Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle. Lanka Drops Alpaca.

 

Roly Poly -alpakkatossut vauvalle

Aina välillä tulee selailtua ohjeta Garnstudion sivuilta ihan muuten vaan, ja aika usein sieltä löytyy joitakin niin ihania ohjeita, että pitää ottaa se muistiin ja toteuttaa joskus. Niin kävi myös näiden söpöjen tossujen kohdalla. Lähipiiriin on viime aikoina tullut (ja on edelleen tulossa) jonkin verran vauvoja, joten vauvaneuleet ja -langat ovat olleet aika ajankohtaisia (Hauskaa sinänsä, että tätä postausta kirjoittaessani sain kuvan pari tuntia sitten syntyneestä pienokaisesta, jonka äidin kanssa pidimme käsityötreffejä alkuviikolla). Vauvaneuleet myös valmistuvat aika nopeasti, joten niitä on siksikin kiva tehdä.

Näiden alpakkatossujen ohje siis löytyy Garnstudion sivuilta, tässä linkki kyseiseen ohjeeseen. Tossut on kerrankin toteutettu ihan täysin ohjeen mukaan, eikä se edes ollut kovin vaikeaa. Lanka on Dropsin Alpaca ja tossut on neulottu 2,5 mm koivuisilla sukkapuikoilla. Tossut valmistuivat melko nopeasti ja niitä oli mukava neuloa, varsinkin kun tuo lanka on niin ihanan tuntuista. Tossut ovat ihan kaikista pienintä kokoa, eli 1-3 kk ikäiselle sopivat (ohjeen mukaan). Ja lankaa niihin meni 21 grammaa, toisetkin saman kokoiset siis vielä yhdestä kerästä saisi. Tai sitten jotain muuta pientä ja söpöä.

Tossuissa on nätti pieni pitsivarsi, muuten ne on neulottu pääosin ainaoikein-neuleella. Ei siis mitenkään kovin hankalat neuloa, vaikka saattaisivatkin näyttää siltä. Tossuissa on sauma pohjassa, niihin ei siis tehdä edes kantapäätä, mikä on ilmeisesti usein ”kynnyskysymys” sukkia neuloessa. Kannattaa kokeilla! 🙂 Tällaisia pieniä neuletöitä tehdessä joskus harmittaa, ettei minulla ole mitään näihin sopivaa logoa olemassa, mutta ehkä kaikkea ei tarvitse merkata…

 

 

 

Mallina tietenkin Anne-nukke.
Mallina tietenkin Anne-nukke.
Näyttäisi, ettei lankaa mennyt juuri ollenkaan! Kerästä on noin puolet jäljellä.
Näyttäisi, ettei lankaa mennyt juuri ollenkaan! Kerästä on noin puolet jäljellä.
Tässä on muuten jonkin verran viimeistelyä vailla olevia vauvaneuleita lähes valmiina odottamassa esittelyä. Kävin myös hankkimassa keskiharmaata, valkoista ja sinistä 7 veljestä -lankaa veteraanisukkia varten, koska idea on mielestäni mahtava. Täältä löytyy lisäinfoa sukkaprojektista. Eiköhän neulota 100 vuotiaan Suomen kunniaksi veteraaneille lämmikettä!
Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.
Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

Boleron päivitys -teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen teksti täällä!

 

Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

Boleroita-postauksessa esittelin liudan aiemmin tekemiäni boleroita. Yksi niistä pääsi päivitettynä versiona edustamaan serkkutytön elokuisiin häihin. Ja se ei tietenkään ollut se bolero, jonka kerroin jääneen hieman keskeneräiseksi. Keskeneräinen bolero odottaa edelleen yhdessä korissa viimeistelyä – tai todennäköisemmin purkamista / uudelleen tekemistä tai jotain… Tämän alkuperäisen boleron neuloin neljä vuotta sitten mummoni 80-vuotisjuhliin. Nyt alkuvuodesta (veljeni häihin) ostamani mekon kanssa bolero ei oikein sellaisenaan passannut, sillä takaosa oli mekon malliin nähden liian lyhyt, joten päivitys oli paikallaan.

Niinpä neuloin boleroon joustinneulereunuksen aiemman ainaoikeinneuleisen reunan lisäksi. Tämä päivitys tapahtui sujuvasti matkalla häihin muutaman sadan kilometrin päähän Pihtiputaalta. Onneksi ei tarvinnut itse ajaa.

Neuloin 6,5 cm korkuisen reunuksen muistaakseni 3 mm koivuisella pyöröpuikolla 1o,1 n – joustinneuleella. Ja lankahan on siis Austermannin Kid-Silk. Reunuksen langanmenekkiä en osaa sanoa, mutta koko kapistuksessa on lankaa noin 50 grammaa, eli kahden kerän verran. Tuo silkkimohair on kyllä edelleenkin vain niin ihanan tuntuista että! Voin suositella. Tosin ”karvaa” siitä irtoaa jonkin verran, mutta siitähän ei onneksi tarvitse välittää.

Reunus ehti mukavasti valmiiksi matkan aikana.

Reunus ehti mukavasti valmiiksi matkan aikana.

Alkuperäinen bolero - aikana ennen reunusta.

Alkuperäinen bolero – aikana ennen reunusta.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla niitä.

EDIT 2019:

Tein boleron uuden reunuksen päättelykerroksesta hieman liian tiukan, olisi pitänyt päätellä isommilla puikoilla tai tehdä välisilmukoita päättelykerrokseen. Liian tiukka reuna ja ohut lanka on hieman huono yhdistelmä, sillä joskus kovassa käytössä olleen boleron reunasta katkesi lanka jostain silmukasta, ja nyt bolero on odottamassa korjaamista ja löysempää päättelykerrosta. Ei ole ollut kovin kova kiire sen kanssa, sillä muutama muukin bolero sattuu vaatekaapista löytymään.

Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

Pitsihihat, eli bolero / hihatin Drops Muskat -langasta.
 
Pitsihihat -teksti julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen juttu löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2016/02/pitsihihat.html.
 
 

Pitsihihat

Tämä neule valmistui jo noin kuukausi sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä vielä mitään tänne… On ollut muka kaikkea muuta sen verran. No, onhan tässä tosiaan lähipiirissä kahdet häät kuukauden kuluessa, ja molemmissa järjestelyissä olen lupautunut olemaan apuna… Häät riittänevät myös syyksi miksi tällainen neule piti tehdä. 🙂 Minähän en nimittäin hihattomassa mekossa tarkene, varsinkaan talvijuhlissa, joten hihat piti saada. Ja olin jo aikoja sitten löytänyt mukavan näköisen boleron / hihattimen / mikä sitten lieneekään ohjeen Novitan Kevät 2009 -lehdestä, jonka pääsin nyt vihdoin toteuttamaan hyvällä syyllä, omilla muutoksillani tietenkin. Ohjeessa neule taisi olla nimeltään Pitsikaitalehihatin.
 

Pieniä muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen

 
Halusin tehdä neuleeseen pitkät hihat, joten ihan kirjaimellisesti en ohjetta olisi muutenkaan voinut noudattaa. Jonkin verran muitakin muutoksia siihen tuli, ainakin silmukkamääriin, mutta pohjana tuota ohjetta oli ihan hyvä käyttää. Langaksi valikoitui Dropsin Muskat, joka on todella kaunis, hieman hohtavaa 100 % puuvillalanka, ja sopivan paksuista neulottavaksi 4 mm puikoilla. Neule neulotaan hihansuusta hihansuuhun, ja itse ainakin tein hihat suljettuna neuleena. Resorit neuloin (8 krs 1 o, 1 n -joustinneuletta) 3 mm koivupuikoilla, pitsiosaa varten piti ottaa käyttöön metalliset 4 mm puikot, koska sen koon puiset sukkapuikot minulta vielä tuossa vaiheessa puuttui (nyttemminhän asia on korjaantunut, sillä viikonloppuna sain 4 mm KnitPro Cubicsit, joiden kestävyyttä en ole vielä ehtinyt kokeilla…). Selkäosaan sain taas käyttää koivuista 4 mm pyöröpuikkoa, ja samaa pyöröpuikkoa käytin myös tuossa viimeistelyresorissa, jonka kanssa meinasi tulla hieman jännät paikat…
 
Tilasin langat Adlibriksestä, ja lankamäärän valitsin summassa. 350 grammaa. No, se riitti juuri ja juuri. Tai oikeastaan sitä puuttui jokunen sentti, sillä viimeistelyresorin päättelykerroksessa lanka alkoi uhkaavasti osoittaa loppumisen merkkejä, ja viimeiset silmukat jäi päättelemättä normaalisti. Noin kymmenkunta silmukkaa toisen kainalon tienoolla on siis päätelty eri suuntaan ja neulomatta. Näin langanpäähän jäi vielä päättelyvara. Eikä sitä kukaan kuitenkaan käytössä huomaa. En edes minä itse.
Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua,  joten se päätyi toiseen hihaan.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua, joten se päätyi toiseen hihaan.

Neule on neulottu "poikittain", eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Neule on neulottu ”poikittain”, eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Edit 30.3.2016
 
Tältä hihatin näytti ”tositoimissa”. Neule tuntui mukavalta päällä ja lämmitti sopivasti – mutta ei liikaa – pikkupakkasella. Yllättävän paksu tuo oli, eli kapealinjaisen takin (jonka hihoissa ei juuri ylimääräistä tilaa ole) kanssa meinasi tulla ongelmia kirkonpenkissä. Tai no, ei varsinaisesti ongelmia, mutta hihatin olisi halunnut lähteä takin mukana pois. Vaikka ei kai sen pitäisi olla mikään ihme, kun lanka on kuitenkin aika paksua ja neuleen pintakaan ei ole sileä.

 

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. :P  (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä...)

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä…)

Haarukkapitsibolero

Haarukkapitsibolero

Haarukkapitsibolero pörröisestä mohairlangasta.

Haarukkapitsibolero SandnesGarnin Kitten Mohairista

No niin, nyt se on valmis. Vihdoinkin. En ole uskaltanut tehdä sitä loppuun aiemmin, koska en vain millään tuntunut ymmärtävän miten tuon pitäisi toimia, ja miten siitä muka pitäisi tulla bolero. En ole edelleenkään varma, teinkö sitä oikein, mutta ainakin se noin muistuttaa edes vähän boleroa. Iso se kyllä on, ei se tuossa kirjan kuvassa näytä ollenkaan niin isolta! En sitten tiedä yhdistinkö kappaleet jotenkin hassusti, vai oliko minulla vain niin paljon isompi käsiala… Veikkaan, tai siis syytän käsialaa. Tämä bolero saattaisi siis olla joutilaana, jos joku tarvitsisi… 😉

Boleron vaiheista unelmasta toteutukseen olen kertonut aiemmin kahdessa postauksessa: Uusia ideoita ja unelmia sekä Haarukkapitsiä. Ohje boleroon löytyy kirjasta Lankatekniikoiden käsikirja (toim. Ritva Koskennurmi-Sivonen). Käyttämäni lanka oli ohjeenmukainen SandnesGarnin Kitten Mohair (Dropsin valikoimista vastaavantyyppisiä lankoja olisivat Kid-Silk ja Brushed Alpaca Silk), ohjeen arvio lankamenekistä oli 100 grammaa, todellinen menekki oli ehkä jotain 75 grammaa. Varastoistani ei löydy virkkuukoukkua kokoa 3,5 mm, joten käytin 4 mm koukkua. Tämä on tietenkin yksi syy siihen, miksi bolerosta tuli hieman isohko. En tosin tiedä haittaako  se oikeasti mitään, näin sen saa kiinnikin tarvittaessa.

Haarukkapitsin tekeminen oli aivan helppoa ja mukavaa, tarvittavat pitsinauhat valmistuivat yllättävänkin nopeasti. Nauhat sitten aikansa odottivat, että yhdistäisin ne levyiksi, sekin vielä menetteli, sehän on melkein normaalia virkkaamista. Mutta sitten tulikin se hankala vaihe, eli boleron osien yhdistäminen. En kyllä vieläkään ymmärrä, miten voi olla muka niin vaikeaa käsittää tuo kohta ohjeesta! Mutta onneksi sekin vaihe on nyt (onnellisesti) takana.

Bolero kasaantui niskaan. :D

Bolero kasaantui niskaan. 😀

Ylettyy vaikka kiinni asti.

Ylettyy vaikka kiinni asti.

Kai se suurin piirtein näyttää siltä miltä pitikin.

Kai se suurin piirtein näyttää siltä miltä pitikin.

Hiha. :P

Hiha. 😛

Kuvat saa aukeamaan suurempana klikkaamalla kuvaa.

Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta

Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta

Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta.

Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta

(Julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/03/pitsineuletakki.html)

Tänään pääsin viimein eroon tilatusta pitsineuletakista, josta viimeksi olen kertonut tässä postauksessa. Kyseessä on siis omalla ohjeella tehty neule, joka on neulottu Dropsin Alpaca -langasta 4 mm puikoilla. Neuletakki on ollut valmiina suunnilleen kuukauden ajan, mutta erinäisistä syistä emme ole pystyneet aikaisemmin pitämään viimeistä neuletakkitapaamista. Tänään vihdoin oli sopiva aika, ja pääsin luovuttamaan neuletakin.

Neuleen viimeistely meinasi alkaa turhauttaa siinä vaiheessa, kun olin neulonut etukappaleiden reunuksen jo kaksi kertaa, enkä kelpuuttanut kumpaakaan. Ensimmäisellä kerralla tuli liian tiukka ja toisella liian löysä. Mallitilkku olisi ehkä ollut paikallaan… Ilman mallitilkkua kuitenkin mentiin ja kolmannella kerralla reunuksesta tuli riittävän hyvä. Tai siis kolmannen neulomiskerran ja pingottamisen jälkeen. Pääsin siis taas kokeilemaan jotakin sellaista lähes jokaisessa neuleohjeessa olevaa kohtaa, jota en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Tällä kertaa se ainakin kannatti, sillä reunuksesta sai siten hyvän. Kiinnitystä varten neuleessa on siis tuon rinnan alla olevan nyörin lisäksi yksi hakanen samalla korkeudella. Nahkainen Tänkimäätein-logo vielä helmaan viimeistelemään neuleen ilmeen. 🙂

Tilaaja joko oli neuleeseen erittäin tyytyväinen tai sitten vain hyvä näyttelemään. 😉 Toivoisin ja uskoisin, että hän oli oikeasti kovin tykästynyt neuleeseensa. Minua itseäni jännitti hieman tuossa kuukausi sitten, kun neule tuli valmiiksi, että mitähän tilaaja tykkää lopputuloksesta. Jännitys ehti sopivasti hälvetä tähän päivään mennessä. Otin kuitenkin vielä vähän lankaa ja neulan ym varusteita mukaan, että jos tarvitsee tehdä joitakin pieniä fiksauksia. Onneksi niitä ei tarvittu ja kyllähän se neule lopultakin näytti ihan hyvältä.

Pitsineuletakki Dropsin Alpaca -langasta.

Pitsineuletakki Dropsin Alpaca -langasta.

Valmis pitsineuletakki sovitettavana.

Valmis pitsineuletakki sovitettavana.

Kuvat saa aukeamaan isompana klikkaamalla kuvaa.
Ps. Neuletakin etenemisestä on aiemmin kerrottu seuraavissa postauksissa: