Hupullinen mekko

Hupullinen mekko

mennessä | 27.2.2014 | naisten neuleet, tunikat ja mekot

Hupullinen mekko – alunperin piti tehdä mekko ilman huppua, mutta suunnitelmat muuttuvat!

Hupullinen mekko Novitan Katri-langasta

Noniin, vihdoin aion kertoa tämän punaisen mekon tarinan. Olen jo aiemmin maininnut siitä ainakin tässä pitsikaarroketunikasta kertovassa postauksessa. Lanka on siis Novitan Katri akryylilankaa, ja tein siitä ensin pikkusiskolleni tunikan. Lankaa jäi yli ihan reilusti, joten totesin saavani siitä vielä itselleni mekon. Ohjetta minulla ei tietenkään ollut, mutta katsoin mallia silmukkamäärien suhteen juuri tuosta kyseisestä pitsikaarroketunikasta. Tein helmasta jonkin verran leveämmän ja aika paljon kavennuksia vyötärölle, sivusaumoihin. Rinnan alle tein nauhakujan langankiertojen avulla. Takakappaletta levensin hieman vyötärö-kainalo välillä, etukappaleessa taas enemmänkin (nauhakujan jälkeen) lisäilemällä silmukoita. Etukappaleen yläosan tein kietaisutyyppisesti. Ja yläosan hihoineen tietenkin kaarroketyylillä. Saumakohtiin laitoin pari nurjaa silmukkaa antamaan ilmettä. Eikä tarvinnut muistaakseni tehdä kuin kaksi kertaa tuo rintamus. Korkeintaan. 🙂

Aluksi tein mekosta huputtoman. Päättelin vain pääntien silmukat muutaman joustinneulekerroksen jälkeen. En kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen, se kaipasi jotain. Joten jätin asian hautumaan ja neuleen käsityökoriin odottamaan. Vuodeksi tai pariksi. 2012 jouluksi halusin saada mekon valmiiksi, joten päätin tehdä siihen hupun. Poimin silmukat pääntieltä ja aloin neuloa. Hupun yläosan tein samaan tyyliin kuin kantapääkavennukset. Ja lopuksi vielä viimeistelin hupun ja kietaisuosan reunuksen joustinneuleella. Ja olin vihdoin tyytyväinen. 🙂

Nahkainen naru ja puuhelmet viimeistelivät mekon ilmeen. Halusin ehdottomasti mustan nahkanauhan, vaikka tiesin, ettei se kestä pesussa kovin hyvänä… Olen edelleen tyytyväinen nahkanauhaan, vaikka se onkin pesussa haalistunut aika paljon. Koska laiskuuttani en ole jaksanut sitä irrottaa mekosta ennen pesua. Mekko on kuitenkin mukava ja edelleen melko ahkerassa käytössä kylmänä vuodenaikana. Väri on IHANA.

Mekko valmis.

Mekko valmis.

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa...

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa…

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

TÄNKIMÄÄTEIN-pipo

TÄNKIMÄÄTEIN-pipo

mennessä | 15.1.2014 | pipot / päähineet, tilaustyöt

Ensimmäinen logollinen tuote on Tänkimäätein-pipo, joka on neulottu Dropsin Merino Extra Fine -langasta. Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa, eli täällä: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/01/tankimaatein-pipo.html.

TÄNKIMÄÄTEIN-pipo merinovillasta

Tällä päivämäärällä on valmistunut ensimmäinen TÄNKIMÄÄTEIN-tekstillä varustettu tuote. Kyseessä on veljen vaimolle tekemäni kukkapipo. Olin miettinyt jo pitempään, että olisi hienoa kehitellä jokin oma juttu (logo tms.) tekemiini vaatteisiin ja muihin tuotteisiin. Tammikuun alussa olin hahmotellut erilaisia vaihtoehtoja logoksi, ja päädyin nappiin. Pyöreä puunappi, johon olisi poltettu tekstit ”TÄNKIMÄÄTEIN” ja ”handmade”. No, ihan tällaista en vielä saanut tehtyä, täytyy selvitellä, miten tuollaisen tekeminen tai hankkiminen parhaiten onnistuisi. Tässä asian ”kypsymistä” odotellessani päätin kokeilla vedenpitävää piirustustussia puunappiin. Ja ainakin toistaiseksi teksti on pysynyt napissa. Saa nähä kuinka kauan se käytössä säilyy. 🙂

Näitä kukkapipoja on tullut tehtyä useampiakin viime vuoden aikana. Muun muassa molemmat veljentyttäreni saivat omansa. Itselleni olen tehnyt jo kaksi kukkapipoa. Pipomalli on hyväksi havaittu, ja olenkin tehnyt useita pipoja samalla mallilla. Veljen, kummipojan ja kummityttöjen pipoista jätin kukat pois. 🙂

Tänkimäätein-pipo

Vihreä lanka Dropsin Merino Extra Fine (kaksinkertaisena) ja valkoinen Dale Garnin Dale Baby Ull (kolminkertaisena). Nappi Dropsin valikoimasta (25 mm setrinappi).

Vuoden 2013 kukkapiposatoa… Pinkin lanka Novita Isoveli, valkoisen ja keltaisen Drops Karisma ja harmaan Novita Tempo. Pinkki ja keltainen ovat veljentyttärien pipot, harmaan ja valkoisen neuloin itselleni.

Joululahjapaita veljelle

Joululahjapaita veljelle

mennessä | 6.1.2014 | miesten neuleet, neulepuserot ja -takit

Joululahjapaita on esitelty alunperin vanhassa blogissa.

Joululahjapaita veljelle Novitan Tempo -langasta

Tein tuossa pari vuotta sitte velipojalle joululahjaksi neulepuseron. Paitaan ei ollut mitään ohjetta olemassa, ja koko määräytyi sen perusteella, että kävin joskus salaa hänen vaatekaapillaan mittailemassa paitoja. Langaksi valitsin muistaakseni jostain alennusmyynnistä Novitan Tempoa. Koristeraidat on tehty kaksinkertasesta 7 veljestä -langasta tai jostain vastaavasta (vyöte ei tietenkään ole enää tallessa).

Ei mitenkään kiire meinannu paidan kans tulla, mutta muistan ommelleeni (tai siis harsineeni) vetoketjun paikalleen vasta jouluaattona kiireesti, että saa paidan pakettiin ennen joulunviettoon lähtlä. 🙂 Ohjeistinkin lahjan saajaa, että vetoketjua tulee käsitellä varovasti.

Nyt olisi vihdoin tarkoitus ommella vetoketju kunnolla kiinni, ja samalla vähän kaventelen hihoja, ovat aika löysät, vaikka muuten paita on sopiva. Nyt. Sillon pari vuotta sitte tais olla vähän reilu. Lämminhän tuommoisen paksun neuleen pitäisi ainakin olla, vaikka ei ihan 100 % villaa olekaan.

Kuvissa esiintyvä komea miesmalli on siis veljeni, jolle paita on tehty.

Vetokejun kiinnitys on siis väliaikaisratkaisu. Ollut vasta kaksi vuotta. :D
Hihojen löysyys ei oikein pääse oikeuksiinsa, mutta kyllä ne oikeasti ovat sen verran löysät, ettei pieni kaventaminen ole pahaksi.

——

Edit 19.1.2014
Piti tuossa joku reilu viikko sitten kertomani, että paidan hihat on nyt kavennettu, ja vetoketju vihdoin kiinnitetty kunnolla. 🙂 Kavensin hihat ompelukonetta apuna käyttäen. Oli mielenkiintoista ommella koneella tuollaista paksua neuletta, mutta halusin kaksinkertaiset siksakit sauman lisäksi vähentämään purkautumisriskiä. Paras olisi varmaan ollut PURKAA hihat ja tehdä ne kokonaan uudestaan, mutta se olisi vienyt liikaa aikaa. Mutta ihan hyvät tuli noin, ja paidan omistaja oli tyytyväinen. Se kai se pääasia on. 🙂