Helistin x 3, virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Helistin x 3, virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Helistin on (yleensä) helppo ja nopea virkkaustyö ja mukava lahja pienokaiselle.

Helistin x 3 – virkattu kuutti ja kaksi pöllöä

Olen viime vuosina virkannut enemmän ja vähemmän pöllöjä, pääasiassa helistimiä ja avaimenperiä (enemmänkin esittelyjä löytyy vanhasta blogista, esim täältä). Mutta virkkasinpa joskus myös yhden isomman pöllöpehmolelun kummipojalle lahjaksi ja kerran kolmesta pöllöstä tuli vaunulelu. Yhteistä näille on kuitenkin se, että mitään ohjetta näihin en ole käyttänyt, mutta idean sain Türin kukkamarkkinoilta Virosta. Tässä esittelyssä taas pari ”omasta päästä” virkattua pöllöhelistintä (taisivat molemmat olla ristiäislahjoja veljen lapsille).

Pöllöjen lisäksi esittelyyn pääsee myös yksi helistin, joka on virkattu ihan oikean olemassa olevan ohjeen mukaan (tosin ohjeessa se ei ollut helistin). Hylkeen/kuutin ohje löytyy Suuri Käsityö 3/2015 -lehdestä. Aioin virkata sen viime keväänä lahjaksi kummitytön ristiäisiin, mutta en jaksanutkaan viimeistellä helistintä, vaan jätin osat odottamaan. Viime syksynä sitten lopulta tein kuutin valmiiksi, ja annoin sen samaiselle kummitytölle nimipäivälahjaksi. Nämä pienet virkatut helistimet (ja avaimenperät) sopivat myös hyvin jämälankojen hyödyntämiseen. Näissä nyt esittelyyn tulevissa helistimissä on käytetty kotoa valmiiksi löytyviä, aloitettuja lankakeriä, joten langanmenekkiä on vaikea sanoa. Reilusti alle 50 grammaa kuitenkin.

Virkattu hylje/kuutti 

Hylkeestä tuli helistin kulkusten ansiosta.

Hylkeestä tuli helistin kulkusten ansiosta.

Kaikki kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Tämän kummitytölle virkatun kuutin/hylkeen ohje löytyi sattumalta Suuri Käsityö 3/2015 -lehdestä. Lanka on jämälankakorista löytynyt puuvillasekoitelanka, 99 % varmuudella Novitan Miami. Pumpulitäytteen lisäksi hylkeen sisällä on yllätysmunan muoviosaan laitettuna pari kulkusta. Silmät ja kuono napeista, suu kirjottu ja rusetti on organzanauhaa. Poskia en viitsinyt hylkeelle laittaa, ettei siinä ole enää enempää mahdollisesti irtoavia osia.

Ihastuin ohjeen kuvaan niin paljon, että halusin itsekin koittaa virkata hylkeen.

Ihastuin ohjeen kuvaan niin paljon, että halusin itsekin koittaa virkata hylkeen.

Pöllöhelistin x 2

Vaaleanpunainen helistin on virkattu keväällä 2017. Ainakin vartalo-osa on kaksinkertaista Drops Safran -lankaa, siivet ovat samasta langasta, mutta en muista teinkö nekin kaksinkertaisesta langasta, todennäköisesti tein. Sininen pöllö on virkattu alkukesästä 2018 Novitan Cotton Bamboo  -langasta. Molemmissa pöllöissä on täytteenä vanua ja kulkunen /kulkusia yllätysmunan muovihylsyn sisällä. Silminä napit, vatsan koristekuviot on kirjottu.

Helmikuussa 2019 päivitin näitä molempia pöllöhelistimiä virkkaamalla niihin kiinnitysnauhat henkseliklipseille. Nyt helistimet saa helposti kiinnitettyä esimerkiksi vaunuihin, ja ne pysyvät paremmin menossa mukana.

Pöllöhelistin Drops Safran -langasta.

Pöllöhelistin Drops Safran -langasta.

Sinisen pöllöhelistimen sai lahjaksi veljenpoika.

Sinisen pöllöhelistimen sai lahjaksi veljenpoika.

Molemmat pöllöt tuunattiin henkseliklipsin avulla. Nyt helistin pysyy helpommin tallessa.

Molemmat pöllöt tuunattiin henkseliklipsin avulla. Nyt helistin pysyy helpommin tallessa.

Alla kollaasissa joitakin muitakin vuosien saatossa virkkaamiani pöllöjä.

Kollaasi aiemmin virkkaamistani pöllöistä. Ja taitaapa seassa olla yksi pupukin.
Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Onnelin ja Annelin pipot onnistuivat hyvin myös ohjeenmukaista ohuemmalla Drops Cotton Merino -langalla.

 

Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Veljen vaimo haaveili viime keväänä palmikkopiposta, jonka koristeena on tekoturkistupsu. Vähän oli jo puhettakin, että hän tilaisi koko perheelle samanlaiset pipot, lankatoiveena valkoinen Drops Cotton Merino. Mieluinen pipomalli löytyi Suuri Käsityö 1/2016 -lehdestä, niinpä neuloin pipot heille joululahjaksi. Tilasin Nappinjasta erilaisia tekoturkistupsuja, pienet lasten pipoihin ja isot aikuisille. Aikuisten pipoihin laitoin beigen ja kaksivärisen harmaan, lapsille beige-ruskean ja valkoisen. Päätin neuloa muut pipot luonnonvalkoisesta, mutta pikkunedin pipon vaaleanpunaisesta langasta.

Ohjeenmukainen lanka olisi ollut Novita Isoveli, eli silmukkamääriä ja pipon kavennuksia sai vähän säätää ohuemmalle langalle sopivaksi. Aloin neuloa ensimmäistä pipoa summassa 80 silmukalla, sillä joskus se riittää aikuisen pipoon silmukkamääräksi B-ryhmän langoilla. Palmikkokuviota varten lisäsin 20 silmukkaa, näin piposta tuntui tulevan lapselle sopiva (n. 1,5 ja 3 v.). Aikuisten pipot neuloin muistaakseni 100 ja 120 silmukalla, sillä en halunnut hirveän löysiä pipoja, vaan sellaiset jotka pysyvät päässä vaikka neule käytössä löystyykin. Pipomallin pitkä taitettava resori myös parantaa istuvuutta. Kaikki pipot on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla, resoreiden alut ja loppuosat (n. puolivälistä eteen päin) on neulottu 3 mm puikoilla. Lasten pipoihin meni lankaa noin 60 grammaa / pipo ja aikuisten pipohin n. 80 g / pipo.

Tupsuissa oli valmiina kätevät pienet kumilenkit, joiden avulla ne sai kiinnitettyä pipoon paikoilleen. Ompelin pipoihin sisäpuolelle päälaelle napit (jokaiseen tietenkin erivärisen, jotta valkoiset pipot on tunnistettavissa myös ilman tupsuja), joihin tupsut kiinnitetään. Näin tupsun saa irrotettua esimerkiksi pesun ajaksi. Samoin pipoa voi näin helposti tuunata vaihtamalla tupsua tai jättämällä sen kokonaan pois.

Onnelin ja Annelin pipo irrotettavalla tekoturkistupsulla.

Onnelin ja Annelin pipo irrotettavalla tekoturkistupsulla.

Tupsut saa kätevästi kiinnitettyä nappiin tupsussa olevan kumilenkin avulla.

Tupsut saa kätevästi kiinnitettyä nappiin tupsussa olevan kumilenkin avulla.

Onnelin ja Annelin pipot lapsille. Näyttävät sopivilta!

Onnelin ja Annelin pipot lapsille. Näyttävät sopivilta!

Aikuisten pipoihin meni lankaa noin 80 g / pipo.

Aikuisten pipoihin meni lankaa noin 80 g / pipo.

Koko perhe sai samaa sarjaa olevat pipot (Onnelin ja Annelin pipo, Suuri Käsityö 1/2016).

Koko perhe sai samaa sarjaa olevat pipot (Onnelin ja Annelin pipo, Suuri Käsityö 1/2016).

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Palmikkolapaset pikkuneidille

Veljentytär täytti 3 vuotta pari päivää joulun jälkeen, joten hänelle neuloin vielä pipon kanssa yhteensopivat lapaset Cotton Merinosta. Halusin lapasiin saman palmikkokuvion kuin pipossa, ja lisäksi rusetit ranteen kohdalle koristeeksi. Nämä lapaset neuloin ihan ”omasta päästä”, ja siten, että aloitin lapaset kärjestä. Halusin nimittäin, että rusetin nauhat jatkuvat suoraan palmikon säikeistä. En ollut koskaan tehnyt lapasia näin päin, enkä oikein tiennyt kannattaako niitä niin edes tehdä, joten pitihän se kokeilla. Muuten ei ollut mitään ongelmaa, mutta halusin kiilapeukalon, joten sen toteutusta piti vähän pohtia. Mietin jo tekovaiheessa,että periaatteessa samaan tyyliin kuin alhaalta ylöspäin neulottava raglan- tai kaarrokepusero ainakin pitäisi onnistua. Eli siten, että neuloo ensin myös peukalon valmiiksi ja sitten yhdistää osat toisiinsa. En kuitenkaan tehnyt näin, vaan kokeilin minkälainen peukalosta tulee, jos luo peukalokiilan silmukat kerralla, ja lopuksi poimii peukalon silmukat luomisreunasta. Toimi muuten ihan hyvin, mutta pieni ”sauma” peukaloon jäi näkyviin.

Lapaset on neulottu 4 mm puikoilla (resorit 3 mm) ja niihin meni lankaa n. 40 grammaa. Tuurilla tuli juuri sopivat lapaset! Katsoin kyllä vähän suuntaa antavia mittoja kämmenosan ja peukalon pituudesta Garnstudion sivuilta löytyvistä lasten lapasohjeista, mutta silmukkamäärät yms on sovellettu ihan ilman mitään ohjeita. Sain ihan parasta palautetta, kun 3-vuotias totesi pienen alku-ujostelun jälkeen tykkäävänsä niistä. Sekä pipo että lapaset ovatkin ilmeisesti olleet jo ahkerasti käytössä.

Palmikkolapaset kaveriksi pipolle.

Palmikkolapaset kaveriksi pipolle.

Peukalon tyvessä näkyy pieni "sauma" silmukoiden luomiskohdassa.

Peukalon tyvessä näkyy pieni ”sauma” silmukoiden luomiskohdassa.

Myös lapaset olivat juuri sopivat.

Myös lapaset olivat juuri sopivat.

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Pitsitossut Drops Cotton Viscose -langasta

Pitsitossut Drops Cotton Viscose -langasta

Pitsitossut veljentyttärelle. Nauhat kadonneet vuosien varrella johonkin, mutta näyttävät pysyvän jalassa ilmankin. Teksti julkaistu alun perin vanhassa blogissa, alkuperäisen jutun voi lukea täällä.

 

Pitsitossut Drops Cotton Viscose -langasta

 

Nämä pitsitossut sai veljentyttäreni kerran lahjaksi. Lanka on Dropsin Cotton Viscose (Käytin tässä postauksessa ensimmäisenä esitellystä bolerosta ylijääneitä lankoja.) ja ohje tossuihin löytyi Suuri Käsityö 10/2010 -lehdestä. Tein pohjiin liukuestekuviot Regian ABS Latexilla. Näyttää kestävän tossun pohjassa aika hyvin, kuviot eivät ole menneet miksikään käytössä. Muistelisin tehneeni tossut vuoden 2012 alussa, ja kuvat on otettu vasta nyt. Tossuissa oli valkoinen satiininauha, mutta se näyttää kadonneen jonnekin vuosien saatossa, olisi pitänyt ommella se kiinni takaa. Vaikka ei tuo nauhojen puuttuminen näytä menoa hidastavan…

Tossuissa on useampia erilaisia neulepintoja. Varsi pitsiä ja palmikkoa, pohja ja päällinen sileää ja reunat nurjaa neulosta.

Tossuissa on useampia erilaisia neulepintoja. Varsi pitsiä ja palmikkoa, pohja ja päällinen sileää ja reunat nurjaa neulosta.

Tossujen pohjaan "maalasin" liukuestekuviot.

Tossujen pohjaan ”maalasin” liukuestekuviot.

EDIT 2019

Lankaa tossuihin ei mennyt kovin paljoa, mutta en tietenkään enää muista paljonko (enkä ole ilmeisesti myöskään kirjoittanut sitä muistiin), mutta arvelisin yhdellä kerällä pärjänneen. Lanka ei ollut ohjeenmukainen, mutta en välittänyt siitä. Voi olla,että tossuista tuli hieman liian isot juuri sillä hetkellä käytettäviksi, mutta muita ”ongelmia” langanvaihto ei aiheuttanut.

Drops Cotton Viscose -lanka on jäänyt pois tuotannosta, mutta lähinnä samanlainen voisi olla Drops Muskat, joka on 100 % merseroitu puuvillalanka. Cotton Viscose kuului Garnstudion mukaan A-lankaryhmään, eli on näin ollen hieman ohuempi kuin B-lankaryhmään kuuluva Muskat. Mielestäni paksuuseroa ei kuitenkaan juurikaan ole. Muskat ei ole ihan yhtä selvästi kiiltävä lanka kuin Cotton Viscose, mutta maltillisen kiiltävä kuitenkin. Ja mikä parasta, kokonaan puuvillaa!

Mohairhuppari – lanka Classic Yarn King Kid Silk

Mohairhuppari – lanka Classic Yarn King Kid Silk

Mohairhuppari kahdessa eri värissä. Alkuperäinen teksti vanhassa blogissa, eli täällä.

 

Mohairhuppari – lanka Classic Yarn King Kid Silk

 

Rakastuin tähän neuleeseen heti ensisilmäyksellä. Ohje löytyi viime vuoden (2013) ensimmäisestä Suuri Käsityö -lehdestä. Samassa lehdessä oli myös muitakin ihania ohjeita, mutta en ole vielä ehtinyt toteuttamaan muita kuin tämän. Lehden ohjeessa käytettiin Lang Yarnsin Alpaca Superlight -lankaa, mutta itse tein hupparin Classic Yarnin King Kid Silkistä, jota olen aiemminkin kehunut (ainakin tässä bolero-postauksessa).

 
Löysin aivan ihanaa vihreää lankaa, ja ostin sitä varalta vähän enemmän (kuten paha tapani on…), joten lankaa riitti tämän hupparin lisäksi vielä boleroonkin. Ja jotakin siitä vielä saisi. Vihreän neuleen taisin tehdä enimmäkseen ohjeen mukaan koossa xs, tein vain tuon yläosan kaarrokkeena, koska en pidä saumojen ompelemisesta. Lankaa meni kaikkiaan n. 100 g, eli neule ei todellakaan paina liikaa! Neule on pääasiassa sileää neuletta, tehty melko isoilla (6mm) puikoilla, joten se valmistuikin nopeasti.
 

Toinen mohairneuletakki hieman muokattuna

 
Syksyyn orientoituessani aloin haaveilla tietyn sävyisestä oranssista mohairhupparista myös. En löytänyt mistään oikean sävyistä silkkimohairia, enkä ollut törmännyt tuohon Classic Yarnin lankaan muualla kuin eräässä Jyväskyläläisessä käsityökaupassa, elättelin toiveita, että Classic Yarnilla voisi olla juuri haluamani sävy. Olin jopa melko varma siitä. Joten kun satuin kuulemaan serkkuni olevan menossa käymään Jyväskylässä, pyysin häntä poikkeamaan kaupassa katsomassa löytyykö tuota samaa lankaa oranssina. Ja aivan oikein, sain lankani ja olin tyytyväinen!
 
Oranssista neuleesta tein hieman erilaisen, esimerkiksi laitoin siihen istutetut hihat siinä toivossa, että neule pysyisi paremmin paikallaan. Myös reunukset tein erilailla. Vihreässä neuleessa on joustinneulereunukset, oranssiin tein ne ainaoikeinneuleella, samoin kuin vyön. Muutoin neuleet ovat suunnilleen samanlaiset. Ihanat.
 
Todennäköisesti teen näitä vielä lisääkin, ainakin punaiseen taitaisi olla langat, samoin kuin tummanvihreään. Harmaaseen ja valkoiseenkin olisi, mutta niistä olin ajatellut tehdä jotain muuta. Saatan jopa muistaa mitä. Tuon tummanvihreän (Dropsin) silkkimohairin ostin alunperin tätä neuletta varten, mutta kun löysin tuon Classic Yarnin vihreän, meni suunnitelmat uusiksi. Punaisen ostin alunperin samassa lehdessä olevaa boleroa varten, hieman reilusti onneksi, joten taidankin tehdä siitä tällaisen. Ehkä ilman vyötä kuitenkin tällä kertaa. Tuossa oranssissakin on tuo alkuperäinen vyö ollut aika vähällä käytöllä.
Tämä silkkimohairhuppari valmistui helmikuun lopussa.

Tämä mohairhuppari valmistui helmikuun lopussa.

Ohut neule lämmittää yllättävän paljon kun se on oikeaa materiaalia. Tällä neuleella tarkeni viime pääsiäisenä ulkona ilman takkia. Ainakin P-Karjalassa.

Ohut neule lämmittää yllättävän paljon kun se on oikeaa materiaalia.

Syyskuun lopulla valmistui samantapainen neule oranssina.

Syyskuun lopulla valmistui samantapainen neule oranssina.

Tästä tuli heti suosikkineuleeni.

Tästä tuli heti suosikkineuleeni.

Myös oranssissa hupparissa on neulottu vyö.

Myös oranssissa hupparissa on neulottu vyö.

Kuvat saa aukeamaan suurempana klikkaamalla!

 

Pidän noista neuletakeista niin paljon, etten malta laittaa niitä kaappiin piiloon. Tuossa nuo roikkuvat henkarissa vaatekaapin seinustalla. Niiden värit ovat niin piristävät, että tulen hyvälle mielelle jo katsomalla niitä. Ainoa ongelma niissä on karvanlähtö. Esimerkiksi autonpenkit tuntuvat vetävän puoleensa niitä. Samoin miesten mustat puvuntakit.