Neuletakki – inspiraationa Drops Freedom -jakku

Neuletakki – inspiraationa Drops Freedom -jakku

Tämäkin neuletakki oli aluksi tarkoitus neuloa Drops Freedom -jakun ohjeen mukaan, mutta hieman suuremmalla silmukkamäärällä. Matkan varrella neuleeseen tuli hieman muutoksia.

 

Neuletakki (Drops Freedom) x 3

Esittelyssä kolme neuletakkia, joista valkoinen ja harmaa on valmistunut jo vuonna 2017. Harmaa neuletakki on tilaustyö, valkoinen ja vaaleanpunainen on neulottu omaksi iloksi. Kaikissa neuleissa on ollut pohjana Drops Freedom -neuletakki, mutta vain ensimmäinen neule on neulottu ohjeen mukaan. Ilmainen suomenkielinen ohje Drops Freedom -jakkuun löytyy osoitteestahttps://www.garnstudio.com/pattern.php?id=6850&sid=1685&cid=11. Kaikki neuletakit ovat noin kokoa s/m ja ne on neulottu 5 mm (hihat) ja 5,5 mm (muu neule) puikoilla. Lankoina kaikissa neuleissa on ohjeenmukaiset langat Drops Baby Merino ja Drops Brushed Alpaca Silk.

Alkuperäinen Drops Freedom -jakku

Ihastuin Drops Freedom -pitsineulejakkuun heti löytäessäni sen ohjeen, ja päätin neuloa sellaisen itsellenikin. Valkoinen Freedom-jakkuni valmistuikin tammikuussa 2017 juuri sopivasti ennen lomareissua ja takki pääsi heti kovaan käyttöön. Keveä mutta lämmin neule oli oikein mukava sekä lentokoneessa että lisälämmikkeenä etelän viilenevissä illoissa.

Lomareissun ja homehotellin jälkeen oli pakko kokeilla neuletakin konepesua, että uskallan edelleen käyttää neuletta ilman pelkoa ihottumasta (jota sain hotellista). Drops Baby Merino -lanka kestää konepesun, joten sen suhteen ei ollut ongelmaa, mutta arempi Drops Brushed Alpaca Silk -lanka vaatisi käsinpesun. Alpakanvilla huopuu konepesussa, joten vähän pelkäsin millaiseksi neuletakki menee. Halusin kuitenkin ottaa riskin ihan testimielessäkin ja laitoin neuleen koneeseen varovaiseen 40 asteen pesuun, ilman linkousta. Pesun jälkeen availin hihoja ja venytin neuletta varovasti, ja huomasin, että neule oli edelleen käyttökelpoinen. En kuitenkaan suosittele tällaisen neuleen konepesua, sillä tuntuu, että alpakkasilkkilangasta irtosi karvaa ja näin ollen lanka oheni jonkin verran.

Neuletakin kova käyttö kuitenkin jatkui loman jälkeenkin, sillä se lämmitti toimistossa ihanasti ja oli muutenkin mukava päällä. Nykyisin neuletakkia ei tule enää hirveästi käytettyä, se on paikoitellen jo  ihan puhkikulunut. Lienee osaltaan tuo konepesu vaikuttanut, vaikka kyllähän tuo neuletakki on ollut ihan oikeastikin todella kovassa käytössä.

En muista tarkkaa langanmenekkiä, mutta vajaa 4 kerää / lankalaatu riitti. Neule siis painaa koostaan huolimatta alle 300 grammaa.

Kovassa käytössä ollut neuletakki on hieman huopunut, eikä enää laskeudu niin kauniisti.
Kovassa käytössä ollut neuletakki on hieman huopunut, eikä enää laskeudu niin kauniisti.
Harmaa neuletakki on huomattavasti pidempi kuin alkuperäinen Drops Freedom -jakku.
Harmaa neuletakki on huomattavasti pidempi kuin alkuperäinen Drops Freedom -jakku.
Harmaaseen tilausneuleeseen haluttiin nappi kiinnittämistä varten.
Harmaaseen tilausneuleeseen haluttiin nappi kiinnittämistä varten.

Harmaa muokattu Freedom

Myös eräs asiakas ihastui neuleeseen nähdessään tuon minun neuletakkini, ja tilasi saman tien itselleen harmaan hieman pidemmän version neuleesta. Neuletakki neulotaan poikittain, joten pituutta saa helposti muokattua silmukoiden määrää säätelemällä. Harmaaseen neuletakkiin tuli muistaakseni noin 30 silmukkaa enemmän kuin omaan valkoiseen S-kokoiseen neuletakkiini, senteissä tämä lisäsi pituutta noin 20 cm. Lisäksi neuloin harmaan neuletakin etureunat hieman lyhyemmiksi, etteivät neuleen alanurkat tule liian alas. Asiakkaan toiveesta ompelin harmaaseen neuletakkiin yhden Drops Helminapin kiinnittämistä varten.

Tähän neuleeseen meni Baby Merinoa vajaa 4 kerää (vajaa 200 grammaa) ja Brushed Alpaca Silkiä vajaa 5 kerää (n. 110 grammaa). Kuvia jutun lopussa.

Neuletakki – inspiraationa Drops Freedom -jakku

Kun lankamyymäläni lankavalikoima laajeni ja sain myyntiin myös vaaleanpunaista Brushed Alpaca Silk -lankaa, päätin neuloa itselleni myös toisen Freedom-jakun. Mietin pitkään valitsenko Baby Merinosta sävyn 5 (vaaleanpunainen) vai 26 (vaalea vanharoosa), ja päädyin vaaleanpunaiseen, joka poikkeaa enemmän alpakkasilkkilangan sävystä (12, hillitty roosa). Aloitin uuden jakun neulomisen syksyllä 2017, ja neuloin toisen puolen hieman kainaloa pidemmälle. Sitten tuli varmaan kiire jouluneuleiden tai tilaustöiden kanssa, ja jätin neuletakin odottan. Odotus kuitenkin venyi hieman suunniteltua pidemmäksi, mutta nyt vihdoin syksyllä 2018 päätin neuloa neuletakin loppuun.

Neuletakin muoto muuttui matkan varrella

Samalla päätin pyöristää jakun etureunoja, etteivät neuleen liehuvat helmat jää kiinni jokapaikkaan. Neuletakki valmistui syys-lokakuun vaihteessa, ja yhden käyttökerran jälkeen päätin ommella jakkuun kaksi Drops Duffelinappia kiinnittämistä varten. Minulla on kyllä sekä iso hakaneula että huivineula / -solki, joilla neuletakin olisi saanut kiinnitettyä (niitä tuli käytettyä myös valkoisen Freedom-jakun kanssa), mutta halusin helpottaa jakun käyttöä napeilla. En ole katunut kumpaakaan näistä muutoksista, vaikka tuo etureunan pyöristäminen tulikin tehtyä vähän ”katsotaan mitä tästä tulee” -menetelmällä. Tämäkin neuletakki pääsi heti valmistuttuaan mukaan lomamatkalle, ja lentokoneessa nuo napit olivat kyllä hyvä lisä. Jakun sai pidettyä sekä auki että kiinni ilman irrallisia mukana kannettavia (tai vaihtoehtoisesti hukattavia) osia.

Neuletakissa on eroa alkuperäiseen Freedom-jakkuun myös jonkin verran suurempi silmukkamäärä, eli takareunan pituus on hieman enemmän kuin valkoisessa jakussani (ei kuitenkaan yhtä paljoa kuin harmaassa). Lisäksi jätin pitkien sivujen virkatun reunuksen tekemättä, sillä reunat olivat aivan siistit ja pituutta ei tarvinnut lisätä. Nyt tämä vaaleanpunainen neuletakki on uusi suosikkineuleeni toimistossa, luultavasti tulee kovaan käyttöön tulevana talvenakin. Katsotaan miten paljon pidempään se pysyy käyttökunnossa, kun sitä ei (toivottavasti) tarvitse ikinä laittaa pesukoneeseen – muuta kuin korkeintaan hellävaraisella käsinpesu- / villapesuohjelmalla.

Tähän neuletakkiin lankaa meni yhteensä  noin 240 grammaa, josta Baby Merinoa oli 150 grammaa (tasan 3 kerää) ja loput noin 90 grammaa Brushed Alpaca Silkiä (n. 3,5 kerää), eli hieman vähemmän kuin viralliseen Freedom-jakkuun.

Tässä uusi suosikkineule toimistoon!
Tässä uusi suosikkineule toimistoon!
Napeista huolimatta takkia voi pitää myös auki.
Napeista huolimatta takkia voi pitää myös auki.
Sivuprofiili, neuletakki kiinni.
Sivuprofiili, neuletakki kiinni.
Sivuprofiili, neuletakki auki.
Sivuprofiili, neuletakki auki.

Kuvat saa aukeamaan suurempana klikkaamalla kuvaa.

Tänkimäätein Pikkupaita Drops Belle -langasta

Tänkimäätein Pikkupaita Drops Belle -langasta

Tänkimäätein Pikkupaita Drops Belle -langasta on asiakkaalle mittatilaustyönä tehty neuleasuste. Suunnittleu ja toteutus Tänkimäätein.

Tänkimäätein Pikkupaita Drops Belle -langasta

Pikkupaita eli boleron ja neulepuseron risteytys on mukava asuste esimerkiksi avonaisen mekon kanssa käytettäväksi. Omaan tarpeeseen tuli joskus kehiteltyä ihka ensimmäinen Tänkimäätein Pikkupaita, josta esittely löytyy vanhasta blogista. Jutun pääsee katsomaan täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2016/06/pikkupaita.html.

Tästä ensimmäisestä pikkupaidasta sai inspiraation eräs asiakas, joka tilasi itselleen vastaavan neuleen Drops Belle -langasta toteutettuna. Tämä kaunis pellavasekoitelanka onkin oikein hyvä valinta kesäneuleisiin, sillä se on keveä ja hengittävä. Langan ulkonäkö on hieman rouhea ja sen eri materiaalit erottuvat hienosti, joten neulepuintaan tulee ilmettä erilailla kuin sileämpiin lankoihin. Pellavan (14 %) lisäksi langassa on 53 % puuvillaa ja 33 % viskoosia.

Tilattu pikkupaita tehtiin noin s/m -kokoiseksi asiakkaan mittojen mukaan. Puseron alareunassa, hihansuissa ja kauluksessa on 1o, 1n – joustinneuleresori (neulottu 3 mm puikoilla). Muuten pikkupaita on neulottu pitsimedaljongit-pitsineuleena 4 mm puikoilla. Lankaa neuleeseen meni noin 135 grammaa, eli kolme kerää riitti hyvin. Resorin ja varsinaisen pitsineuleosuuden väliin neuloin reikäkerroksen, johon virkkasin nyörin. Tämän avulla puseron alareunan saa kiristettyä haluamaansa mittaan.

Pitsimedaljongit-pitseneulekuvio löytyi mummoni joskus aikoinaan antamasta Neuleidea-korttikansiosta. Mallikerta koostuu 12 silmukasta ja 14 kerroksesta siten, että kerrokset 7-14 ovat periaatteessa samat kuin 1-6 mutta hieman eri kohdassa. En ollut koskaan aiemmin tehnyt tuota kyseistä pitsineulekuviota, ja menikin jonkin aikaa oppia lukemaan neuleesta missä kerroksessa olin menossa, varsinkin kun tein neuleen suljettuna neuleena kainaloihin saakka. Pelkäsin jo alkuun, että pitää koittaa pitää kirjaa missä kerroksessa on milloinkin menossa, mutta onneksi tuo kuvio alkoi olla luettavissa muutaman harjoituskerran jälkeen. Itselläni kuvion hahmottamisessa auttoi ruutupiirroksen tekeminen ohjeesta.

Neuloin ensin mallitilkun, että sain suunnilleen laskettua tarvittavia silmukkamääriä. Tästä huolimatta loin aluksi silmukoita aivan liikaa, ja ehkä 10 cm jälkeen purin työn kokonaan ja aloitin alusta vähemmillä silmukoilla. Toisella yrittämällä neuleesta tuli onneksi juuri sopivan levyinen. Istutetut hihat aina aiheuttavat minulle jonkin verran päänvaivaa, varsinkin jos teen ilman ohjetta. Nytkin epäilin, että joutuu hihoja säätämään paljonkin, mutta kerrankin sain hihakappaleet kerralla sopiviksi. Ne myös asettuivat kauniisti paikoilleen, sen kun vain ompeli ne kiinni.

Valmis neule, alla Pitsimedaljongit-pitsineuleen ohje.

Valmis neule ja alla Pitsimedaljongit-pitsineuleen ohje.

Pikkupaidan avulla spagettiolkainmekkoon saa hieman pienemmän kaula-aukon ja hihat.

Pikkupaidan avulla spagetti-olkainmekkoon saa hieman pienemmän kaula-aukon ja hihat.

Pitsimedaljongit-kuvio antaa neuleelle kauniin ilmeen.

Pitsimedaljongit-kuvio antaa neuleelle kauniin ilmeen.

Klikkaamalla kuvaa saat sen aukeampaan suurempana.

Jakku / bolero Drops Paris -langasta

Jakku / bolero Drops Paris -langasta

Tämä jakku / bolero lämmitti mukavasti keväisessä säässä.

Neulottu lyhythihainen jakku / bolero Drops Paris -langasta

Löysin tämän lyhennetyin kerroksin neulotun jakun / boleron ohjeen Garnstudion sivuilta jo jokin aika sitten, ja heti päätin haluta joskus tuon toteuttaa. Sopiva aika tuli nyt alkuvuodesta, kun löysin veljeni häihin mekon, jonka kanssa mikään aiemmin tekemäni bolero ei ollut ihan oikeanlainen. Tämän kyseisen boleron valinta ei kuitenkaan ollut ihan itsestäänselvyys, vaan malli valikoitui langan mukaan. Tiesin kuitenkin heti haluavani punasävyisen boleron, joten katselin lankamyymälän hyllyistä kaikki varteenotettavat punasävyiset langat, ja vertailin niitä mekon kukkien väreihin. Ruosteenpunainen Drops Paris ja puuterinvärinen Drops Baby Merino olivat kaikista mieluisimmat vaihtoehdot. Paris kuitenkin tuntui hieman keväisemmältä ja juhlavammalta, ja mieluinen ohjekin tälle langalle oli tiedossa, joten lopulta valinta osui Parisiin ja tähän tiettyyn boleromalliin.

Boleron / jakun ohje löytyy täältä. Neuloin jakun s/m kokoisena 4,5 mm puikoilla, vaikka aloitinkin ensin 5 mm puikoilla. ja muistaakseni hieman isommassa koossakin (s/m ja m/l kokojen välimuoto). Minun käsialallani olisin kuitenkin saanut noilla opeilla valtavan kokoisen jakun, joten piti hieman pienentää mallia. 4,5 mm puikoilla ja s/m -koolla sain juuri sopivan neuleen. Saattaa olla, että loppujen lopuksi neuleeni on kuitenkin jotain s/m ja m/l -kokojen väliltä (Ilmeisesti siis tasan M), sillä jostain syystä ohjeenmukainen langanmenekki (300 g) ei tuohon minun neuleeseeni riittänyt. Saadakseni neuleeseeni toisenkin hihan, jouduin käyttämään vielä ylimääräisen 50 grammaa. Onneksi satun työskentelemään päivät Lankakaupan (Tänkimäätein) lankahyllyn läheisyydessä, joten tarvitsemani lisälanka oli helposti saatavilla. Neuleeseeni meni siis tasan tarkkaan 350 grammaa lankaa, ehkä joku pieni pätkä saattoi jäädä palojen yhdistämisen ja päättelyn jälkeen.

Vinoja kappaleita, palapeliä ja autossa päättelyä

Pitsineule tuo neuleelle ilmettä, ja vinojen kappaleiden (lyhennetyt kerrokset) neulominen oli hauskaa. Boleron kokoaminen oli kuin palapelin tekemistä, sillä se neulotaan viidestä eri kappaleesta. Onneksi ohjeessa oli tarkat merkinnät siitä mikä osa kuuluu yhdistää mihinkin, varsinkin vinojen reunakappaleiden paikoilleen saaminen olisi muuten voinut olla haastavaa. Paksuhkon langan ja puikkojen ansiosta jakku / bolero valmistui melko joutuisasti. Neuleen malli on ainakin omasta mielestäni erittäin kaunis, ja uskoisin, että tälle neuleelle tulee varmasti käyttöä niin arki- kuin juhlapukeutumisessakin. Oikein jo odotan, että tarkenen töissäkin lyhythihaisessa! Vähän etukäteen jännitin, että tarkeneeko tällainen vilukissa huhtikuun puolivälissä lyhythihaisessa, mutta juhlapaikalla oli jopa minun mittapuullani lämmin, joten en todellakaan joutunut palelemaan! Tosin omalta osaltaan lämmittimenä taisivat toimia myös veljieni lapset, jotka aina välillä kaipasivat tädin syliä.

Aloitin neuleen hyvissä ajoin, ja kaikki palat olivat valmiina hääviikon alussa. Ei siis mitään hätää, bolero ehtisi hyvissä ajoin ennen häitä valmiiksi. Vaan kuinkas kävikään! Työkiireiden vuoksi en ehtinyt ihan kaikkia paloja yhdistää, ennen kuin piti lähteä eteläsuomeen hääparille avuksi  hääjärjestelyihin (torstaina töiden jälkeen). Koko perjantaipäivä vierähtikin juhlapaikalla koristeluissa (pääsin jopa pienen kukkakimpun tekemään!) ja neuleen viimeistely jäi lauantaille. No, en viitsinyt jättää viimetippaan, joten ompelin boleron toisen hihan paikoilleen vasta matkalla vihkikirkkoon (toki sinnekin menimme jo hyvissä ajoin, jopa ennen hääparia). 😀 Onneksi olin kuitenkin silittänyt boleron etukäteen, joten se oli heti valmis päälle puettavaksi, kun saavuimme kirkon pihalle. Hieman jännää oli se, etten ollut nähnyt jakkua valmiina mekon kanssa ollenkaan. Puolivalmiina toki (ilman hihoja) olin sovitellut sitä mekon kanssa ja todennut, että se on sopiva, ja näyttäisi käyvän mekon kanssa yhteen. Onneksi häissä kuitenkin katseet kiinnittyvät morsiuspariin, joten muiden asuilla ei ole niin suurta merkitystä. 😀

Vinojen kappaleiden neulominen oli hauskaa.

Vinojen kappaleiden neulominen oli hauskaa.

 

Viralliset kuvat valmiista neuleesta tulossa myöhemmin!

Palapelin kokoamista.

Palapelin kokoamista.

Tämän pienen ruusukimpunkin sain tehdä koristeeksi tarjoilupöytään. :)

Tämän pienen ruusukimpun sain tehdä koristeeksi tarjoilupöytään. 🙂

Goldenrod panta ja lapaset merinovillasta

Goldenrod panta ja lapaset merinovillasta

Nämä Goldenrod-asusteet tehtiin tilauksesta, Drops Lima-lanka korvattiin konepestävällä merinovillalla.

Goldenrod panta ja lapaset

Eräs vakioasiakas tilasi lahjaksi pannan (otsanauha) ja lapaset. Katselimme valmiita ohjeita Garnstudion sivuilta, ja Goldenrod-setti oli asiakkaalle mieluisin. Alkuperäinen ohje löytyy täältä. Settiin kuuluu myös kauluri, mutta se jätettiin tästä tilauksesta pois. Ohjeessa käytetty lanka on Drops Lima, mutta asiakkaan toiveesta setti neulottiin konepestävästä Merino Extra Fine -langasta.

Lapaset neulottiin ohjeen mukaan s/m -koossa, 3 ja 4 mm puikoilla. Lankaa yhteen lapaseen meni noin 38 grammaa, eli molempiin yhteensä 75-76 grammaa. Lapasmalli ei ole ainakaan omaan käteeni kaikista sopivin (paremmin istuvan saisi tekemällä peukalokiilasta hieman pitemmän samoilla silmukkamäärillä – eli neulomalla vähintään yhden lisäkerroksen lisäysten väliin), mutta ehdottoman positiivinen asia mielestäni on melko pitkät varret. Ei pitäisi ranteiden jäädä paljaaksi kovemmassakaan menossa.

Myös panta/otsanauha neulottiin s/m -koossa koon 4 mm puikoilla. Lankaa pantaan meni noin 33 grammaa. Asiakkaan toiveesta pantaan tehtiin vielä napilla kiinnitettävä lisäosa, jolla pannan etuosan saa kavennettua hieman kapeammaksi. Nappi oli tietenkin Tänkimäätein-logolla varustettu iso setrinappi. Lisäosa on neulottu ainaoikein neuleella 10 silmukalla. Napinläven kohdalta kavensin myös molemmista reunoista niin, että kärki on hieman suippo. Tähän lisäosaan lankaa meni muutama gramma. Kolme kerää lankaa riitti oivallisesti koko settiin.

Pantaan tehtiin asiakkaan toiveesta lisäosa, jonka avulla pantaa voi kaventaa edesstä.

Kaunis lehtikuvioinen pitsimalli oli helppo oppia. Mallikerta on 20 silmukkaa ja kahdeksan kerrosta.

Pitsibolero x 2 – juhlamekon kaveriksi

Pitsibolero x 2 – juhlamekon kaveriksi

Etenkin talvella hihaton juhlamekko kaipaa jonkinlaista boleroa tai muuta asustetta kaveriksi, joten boleroita ei kai koskaan voi olla liikaa. Sitäpaitsi pitsibolero on aina ajankohtainen asuste.

Pitsibolero x 2 juhlamekon kaveriksi

Maaliskuussa oli uusimman veljentyttäreni ristiäiset ja vapun tienoolla tuoreimman kummityttöni ristiäiset, joten boleroille on ollut käyttöä. Niitä oli minulla jo ennestäänkin useampia vaihtoehtoja vaatekaapissa, mutta niin vain päädyin neulomaan uudet molempiin juhliin (helmikuiset ystäväpariskunnan häät menivät sentään ”vanhalla” bolerolla). Veljentyttären ristiäisiin halusin musta-valkoisen mekon kaveriksi jotain ihanaa ja hempeää, joten bolerolangaksi valikoitui Drops Puna. Olin jo pitkään halunnut tehdä jotain tuosta nimenomaisesta sävystä, johon ihastuin päätäpahkaa heti kun näin sen ensimmäisen kerran. Kummitytön ristiäisiin halusin pirteän boleron sini-valkoisen mekon kanssa, joten kirkkaanpunainen Drops Safran oli selvä valinta.

Marcia-bolero Punasta

Olin joskus bongannut Garnstudion sivuilta Marcia-boleron mallin, ja päättänyt vielä joskus tehdä itselleni sellaisen boleron. Ohjeenmukainen lanka on Drops Muskat, ja koska se on samanpaksuinen kuin Puna, josta olin päättänyt neuloa ristiäisboleron, Marcia oli helppo valinta boleron malliksi. Tosin vilukissana halusin hieman vähemmän kesäisen boleron, joten kasvatin hihapituutta hieman. Muuten neuloin boleron ohjeen mukaan. Lankaa 3/4-hihaiseen boleroon meni noin 210 grammaa. Bolero on ihanan pehmeä ja lämmin, ja muutenkin mielestäni oikein soma. Tosin 2-vuotias veljenpoikani totesi bolerosta hieman pahoitellen, että ”Oijoi, tähän on tullut reikä!”.

Marcia-pitsibolero Drops Puna alpakkalangasta.
Marcia-pitsibolero Drops Puna alpakkalangasta.
 
Kamelia-pitsihihatin Drops Safranista.
Kamelia-pitsihihatin Drops Safranista.

Kamelia-hihatin Safranista

Tämän neuleohjeen löysin Garnstudion sivuilta etsiessäni sopivaa mallia hieman keväisemmälle bolerolle (hakuvaihtoehtona A-lankaryhmän langat). Kamelia-hihatin oli sopivan mielenkiintoinen malli kevään toiselle bolerolle. Neuloin boleron tällä kertaa ilman omia muutoksia, ja s/m-kokoiseen boleroon meni aika tarkkaan tuo ohjeenmukainen 200 grammaa. Ihan vähän (näköjään 5 grammaa) lankaa jäi yli. Tästäkin bolerosta tuli oikein kiva; en vain keksinyt mitään paikkaa, mihin logon saisi järkevästi, joten se vielä puuttuu. Toinen käytössä havaittu haaste on reunan lievä rullautuminen; niskassa tämä ei haittaa, mutta alareunassa se vähän harmittaa. Silittämisestä huolimatta helma tahtoo alkaa rullautumaan. Tykkäänkin resorihelmoista enemmän siksi, että ne ovat huolettomampia sen suhteen. Tällainen puuvillaneule on muuten todella mukava päällä, ja sopii Suomen kesäsäihin oikein hyvin – ei ole kuuma, mutta tarvittaessa vähän lämmittääkin!