankaa mekkoon meni noin 385 grammaa. Mekon kokonaispitudeksi tuli noin 62 cm. Ohjeenmukainen 4-vuotiaan mekon pituus olisi ollut 49 cm ja 6-vuotiaan 55 cm. Hieman kiiltävä puuvillalanka sopi juhlamekon materiaaliksi oikein hyvin, ja tuntui olevan myös ihan mukava päällä, sillä neiti viihtyi koko päivän uudessa mekossaan (sen jälkeen kun hänet oli saatu suostuteltua pukemaan se päälleen – siinä ilmeisesti auttoi, että ehdotettiin, että lainataan mekkoa serkkutytölle, jos hän ei itse halua pukeutua siihen). Mekko valmistui hyvissä ajoin heinäkuun loppupuolella, ja ristiäispäiväksi osui hieno ja lämmin elokuinen hellepäivä, joten mekon materiaalilla oli aika paljon merkitystä mukavuuteen. Mekko sai paljon kehuja, ja vähän harmitti, etten tullut ottaneeksi mekosta edustuskuvia enää juhlissa. Se nimittäin pääsisi paljon paremmin oikeuksiinsa kuvattuna käytössä kuin henkarissa roikkumassa.

Klompelompe Tilda -mekko Muskatista.

Klompelompe Tilda -mekko Muskatista.

Ohje on kirjassa Klompelompe Kesälapset.

Ohje on kirjassa Klompelompe Kesälapset.

Toiseen hihaan ompelin pienen koristemerkin, jonka sain joskus aikoinaan tilaajalahjaksi. Viimein muistin hyödyntää!

Toiseen hihaan ompelin pienen koristemerkin, jonka sain joskus aikoinaan tilaajalahjaksi. Viimein muistin hyödyntää!

Aarrekätköstäni löytynyt viimeinen tällainen sydännappi sai arvoisensa neuleen.

Aarrekätköstäni löytynyt sydännappi sai arvoisensa neuleen.

Lähikuvassa nyppyjä.

Lähikuvassa nyppyjä.

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Drops Catch the Wind -puseron hihat ovat kaunista pitsineuletta.

 

Drops Catch the Wind -pitsipusero Drops Safranista

Ihastuin tähän puseromalliin heti kun se julkaistiin 2020 kevät-kesämallistosta. Lisäsin neuleen suosikkilistalleni (ohje löytyy täältä!), mutta en ajatellut että toteuttaisin sitä kovinkaan pian. Viimeisimmän lankatäydennyskuorman mukana tuli kuitenkin painettuja mallistoesitteitä, ja siellä on iso kuva puserosta, joka vain lisäsi intoa kyseisen puseron neulomiseen. Siinä oli myös tulossa sopiva väli itselleni neulomiseen parin (eri) veljentyttären neuleen välissä. Klompelompe Pitsipitkikset olivat valmistumassa, ja samasta kirjasta löytyvän mekon neulomista varten tarvitsi valita lanka ja tarkistaa neiti 3,5-vuotiaan mitat (mekosta tulossa esittely myöhemmin – nyt se on vielä puikoilla). Pohdin siis tovin neulonko puseron luononnvalkoisena vai vaaleanpunaisena, sillä tuo Drops Safranin aavikkoruusu-värisävy on niin houkutteleva. Päädyin kuitenkin valkoiseen – arvelin sen olevan monikäyttöisempi.

Ohjeeseen paremmin perehdyttyäni yllätyin vähän helman levenemisestä, ja koska edelleen epäilen levenevän puseron sopivuutta itselleni, päätin muokata ohjetta helman osalta. Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, ja pohdin hetken aloittaisinko paidan M- vai L-koossa, jotta siitä tulisi istuva sekä ylhäältä että rinnan kohdalta. Valitsin L-koon, että pusero on sopiva rinnanympäryksestä ilman mitään temppuja. Kaula-aukon kokoa voi tarvittaessa vähän säätää kiristämällä sen jälkikäteen langan avulla pienemmäksi. Jälkeen päin ajatellen olisi ehkä voinut tehdä tuon kaula-aukon ainaoikein reunuksen 2,5 mm puikoilla, mutta nyt tein ainoastaan hihan reunukset niillä. Muutoin pusero on neulottu kokonaan 3 mm puikoilla.

Omat muutokset ja huomiot ohjeesta

Ohjetta oli mielestäni helppo noudattaa, pitiskuvionkin oppi yllättävän nopeasti. En yleensä jaksa merkkailla lisäyskohtia neuleeseen, ja en tehnyt niin tässäkään tapauksessa, kyllä ne näin selvissä kohdissa muistaa muutenkin. Kainaloihin asti pusero on siis neulottu täysin ohjeen mukaan, kainaloiden jälkeen tein vielä yhdet ohjeenmukaiset lisäykset, mutta loppuosa on vähän sovellettua. Kavensin neuletta muutamia kertoja rinnan alta, ja neuloin loppuosan helmasta suorana. Kyljissä olevia pitsikuvioita neuloessa joiduin hieman pähkäilemään ohjeen kanssa, sillä näytti että A4-ruutupiirroksen puolivälissä on virhe. Ensimmäisessä kavennuskohdassa puuttui langankierrot. Silmukkamäärät eivät täsmänneet ilman niitä, joten tein kierrot, ja ajattelin kysyä niistä myöhemmin ohjeen kommenteissa. Kysyminen kuitenkin unohtui, ja paidan valmistuttua huomasin, että joku muu olikin jo kysynyt asiasta. Ohje on nyt korjattu, joten niistä ei tarvitse enää huolehtia.

Neuloin helmasta hieman pidemmän kuin missään ohjeen koossa olisi ollut, jotta saan puserosta mieluisamman mittaisen itselleni. Lankaa puserooni meni 215 grammaa. Kaula-aukkoa piti tosiaan hieman kiristää, jotta se ei lerpata niin paljoa. Ei se haittaisi, vaikka se olisi vieläkin aavistuksen tiukempi, mutta aika kiva siitä tuli. Ja helpompi tosiaan tehdä näin, kuin että vaihtaisi puseron kokoa kesken neulomisen tai keksisi muita kommervenkkejä yläosan istuvuuden parantamiseksi. En tiedä kuinka paljon tilanteeseen olisi vaikuttanut, jos olisin neulonut kaula-aukon reunuksen ohuemmilla puikoilla.

Koska lankaa oli vielä reilusti jäljellä, mietin ensin teenkö hihoista hieman pidemmät. Päädyin kuitenkin tekemään ohjeenmukaisen mittaiset, sillä hihat ovat aika väljät, ja ajattelin, että ne saattaisivat olla vähän hassut pidempinä. Tällainen minihihainen pusero on sitä paitsi mukavan kesäinen. L-koosta johtuvan väljyyden vuoksi neuloin reunukset hihoihin 2,5 mm puikoilla, ja sain hihoihin näin aavistuksen puhvihihamaisuutta. Viimeistelin puseron kosteiden pyyhkeiden välissä, pitäisi ehkä silittää se, sillä helman reunus tahtoo hieman kiertyä.

Valmis pusero

Tavoilleni uskollisena itselleni neulottu pusero jäi joksikin aikaa odottamaan ennen kuin päättelin langat ja ompelin merkin paikoilleen – tuttuun paikkaan vasemmalle puolelle puseron helmaan. Jostain syystä tuo päättely ei vain yhtään ole minun juttuni, onneksi tässä mallissa ei ollut kovin paljon pääteltäviä lankoja. Tässä taisi myös hieman mietityttää, että pidänkö puserosta loppujen lopuksi vai en. Ja että onko tuollainen puuvillalangasta neulottu lyhythihainen pusero millekään säälle oikein sopiva – onko se kuumalla ilmalla liian lämmin, mutta viileämmällä liian kylmä? Lopulta kuitenkin viimeistelin puseron ja se valmistui kesäkuun alussa.

Jonkin aikaa (varmaan viikon verran),  ihailin puseroa henkarissa ennen kuin uskaltauduin pukemaan sen oikeasti päälleni. Toki olin ennen viimeistelyä tarkastanut pariinkin kertaan, että se on sopiva, mutta sovituskertoja ei lasketa. Pusero on mukavan tuntuinen päällä, eikä edes kovin pahasti läpinäkyvä pitsineuleesta ja väristä huolimatta. Parin käyttökerran kokemuksella ainakin toimistossa se on ihan hyvä neule myös hellesäällä. Viileämpiä päiviä tässä viime aikoina ei ole oikein ollut, joten sitä puolta ei vielä ole pystynyt testaamaan. Mutta kaikenkaikkiaan siis oikein mukavan tuntuinen neule, muitakin (kesä)neuleita Safranista voisi siis hyvin tehdä. Ehkä en kuitenkaan ihan samanlaista puseroa tee tuosta vaaleanpunaisesta Safranista, mutta syynä ei ole se, etten pitäisi tästä puserosta, vaan se, että mallistossa on niin paljon muitakin sellaisia neuleita jotka haluan neuloa, etten viitsi tehdä itselleni kahta samanlaista. Yksi takkimallinen neule erityisesti kiinnostaisi, katsotaan joko tälle kesälle ehtisi puikoille toinenkin Safran-neule.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

Drops Catch the Wind -pusero näyttää kivalta henkarissa.

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Hihojen ja kylkien pitsikuvioista huolimatta pusero ei mielestäni ole häiritsevän läpinäkyvä.

Kesäinen toimistoasu.

Kesäinen toimistoasu.

Klompelompe Pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Klompelompe Pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Klompelompe pitsipitkikset – ohje kirjassa Klompelompe Kesälapset.

 

Klompelompe pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Sain syntymäpäivälahjaksi uusimman Klompelompe-kirjan (Klompelompe Kesälapset), ja sieltähän löytyi taas paljon mukavia ohjeita, joita olisi kiva päästä neulomaan. Ohjeita on siis tietenkin helmikuusta asti ihailtu, erityisesti niiden ystävien kanssa, joilla on pieniä lapsia. Nuorin kummityttöni sai ensimmäiseksi kunnian päästä koekaniiniksi uuden kirjan neuleille. Hänelle päätettiin tehdä somat pitsipitkikset kirjan ohjeen mukaan, mutta tietenkin oman lankakaupan valikoimista löytyvistä langoista. Dropsin A-ryhmän langat ovat suunnilleen samanpaksuisia, kuin ohjeenmukainen KlompeLOMPE Tynn Merinoull, joten langaksi valikoitui vastaavantyyppinen Drops Baby Merino.

Klompelompe pitsipitkikset neulotaan alhaalta ylöspäin suljettuna neuleena. Lahkeensuiden silmukat luodaan hieman normaalista poikkeavalla tavalla, jotta saadan soma nirkkoreunus. En ollut koskaan aiemmin luonut silmukoita tällä tavalla, mutta onneksi kirjassa on hyvä ohje. Silmukoiden luomistapa on jonkin verran normaalia hitaampi, mutta valmis reunus oli todella sievä. Lahkeissa lisätään silmukoita tasaisin välein lahkeen sisäsivulla, ja samalla neulotaan simppeliä pitsineuletta. Kun lahkeet olivat riittävän pitkät, niiden väliin luotiin sekä eteen että taakse 8 silmukkaa, ja vaihdettiin sileään neuleeseen. Lahkeet neuloin sukkapuikoilla, mutta tässä vaiheessa siirryin pyöröpuikkoon. Sekä edessä että takana tehtiin muutamia kavennuksia, ja ihan housujen yläosassa neulottiin takaosan korotus lyhennetyillä kerroksilla. Lopuksi neulottaan vielä kapea resori, joka taitetaan sisäpuolelle kuminauhakujaksi. Ohje oli mielestäni hyvä ja selkeä, ja pitkikset valmistuivat nopeasti. Näitä voisi hyvinkin tehdä enemmänkin. Ehkä itsellekin.

Neuloin housut 6-12 kk ja 2 v kokojen välimuodoksi, kummitytön mittojen ja pienen kasvunvaran mukaan. Lankaa meni noin 85 grammaa, ohjeenmukaista lankaa neuvottiin varaamaan 100 g 6-12 kk kokoon ja 150 g 2-vuotiaan kokoon. Pääasiassa käytin tähän neuleeseen 3 mm puikkoja, mutta resorin tein 2,5 mm puikoilla. Viimeistelin pitkikset levittämällä ne siliämään kosteiden pyyhkeiden väliin yön ajaksi. Pitsipitkiksiä sovitettiin kerran ennen kuin neuloin vyötäröosan loppuun saakka. Kummityttö tuntui jo sovitettaessa olevan innoissaan uusista housuista, ja myös hänen äitinsä vaikutti tyytyväiseltä. Valmiit housut ilahduttivat tietenkin vielä enemmän, minäkin olin iloinen, kun neule sai niin hyvän vastaanoton. Ilmeisesti toukokuun alussa valmistuneet housut ovat olleet aika kovassa käytössä, ja kummityttö tykkää erityisesti pitsineuleen rei’istä.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Klompelompe Pitsipitkikset kirjan Klompelompe Kesälapset ohjeella.

Klompelompe Pitsipitkikset kirjan Klompelompe Kesälapset ohjeella.

Näissä pitkiksissä logo on vyötärönauhassa takana.

Näissä pitkiksissä logo on vyötärönauhassa takana.

Juuri päiväunilta herännyt kummityttö tuntui ilahtuvan valmiista pitsipitkiksistä.

Juuri päiväunilta herännyt kummityttö tuntui ilahtuvan valmiista pitsipitkiksistä.

Tässä vielä pitkikset oikeasti käytössä.

Tässä vielä pitkikset oikeasti käytössä.

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Drops Neptunia Socks -pitsisukat neuloin Novita Nalle -langasta ja joustinneulesukat Drops Fabelista.

 

Drops Neptunia Socks ja joustinneulesukat

Lomareissujen ja koronasuositusten vuoksi en ollut nähnyt mummoa ja pappaa koko maaliskuun aikana, mutta halusin tervehtiä ja ilahduttaa heitä jotenkin, joten neuloin heille villasukat. Tiesin papalle mieluisan sukkavärin olevan musta tai muu tumma väri, joten päätin neuloa hänen sukkansa mustasta Drops Fabel -langasta. Mummon ”toiveväristä” oli vaikeampi päästä selvyyteen, varsinkin kun en halunnut kysyä asiaa häneltä itseltään. Itse pidän yleensä eniten punaisesta (ja sattumoisin minulla oli kotona oikein kauniin sävyistä punaista Novita Nalle -lankaa), joten päätin neuloa mummon sukat siitä. Saisinpa taas vähän omaa lankavarastoa hyödynnettyä.

Katselin Garnstudion sivuilta sukkamalleja, ja löysinkin sieltä kauniin sukkamallin mummon sukkiin. Drops Neptunia Socks -pitsisukkien ohje löytyy täältä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4962&cid=11. Papan sukat taas päätin neuloa ”omasta päästä”, sillä Garnstudion ohjeista ei löytynyt yksiäkään sopivan näköistä varpaista aloitettavia sukkia. Koronasuositusten vuoksi tosiaan en voinut käydä sovittamassa sukkia heille (ja yllätyksen pilaamista peläten en voinut varmistaa tarkkoja jalkojen mittoja etukäteen), joten vein heidän kuistilleen sukkapaketin ja lupasin pienentää tai suurentaa sukkia tarpeen mukaan.

Drops Neptunia -sukat Novitan Nallesta

Novita Nalle on aavistuksen paksumpaa kuin Drops Fabel, mutta langanvaihto onnistui silti ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Tiesin mummon jalan kooksi noin 37-38, joten koon valinta ei ollut ongelma. Muistan erään iäkkäämmän asiakkaan toivoneen sukista mieluummin vähän liian löysiä kuin ihan tiukkoja, joten tämän huomioiden otin näihin sukkiin silmukkamäärän 38/40 -koosta ja jalkapohjan pituuden tein kokojen 35/37 ja 38/40 välimuodoksi. Neptunia-sukat aloitetaan varresta, joten pyrin myös kiinnittämään huomiota siihen, ettei silmukoiden luomisreunasta tule liian tiukka. Käytin silmukoiden luomiseen 4 mm puikkoja,

vaikka neulomalla luodut silmukat eivät mielestäni kiristäkään yhtä helposti kuin ns. perinteisellä tavalla luodut silmukat. Muuten neuloin sukat 3 mm puikoilla, ja niistä tuli mielestäni juuri sen kokoiset kuin pitikin. Myös mummo sanoi sukkien olleen sopivat.

Kiila- ja kärkikavennusten sijainnin vuoksi tuntui, että varpaita lähinnä olevat reunimmaiset pitsineulekuviot jäävät vähän varpaiden alle, mutta en tiedä onko sillä käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin jos tekisin sukat itselleni, tekisin ne todennäköisesti niin, että jalan alla ja päällä olisi sama määrä silmukoita kiilakavennusten jälkeen. 38 -kokoisiin Drops Neptunia Socks -pitsineulesukkiin meni noin 60 grammaa Novita Nalle -lankaa.

Joustinneulesukat Drops Fabelista

Papalle neuloin joustinneulesukat Drops Fabelista Mummo Ankka -tyylillä, eli varpaista aloittaen. Papan kengän koosta ei oikein ollut varmuutta, mutta arvelin, ettei hänenkään jalkansa ole kovin iso. Päätin neuloa sukat noin 40/42-kokoisiksi, sillä pienimuotoisessa gallupissa se oli voittaja-arvio. Seuraava haaste näissä sukissa oli, että minkä kokoiset sukat pitää tehdä, että ne ovat noin 40/42 kokoiset, jos ei käytä sukkiin mitään ohjetta. Ja varsinkin se, että kuinka pitkä jalkapohjasta pitää neuloa Fabelilla ennen tiimalasikantapään lyhennettyjä kerroksia. Vertailin Novitan (varpaasta varteen) ja Garnstudion ohjeita, ja lisäksi googletin sukkakokojen senttimittoja, että sain jonkinlaisia suuntaviivoja sukkien neulomiseen.

Istuvuuden parantamiseksi neuloin jalkaterän päälle 2o, 2n -joustinneuletta. Neuloin ensin sukat kokonaan 3 mm puikoilla (molemmat valmiiksi), vaikka tuntuikin, että niistä tuli aivan liian isot. Sitten vein sukat näytille isälle, ja pyysin häntä arvioimaan, ovatko sukat sopivat vai liian isot papalle. Vastauksesta ei oikein päässyt selvyyteen, joten varmuuden vuoksi purin molemmat sukat melkein kärkeen asti, ja neuloin ne uudelleen 2,5 mm puikoilla. Näin sain sukista hieman pienemmät, ja mielestäni ne näyttivät sopivammilta. Lankaa näihin sukkiin meni noin 45 grammaa, eikä näitäkään pyydetty pienentämään tai suurentamaan.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvia.