Klompelompe Pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Klompelompe Pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Klompelompe pitsipitkikset – ohje kirjassa Klompelompe Kesälapset.

 

Klompelompe pitsipitkikset Drops Baby Merinosta

Sain syntymäpäivälahjaksi uusimman Klompelompe-kirjan (Klompelompe Kesälapset), ja sieltähän löytyi taas paljon mukavia ohjeita, joita olisi kiva päästä neulomaan. Ohjeita on siis tietenkin helmikuusta asti ihailtu, erityisesti niiden ystävien kanssa, joilla on pieniä lapsia. Nuorin kummityttöni sai ensimmäiseksi kunnian päästä koekaniiniksi uuden kirjan neuleille. Hänelle päätettiin tehdä somat pitsipitkikset kirjan ohjeen mukaan, mutta tietenkin oman lankakaupan valikoimista löytyvistä langoista. Dropsin A-ryhmän langat ovat suunnilleen samanpaksuisia, kuin ohjeenmukainen KlompeLOMPE Tynn Merinoull, joten langaksi valikoitui vastaavantyyppinen Drops Baby Merino.

Klompelompe pitsipitkikset neulotaan alhaalta ylöspäin suljettuna neuleena. Lahkeensuiden silmukat luodaan hieman normaalista poikkeavalla tavalla, jotta saadan soma nirkkoreunus. En ollut koskaan aiemmin luonut silmukoita tällä tavalla, mutta onneksi kirjassa on hyvä ohje. Silmukoiden luomistapa on jonkin verran normaalia hitaampi, mutta valmis reunus oli todella sievä. Lahkeissa lisätään silmukoita tasaisin välein lahkeen sisäsivulla, ja samalla neulotaan simppeliä pitsineuletta. Kun lahkeet olivat riittävän pitkät, niiden väliin luotiin sekä eteen että taakse 8 silmukkaa, ja vaihdettiin sileään neuleeseen. Lahkeet neuloin sukkapuikoilla, mutta tässä vaiheessa siirryin pyöröpuikkoon. Sekä edessä että takana tehtiin muutamia kavennuksia, ja ihan housujen yläosassa neulottiin takaosan korotus lyhennetyillä kerroksilla. Lopuksi neulottaan vielä kapea resori, joka taitetaan sisäpuolelle kuminauhakujaksi. Ohje oli mielestäni hyvä ja selkeä, ja pitkikset valmistuivat nopeasti. Näitä voisi hyvinkin tehdä enemmänkin. Ehkä itsellekin.

Neuloin housut 6-12 kk ja 2 v kokojen välimuodoksi, kummitytön mittojen ja pienen kasvunvaran mukaan. Lankaa meni noin 85 grammaa, ohjeenmukaista lankaa neuvottiin varaamaan 100 g 6-12 kk kokoon ja 150 g 2-vuotiaan kokoon. Pääasiassa käytin tähän neuleeseen 3 mm puikkoja, mutta resorin tein 2,5 mm puikoilla. Viimeistelin pitkikset levittämällä ne siliämään kosteiden pyyhkeiden väliin yön ajaksi. Pitsipitkiksiä sovitettiin kerran ennen kuin neuloin vyötäröosan loppuun saakka. Kummityttö tuntui jo sovitettaessa olevan innoissaan uusista housuista, ja myös hänen äitinsä vaikutti tyytyväiseltä. Valmiit housut ilahduttivat tietenkin vielä enemmän, minäkin olin iloinen, kun neule sai niin hyvän vastaanoton. Ilmeisesti toukokuun alussa valmistuneet housut ovat olleet aika kovassa käytössä, ja kummityttö tykkää erityisesti pitsineuleen rei’istä.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Klompelompe Pitsipitkikset kirjan Klompelompe Kesälapset ohjeella.

Klompelompe Pitsipitkikset kirjan Klompelompe Kesälapset ohjeella.

Näissä pitkiksissä logo on vyötärönauhassa takana.

Näissä pitkiksissä logo on vyötärönauhassa takana.

Juuri päiväunilta herännyt kummityttö tuntui ilahtuvan valmiista pitsipitkiksistä.

Juuri päiväunilta herännyt kummityttö tuntui ilahtuvan valmiista pitsipitkiksistä.

Tässä vielä pitkikset oikeasti käytössä.

Tässä vielä pitkikset oikeasti käytössä.

Tähtikuvioinen tupsupipo Drops Baby Merinosta

Tähtikuvioinen tupsupipo Drops Baby Merinosta

Tähtikuvioinen tupsupipo on neulottu kaksinkertaisesta Drops Baby Merino -langasta.

 

Tähtikuvioinen tupsupipo Drops Baby Merinosta

Innostuin viime talvena tekoturkistupsuilla koristelluista pipoista, ja neuloin niitä sekä lahjaksi (Onnelin ja Annelin pipot veljen perheelle) että tilaustöinä (Kukkajoustinneulepipot äidille ja tyttärelle). Tilasin Nappinjasta yhden ylimääräisenkin tupsun itseäni varten, ajattelin jossain vaiheessa neuloa itselleni valkotupsuisen pipon jostain merinovillalangasta. Sen tarkemmin en asiaa vielä silloin suunnitellut. Lahjapipoja neuloessa ajattelin ensin, että teen itselleni samanlaisen pipon punaisena, mutta kaksinkertaisesta Baby Merinosta. Neljän samanlaisen pipon neulomisen jälkeen ajattelin kuitenkin, että voisi olla kiva tehdä välillä jotain muuta neulekuviota, vaikka tuo Onnelin ja Annelin pipon palmikkokuvio onkin mielestäni oikein kaunis. Tilauspipot antoivat syyn lykätä oman pipon neulomista vielä pidemmälle. Myös niitä neuloessa ajattelin, että omani voisi olla samanlainen, mutta päätin kuitenkin haluta vieläkin erilaisen, sillä erilaisten (pinta)neulemallien neulominen on hauskaa vaihtelua.

Muistin joskus nähneeni Garnstudion sivuilla kivan näköisen tähtimäisen neulemallin, ja päätin etsiä sen käsiini ja katsoa sopisiko se pipoon. Jossain vaiheessa talven aikana olin jo ehtinyt aloittaa pipon ja neuloa siihen kaksinkerroin taitettavan resorin (2o, 2n). Sitten olin jättänyt pipon odottamaan, että pääsen itseni kanssa yksimielisyyteen neulepinnasta. Huhtikuun lopussa tarvitsin 5 mm sukkapuikot muuhun käyttöön, joten päätin neuloa pipon loppuun, vaikka sille ei toivottavasti olisikaan käyttöä ennen ensi syksyä. Tähtikuvioisen pintaneuleen ohje löytyi täältä: https://www.garnstudio.com/video.php?id=534&lang=fi, ja päätin neuloa pipon sillä. Jälkeenpäin ajateltuna kuvio pääsisi varmasti paremmin oikeuksiinsa paksummalla yksinkeraisella langalla (Esim. Drops Eskimo, joka ohjevideossakin on lankana), mutta näyttää myös tässä pipossa kivalta. Myös nurja puoli on hauskan näköinen!

Lisätietoja piposta

Lankaa pipoon meni noin 110 grammaa. Neuloin resorin pääasiassa 4 mm puikoilla ja muistaakseni 100 silmukalla, sen jälkeen lisäsin muutamia silmukoita ja vaihdoin työhön 5 mm puikot. Neuloin pipoa ilman kavennuksia aika pitkälti, ja sovitin pipoa päähäni neulomisen aikana, jotta saan siitä oikean kokoisen. Pintaneulekuvion vuoksi halusin tehdä kavennukset muutaman kerroksen aikana, sillä kavennusten vuoksi erilainen neulepinta jäisi näin tupsun alle piiloon. En enää muista tarkalleen miten tein kavennukset, mutta todennäköisesti neuloin vain 2 yhteen koko kerroksen ajan ja tein aina kavennuskerroksen jälkeen yhden kerroksen ilman kavennuksia. Tupsussa on kumilenkki, jonka avulla kiinnitin sen pipon sisäpuolelle ompelemaani nappiin. Näin tupsun saa poistettua piposta, jos pipo joskus täytyy pestä.

Myös tähtikuvion nurja puoli on ihan hauskan näköistä pintaa.

Myös tähtikuvion nurja puoli on ihan hauskan näköistä pintaa.

Tähtikuvioinen tupsupipo valmiina ensi talvea varten.

Tähtikuvioinen tupsupipo valmiina ensi talvea varten.

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Drops Lemon Pie -muunnelma merinovillasta.

 

Drops Lemon Pie -muunnelma Drops Merino Extra Finesta

Suunnilleen pari vuotta sitten varasin itselleni keltaista Drops Merino Extra Finea neuloakseni siitä Drops Wind Down -puseron. En kuitenkaan missään vaiheessa ole ehtinyt sitä neulomaan, aina on ollut jotain muuta tehtävänä. Enkä ole ollut ihan varma onko minulla sittenkään käyttöä yksiväriselle keltaiselle neulepuserolle, vaikka väri onkin ihan kaunis. Ja puseron malli myös. Pääsiäisen aikoihin ajattelin vihdoin tyhjentää omaa lankavarastoani näiden kevääseen sopivien keltaisten lankojen osalta ja neuloa niistä itselleni puseron. Wind Down -puseron päätin kuitenkin tehdä jostain neutraalimman värisestä langasta, ja nämä keltaiset päätin hyödyntää Drops Lemon Pie -puseroon, johon keltainen ilman muuta sopii erinomaisesti. Ihan ohjeenmukaista puseroa en kuitenkaan aikonut tehdä, sillä en halunnut alaspäin levenevää puseron helmaa, ja tiesin myös, ettei valkoista lankaa ollut riittävästi (täydennystä tosin on tulossa, mutta en ollut varma ehtiikö täydennyskuorma ajoissa). Niinpä päätin neuloa puseron pääpiirteissään ohjeen mukaan, pienillä omilla muutoksilla. Drops Lemon Pie -puseron ohje on täällä: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=8731&sid=1685&cid=11, ohjeenmukainen lanka on Drops Karisma, mutta samaan lankaryhmään kuuluva Merino Extra Fine sopii sen korvaajaksi ilman sen kummempia muutoksia.

Valkoisen langan aiheuttamat muutokset puseroon

Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, joten päätin alkaa neuloa ohjeen mukaan M-kokoista puseroa, ja katsoa miten pitkälle valkoinen lanka riittäisi. Joka tapauksessa puseron helman valkoiset pisteet päätin jättää suosiolla pois, sillä sen lisäksi ettei lanka kuitenkaan riittäisi, ne ovat mielestäni hieman työläitä neuloa, sillä lankajuoksut ovat melko pitkiä (Drops Seiland Jumperin mallista sovelletussa slipoverissa sain siitä nimittäin esimakua). Jos valkoista lankaa jäisi yli kaarrokkeen kuviosta, ajattelin hyödyntää sen tekemällä jonkinlaiset kuviot helmaan ja/tai hihansuihin. Valkoinen lanka riitti kaarrokkeen pääkuvioon hyvin, mutta alkoi osoittaa uhkaavasti loppumisen merkkejä, joten mietin, että jätänkö kaarrokkeen alimman kirjoneulekuvion (ruutupiirros A.5) kokonaan tekemättä, vai mitä teen. Päätin edelleen katsoa kuinka pitkälle lanka riittää, että jos kuvion saisi vaikka puoliksi tehtyä, niin sekin voisi olla ihan kiva. Hihoihin sitä ei kuitenkaan riittäisi, mutta arvelin ettei se haittaa. Lanka riittikin juuri sopivasti kuvion puoliväliin, joten ajattelin jättää kuvion silleen. Löysin kuitenkin vielä yhden pienen jämäerän valkoista merino extra finea, ja sain kuvion tehtyä loppuun saakka. Hihoihin sekään ei kuitenkaan riittänyt. Ja täydennyskuorma ei ehtinyt ajoissa, joten hihoista jäi A.5-kuvio pois.

Muut muutokset

Ohjeenmukainen Drops Lemon Pie -pusero on hieman A-linjainen, eli puseron helma on leveämpi alhaalta kuin kainaloista. Arvelisin, ettei se malli ole paras mahdollinen minulle, joten päätin jättää kahdet viimeiset (pari senttiä kainaloiden alla ja helmassa juuri ennen resoria tehtävät) lisäykset pois. Niiden sijaan kavensin puseroa molemmista kyljistä kolme kertaa neulomalla sekä edessä että takana molemmissa reunoissa 2 silmukkaa yhteen. Noin 10 cm viimeisten kavennusten jälkeen lisäsin 4 silmukkaa (2 molemmissa kyljissä). Helmaresoria varten en lisännyt tai vähentänyt silmukoita, vaan neuloin samalla silmukkamäärällä ohuemmilla puikoilla resorin. Helma sekä sileän neuleen että resorin osalta on hieman pidempi kuin ohjeessa. Lisäksi hyödynsin harmaata lankaa neulomalla resorin viimeisen sentin sillä. Neuloin resorit 6-7 cm korkuisiksi, sillä ne ovat mielestäni mukavan mittaiset.

Hihoista jätin kirjoneuleen kokonaan pois, mutta niihinkin tein 4 viimeistä kerrosta harmaalla langalla. Hihoista neuloin varmaan noin 10 cm ohjeenmukaista pidemmät (hihat saavat mielestäni olla mieluummin liian pitkät kuin liian lyhyet, ja kuvittelen myös, että käteni ovat hieman oletettua pidemmät). Lisäksi kavensin hihoja hieman enemmän kuin ohjeessa. Hihan resorit on tehty 44 silmukalla (ohjeessa 48). Näin sain hihoista itselleni sopivan tuntuiset.

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma

Pusero valmistui noin viikossa, ja siitä tuntui tulevan ihan kiva. Lankaa puseroon meni noin 540 grammaa, josta harmaata on 33 g, valkoista noin 85 g ja loput eli reilu 400 grammaa keltaista. Puseron kaikki resorit on neulottu 3 mm puikoilla ja sileä neule 4 mm puikoilla. Lopuksi viimeistelin puseron silittämällä. Kirjoneulepuserossa tuo keltainen väri ei tunnu ollenkaan niin hallitsevalta kuin mitä arvelin yksivärisessä puserossa sen olevan. Pusero on mielestäni mukavan pirteä ja keväinen, ja arvelen, että sitä tulee vielä tänä keväänä käytettyä (muulloinkin kuin kotona heti puseron valmistuttua ja metsäretkellä seuraavana päivänä), vaikka periaatteessa keskipaksu merinovillalanka tuntuu hieman turhan lämpimältä aurinkoisiin kevätpäiviin. Merinovillalanka on mukavaa neuloa ja se on myös mukava päällä. Mietinkin tässä jo, että minkälaisen puseron tai neuletakin siitä seuraavaksi neuloisin, mutta ehkä taidan kuitenkin jatkaa oman lankavarastoni pienentämistä, ja neuloa vielä näitäkin lankoja aiemmin ostetuista vihreistä Drops Kid Silk -langoista Drops Meredith -kietaisuneuletakin, tai sitten neulon Drops Silver Dream Cardigan -neuletakin Drops Punasta, tai sitten jotain ihan muuta esimerkiksi Novita Rosesta…

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

Valmis Drops Lemon Pie -muunnelma. Näyttää ihan kivalta!

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

... ja tuntuu myös!

… ja tuntuu myös!

Pitkät pitsisukat Drops Nordista

Pitkät pitsisukat Drops Nordista

Pitkät pitsisukat on neulottu varpaista varteen.

 

Pitkät pitsisukat Drops Nordista

Lankamyymäläni lankavalikoiman uusin tuote on Drops Nord, joka on ihanan pehmeä sukkalangaksikin kelpaava alpakkasekoitelanka. Ihastuin sen vaaleanpunaiseen värisävyyn, ja hankin sitä itsellenikin tarkempaa tutustumista varten. Ostin kaksi kerää sillä ajatuksella, että yhdestä kerästä pitäisi tulla yksi sukka, eli kaksi riittää molempiin villasukkiin. Katselin Garnstudion sivuilta sukkaohjeita Nordille, ja totesin haluavani pitsisukat. Ja mieluummin pidemmät kuin lyhemmät. Ohjeiden mukaan pitkävartisiin sukkiin kuitenkin menisi 150 grammaa lankaa, eli varaamani kaksi kerää ei välttämättä riittäisi kovin pitkiin varsiin. Päätin siis neuloa sukat varpaista alkaen, ja tehdä varsista niin pitkät kuin lankaa riittää kerässä.

Itselle on siinä mielessä helppo tehdä sukkia, että pystyy mitoittamaan sukat juuri oman jalan mukaan. Varpaista aloitettavissa sukissa minulla ei vielä ole niin paljoa kokemusta, että olisin suoraan osannut sanoa missä kohti tiimalasikantapää tulisi aloittaa, mutta laskemalla ja arvioimalla osuin juuri oikeaan. Sukkien pitsimalli on pääasiassa Upeat kirjoneulesukat -kirjan ylipolven sukista, mutta se on ylösalaisin, ja lisäsin sukkiin muutamia omia pitsiraitoja kirjan mallikuvion lisäksi. 

Sukan etuosassa pitsikuvio jatkuu katkeamatta alhaalta ylös asti, sukan kärki, jalkapohja ja kantapää ovat sileää neuletta, kantapään yläpuolella takana on parin sentin korkuinen joustinneuleraita (1 o, 1 n) varren istuvuuden parantamiseksi, ja sen jälkeen sukan takaosakin on pitsineuletta. Varren lisäykset tein keskellä takana.

Tein ensimmäisen sukan varren varmaan kolme kertaa, että sain varresta sopivan kokoisen tuntuisen. Halusin sukan varren yläreunaan joustinneuletta, jotta varsi pysyisi paremmin paikoillaan, mutta tavallinen joustinneule tuntui liian tylsältä pitkiin pitsisukkiin. Niinpä tein varren 2o, 2n -joustinneuleella, mutta teinkin jokaiseen oikeaan raitaan muutaman palmikkokierron. Mielestäni tämä joustinneule sopi hyvin pitsisukan varteen. Loppujen lopuksi lanka riitti hyvinkin riittävän pitkiin varsiin, sukan varret ulottuvat juuri polven alapuolelle, mikä olikin toiveeni alunperin.

Pitsisukan varren lisäykset on tehty takana keskellä. Nilkan yläpuolella takana on joustinneuletta.

Kaikesta purkamisesta ja laskemisesta huolimatta…

Pitkät pitsisukat.

Sukista tuli kauniit, ja ihmettelin, kun toisesta kerästä jäi lankaa yli pari metriä, vaikka toisessa onnistuin käyttämään langan melko tarkasti. Arvelin sen kuitenkin olevan normaalia, ja virkkasin pienen kukan ylijäämälangasta (kukka on mukana ensimmäisessä kuvassa – en tiedä vielä mitä aion sillä tehdä, mutta varmaan sille jotain käyttöä keksii). Todellinen syy toisen sukan pitempään ylijäämälankaan selvisi vasta kun laitoin sukat jalkaan, ja koitin saada niistä kuvaa myös takaa päin.

Vaikka olin mielestäni laskenut lisäyskohdat tarkasti toista sukkaa tehdessäni, olin kuitenkin tehnyt viimeiset lisäykset eri kohtaan. Enkä edes ollut huomannut sitä, vaikka tarkistin vielä ennen päättelyä, että lisäykset tuli tehtyä oikein ja kaikki oli kunnossa. Kyllähän se tietenkin harmitti, mutta en kuitenkaan viitsinyt alkaa purkamaan toista sukkaa ja tekemään varren yläosaa enää uudestaan, kun olin jo päätellyt langat ja halusin sukat käyttöön. Eihän tuo käytössä mitään haittaa, se on vain pieni kosmeettinen haitta. Tai ominaisuus.

Joustinneulereunus tuntuu löystyvän käytössä jonkun verran, ne olisi varmaan kannattanut neuloa 2,5 mm puikoilla. Varret eivät välttämättä pysy kovin monen käytön jälkeen paljaassa jalassa ylhäällä, housun lahkeiden päällä ne pysyivät paremmin paikoillaan. Harkitsen lisääväni sukkiin vielä esimerkiksi satiininauhat tuonne varren yläosaan, jotta varren saa kiristettyä sopivaksi, mutta en ole vielä varma tarvitaanko nauhoja välttämättä. Käytössähän tuo selviää.

Rento pitsibolero Drops Cotton Viscose -langasta

Rento pitsibolero Drops Cotton Viscose -langasta

Rento pitsibolero valmistui pikkusiskon ylioppilasjuhliin.

 

 

Rento pitsibolero Drops Cotton Viscose -langasta

Ostin talvella 2018 ihanan Dainty Roses Hepburn -mekon Miss Windy Shopista kesän 2019 juhlia (mm. pikkusiskon ylioppilasjuhlat ja rakkaan ystävän häät) ajatellen. Mekko oli ihana, mutta hieman liian pitkä minulle, joten helmaa piti vähän lyhentää. Samalla mietin, jos helmasta poistettavasta kankaasta saisi hihattomaan mekkoon hihat, jotta se olisi vieläkin monikäyttöisempi. Tämä todettiin mahdolliseksi, mutta vähän hankalaksi, joten päätin mieluummin neuloa lyhythihaisen boleron kaveriksi mekolle, sillä (yllättävää kyllä) mikään aiemmista boleroistani ei sopinut mekon kanssa yhteen joko värinsä tai mallinsa puolesta.

Drops Belle -langasta on olemassa täsmälleen oikean sävyistä punaista, joten arvelin neulovani boleron siitä. Muutin kuitenkin mieltäni, sillä minulla oli kotona pari kerää vanhaa, nyt jo tuotannosta poistunutta hieman kiiltävää vaaleanpunaista Drops Cotton Viscose -lankaa, joka värinsä puolesta myös sopi oikein hyvin mekon kaveriksi. Olin ostanut lankaa summassa joskus noin kymmenen vuotta sitten yhtä pitsiboleroa varten ja arvioinut langanmenekin vähän yläkanttiin. Tuon boleron lisäksi olin ehtinyt neuloa langasta myös pitsitossut veljentyttärelle, mutta lankaa oli edelleen jäljellä. Arvelin, ettei jäljellä oleva lanka yksistään riitä suunnittelemaani boleroon, mutta totesin tarvittaessa voivani purkaa tuon vanhan boleron ja hyödyntää purkulangat uuteen boleroon. Vanha bolero kun ei mallinsa vuoksi sopinut oikein hyvin yhteen enää minkään olemassaolevan mekkoni kanssa, vaan se oli lojunut kaapissa käyttämättömänä jo vuosia.

Purkulangan hyödyntäminen uudessa neuleessa

En muista minkä verran käyttämätöntä lankaa oli, mutta ainakin yksi tai kaksi kokonaan ”avaamatonta” 50 gramman kerää ja lisäksi joku pieni jämäkerä. Suunnittelemani bolero malli oli rento, hieman löysä suorakulmainen pala, joka ommellaan yhteen niin, että reunoihin jätetään aukot hihoille. Lopuksi näkyvät reunat viimeistellään joustinneuleella – tässä bolerossa tosin jätin hiha-aukoista resorit pois. Käytin bolerossa samaa pitsimallia kuin edellisessäkin samasta langasta neulotussa bolerossa (Ohje Novita Kesä 2009 -lehdessä). Kuten arvasin, lanka ei riittänyt koko boleroon, vaan pääsin hyödyntämään purkulankoja myös. Luin jostain vinkin, että purkulangat saa kätevästi suoristettua liottamalla, joten piti tietenkin kokeilla tätä keinoa. Se toimii todella hyvin, voin suositella! Ja mikä parasta, uuden ja käytetyn langan vaihtumiskohtaa ei huomaa bolerosta ollenkaan! Tämä seikka erityisesti yllätti minut, olisin arvellut käytössä ja pesussa olleen boleron langan edes vähän erottuvan uudesta kiiltävästä ja sileästä langasta, mutta en oikeasti löydä vaihtumiskohtaa bolerosta. Kai se antaa jotain viitteitä langan laadusta.

Vanha pitsibolero sai purkutuomion.

Vanha pitsibolero sai purkutuomion.

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Purkulanka oli todella kiharaista ennen kastelua.

Purkulanka oli todella kiharaista ennen kastelua.

Liotin purkulankaa altaassa jonkun aikaa, että se kastui kunnolla.

Liotin purkulankaa altaassa jonkun aikaa, että se kastui kunnolla.

Kuivaustelineen irronnut "siipi" oli hyvä apuväline purkulangan kuivattamisessa. Lanka on tässä kuvassa siis kuivumassa.

Kuivaustelineen irronnut ”siipi” oli hyvä apuväline purkulangan kuivattamisessa. Lanka on tässä kuvassa siis kuivumassa.

Liotettu ja pingotettuna kuivattu purkulanka on melko siistin näköistä. Kiharoita ei juuri enää erotu.

Liotettu ja pingotettuna kuivattu purkulanka on melko siistin näköistä. Kiharoita ei juuri enää erotu.

Purkulanka näyttää kerälle kerittynä vielä siistimmältä kuin ennen kerimistä.

Purkulanka näyttää kerälle kerittynä vielä siistimmältä kuin ennen kerimistä.

Bolero (samoin kuin juhliin tekemäni kukka-asetelmatkin) valmistui ajoissa siskoni ylioppilasjuhlia varten. Noin viikon päästä ylioppilasjuhlista bolero oli taas käytössä, tällä kertaa häissä. Parit juhlat bolerossa juhlittuani arvelin, että pitää tehdä ulkoreunan päättelykerros uudestaan, ainakin niskan kohdalta hieman löysemmäksi. Mietin myös, pitäisikö hihan aukkoihin kuitenkin tehdä pienet joustinneulereunukset. No, arvata saattaa, että en ole jaksanut tehdä vielä mitään muutoksia, koska bolero on kuitenkin ihan kiva ja sitä pystyy käyttämään ilman muutoksiakin.

Neulomani rento pitsibolero on edestä avoin.

Neulomani rento pitsibolero on edestä avoin.

Tässä vielä kuva toisesta siskoni ylioppilasjuhliin tekemästäni kukka-asetelmasta.

Tässä vielä kuva toisesta siskoni ylioppilasjuhliin tekemästäni kukka-asetelmasta.

Rento pitsibolero ensi kertaa oikeasti käytössä.

Rento pitsibolero ensi kertaa oikeasti käytössä.