Huopatossut Drops Big Delight -langasta

Huopatossut Drops Big Delight -langasta

Huopatossut jalassa tarkenee kävellä viileämmälläkin lattialla.

Huopatossut Drops Big Delight -langasta

Helmikuun Felting Fever -kampanjan kunniaksi päätin muistaa palelevia varpaitani huovutettavilla villatossuilla. Olin jo joskus kauan sitten hankkinut kaksi kerää Auringonnousun väristä Drops Big Delight -lankaa jostakin alennuksesta. Ei siis tarvinnut enää kuin valita malli ja tehdä tossut. Löysin Garnstudion sivuilta useampiakin kivan näköisiä huopatossumalleja, mutta lopulta päädyin valitsemaan matalavartisen, hieman sukkamaisen Eigerin.

Huopatossut neulottiin kaksinkertaisella langalla tasona (tämä hieman yllätti minut, mutta tein kuitenkin ohjeen mukaan, vaikka epäilinkin, että sauma voisi tuntua jalkapohjan alla ikävältä, vaikka sen tekisi niin ohueksi kuin mahdollista). Ohjeen mukaista puikkokokoa (9 mm) minulta ei löydy, joten käytin 10 mm puikkoja. Ne taisivatkin olla minun käsialalleni sopivat, sillä aikalailla oikean kokoiset kappaleet tuli ilman mitään säätöä. Isoilla puikoilla tulee valmista nopeasti, joten tuollaiset tossut ovat oikein sopiva viikonloppuprojekti. 35-37 koon tossuihin lankaa meni noin 150 grammaa.

Vähän jännitti laittaa tossut pesukoneeseen huopumaan, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan ok. Huovutetut tossut ja muut asusteethan tulisi venyttää / muotoilla heti pesun jälkeen kosteana, mutta näitä tossuja ei tarvinnut käsitellä oikeastaan ollenkaan. Jalkaterän osa tuntui aika kapealta, mutta hieman liian pitkältä. Arvelin kuitenkin, ettei se käytössä haittaa. Päivän käytön jälkeen kuitenkin tulin siihen tulokseen, että asialle täytyy tehdä jotain. Leveyttä ei tarvinnut lisätä, se oli juuri sopiva nyt kun tossut olivat hieman venyneet käytössä. Kantapään kohdalta ne olivat jo ehkä hieman liiankin löysät, etenkin kun tossut olivat myös liian pitkät.

Riskinotto kannattaa – ainakin välillä

Hetken asiaa pohdittuani päätin ottaa riskin ja koittaa muokata tossuista sopivammat. Leikkasin ronskisti molempien tossujen kärjestä palat pois, ja neuloin niihin uudet kärjet. Voin kertoa, että huovutetun neuleen purkaminen on aika työlästä hommaa. 😀 Sain kuitenkin purettua sen verran, että löysin kaikki tarvittavat silmukat ja pääsin neulomaan uudet, hieman lyhemmät kärjet tossuihin. Koon arvioiminen oli oikeastaan mahdotonta, sillä en tiennyt minkä verran tossut uudet kärjet kutistuisivat pesussa. Meinasinkin ensin, että jätän uudet kärjet huovuttamatta, etteivät tossut mene liian pieniksi. Päätin kuitenkin ottaa vielä toisenkin riskin, ja laitoin tossut uudestaan pesukoneeseen.

Pesun jälkeen tossut olivat aivan liian pienen näköiset, ja niin tiiviit, että tuntui mahdottomalta saada venytettyä niitä sopiviksi. Pesupallon, tennispallon ja löylytuoksupullon avulla sain kuitenkin tossuja sen verran venymään, että sain kaksin käsin kiskomalla ne vedettyä paljaaseen jalkaan. Vähän aikaa venytin niitä sitten vielä jaloissa ennen kuin laitoin ne kuivumaan. Nyt useamman käyttökerran jälkeen ne tuntuvat oikeastaan aika sopivilta. Tosin vieläkään niitä ei tahdo saada jalkaan ainakaan kovin paksujen sukkien päälle. Onneksi tossut ovat kuitenkin niin lämpimät, että kovin paksuja sukkia niiden kanssa edes minun ei tarvitse käyttää. 😀

Muuta

Sen verran se sauma siellä pohjassa itseäni häiritsee, että jos joskus vielä neulon itselleni toisetkin huopatossut, teen ne ilman saumoja! Tästä samaisesta syystä en myöskään oikeastaan ikinä parsi omia villasukkiani, mieluummin neulon niihin kokonaan uudet jalkaterät (tai teen niistä säärystimet).

Ps. Drops Big Delight -lankaa ei löydy oman lankamyymälän hyllyistä, mutta langan voi korvata suoraan Drops Eskimo -langalla, johon saatiin nyt helmikuussa runsaasti lisää värivalikoimaa!

30 cm pituiset puikot antavat hieman osviittaa minkä kokoinen neule oli kyseessä ennen huovuttamista! :D

30 cm pituiset puikot antavat hieman osviittaa minkä kokoinen neule oli kyseessä ennen huovuttamista! 😀

Tossut huovutusta vaille valmiina.

Tossut huovutusta vaille valmiina.

Partiopipo (ja epäpartiolapaset) Drops Karismasta

Partiopipo (ja epäpartiolapaset) Drops Karismasta

Partiopipo (eli Pihtiputaan Partiolaiset ry:n logolla varustettu pipo) ja lapaset ilman logoa. Neulottu 7 mm puikoilla kaksinkertaisella Drops Karisma -langasta. Suunnittelu ja toteutus: Enni / Tänkimäätein.

 

Partiopipo (ja epäpartiolapaset)

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa osoitteessa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/04/partiopipo-ja-epapartiolapaset.html.)

Tummansinisestä Karismasta kaksinkertaisella langalla 7 mm puikoilla neuloin pipon. Ja lapaset. Kymmenen kerrosta joustinneuletta ja loppuosa sileää. Pihtiputaan Partiolaisten logo neulomalla ei onnistunut näin paksulla langalla, joten piti miettiä joku muu ratkaisu. Kirjonta ei houkutellut kovin paljoa, joten halusin kokeilla neulahuovuttamista. Ja voinpa kertoa, etten ihan heti ole toista kertaa neulahuovuttamassa tuota logoa. Joten lapaset jäivät ”tyhjiksi”. Kyllä tuon kuulemma tunnistaa. Kehujakin se sai. 🙂 Ja valmistui juuri sopivasti partioviikon kunniaksi! 🙂

Partiopipo. Langanmenekki noin 90 grammaa.

Partiopipo. Langanmenekki noin 90 grammaa.

Peruslapaset. Langanmenekki noin 80 grammaa.

Peruslapaset. Langanmenekki noin 80 grammaa.

Päivitys 8.11.2018:

Partio-aiheinen neule oli mielessä jo 14.4.2014 julkaistussa blogitekstissä Partioneule, siinä tosin haaveiltiin ihan oikeasta villapuserosta. Halusin kokeilla ensin jotain pienempää, joten pipo oli looginen valinta. Jutun pääsee lukemaan vanhasta blogista, siinä mm. mietittiin värejä ja logon toteutustapaa. (Juttua ei siirretä uusille sivuille.)

Isompaa partioneuletta en ole ainakaan vielä toistaiseksi toteuttanut, ja työ- (ja haave)listalla on niin paljon kaikkia muita neuleita, ettei taida olla toista partioneuletta tulossakaan. Ellei sitten joskus jonain tilaustyönä tms…

Kummipojalle neuleita

Kummipojalle neuleita

Esittelyssä muutamia kummipojalleni neulomiani neuleita – esittely julkaistu alunperin vanhassa blogissa.

Kummipojalle neuleita

Vuosien saatossa olen ehtinty tehdä kummipojalleni jo useammankin neuleen joululahjaksi. Valitettavasti niistä ensimmäisistä en ole älynnyt ottaa kuvia… Täytyisi varmaan käydä kysymässä, että ovatko ne vielä tallessa, että voisi käydä ottamassa valokuvat. 🙂

Puseroon on neulahuovutettu laivan kuva. Lanka Novitan 7 veljestä.

Kolmantena joulunaan kummipoika sai joululahjaksi laivapaidan. Ohje on Novita Syksy 2009 -lehdestä. Lankana Novita 7 veljestä ja kuvio neulahuovutettu Novita Hahtuvaisesta.

2012 tein kummipojalle vihreän neuletakin Gjestalin Janne -langasta. Ohje on Suuri Käsityö 9/2012 -lehdestä. Tarkoituksenani oli tehdä ensin raglanhihainen neuletakki 5-6/2012 -lehdestä, takakappale ja osa toisesta etukappaleesta oli jo valmiina, mutta tämä malli oli vain pakko saada tehdä, joten vaihtoon meni. Ehkä vielä joskus joku pieni poika saa sen aiemmin aloittamani neuleen. Jos vain lanka riittää, että saan tehtyä sen valmiiksi. 😀 Ohjeen mukaan takkiin olisi tullut duffelinapit, mutta koska en saanut sellaisia hankittua tähän hätään, käytin joskus aiemmin hankkimiani puunappeja.

vihreä huppuneuletakki Gjestalin Janne -langasta
Lapsen villapusero Vikingin Ville -langasta.

Viime jouluksi tein tällaisen neuleen. Lanka on samaa Vikingin Villeä, josta olin aiemmin tehnyt palmikkopuseron tilaustyönä. Tämän paidan ohje löytyy Suuri Käsityö 3/2013 -lehdestä. Käyttämäni langan takia jouduin hieman tekemään ohjeelle hienosäätöä, että saan paidasta oikean kokoisen.

Serkkuni (joka tasan tarkkaan tiesi kenen tekemä paita on) oli kysynyt kummipojaltani kuka paidan on tehnyt. Poika totesi, ettei tiedä. Lisäsi vielä, että ”joku, joka ei tiiä, että tää pistelee mua”. Poika-parka, saa pisteliäitä joululahjoja… Täytyy varmaan seuraavaksi kokeilla merinovillaa tai puuvillaa tai bambua, jos pistelisivät vähemmän. 🙂